Alfa Ja Omega, vol. 7

Pedon merkki

Kun ennustuksessa on varoitettu pedon ja sen kuvan kumartamisesta, annetaan seuraava selitys: »Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitivät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.» Koska ne, jotka pitävät Jumalan käskyt, asetetaan vastakohdaksi niille, jotka kumartavat petoa ja sen kuvaa ja ottavat sen merkin, seuraa tästä, että toisaalta Jumalan lain pitäminen ja toisaalta sen rikkominen muodostavat Jumalan palvelijain ja pedon palvelijain välillä olevan eron. AO7 380.3

Pedon ja näin ollen myös sen kuvan erikoisena tuntomerkkinä on Jumalan käskyjen rikkominen. Daniel sanoo pienestä sarvesta eli paavinvallasta: »Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain» (Dan. 7: 25). Tätä samaa valtaa Paavali nimittää »laittomuuden ihmiseksi», joka oli korottava itsensä Jumalan yläpuolelle. Toinen ennustus täydentää toista. Paavikunta voi korottaa itsensä Jumalan yläpuolelle vain muuttamalla hänen lakiaan. Se, joka tietoisesti noudattaa näin muutettua lakia, antaa ylimmän kunnian sille vallalle, joka muutoksen teki. Sellainen kuuliaisuus paavillisia lakeja kohtaan olisi merkki siitä, että totellaan paavia eikä Jumalaa. AO7 380.4

Paavikunta on koettanut muuttaa Jumalan lakia. Se on jättänyt laista pois toisen käskyn, joka kieltää kuvien palvonnan, ja on muuttanut neljännen käskyn sellaiseksi, että se oikeuttaa pitämään ensimmäisen päivän lepopäivänä seitsemännen päivän asemesta. Mutta katolilaiset selittävät toisen käskyn poisjättämisen syyksi sen, että se heidän mielestään on tarpeeton, koska se sisältyy ensimmäiseen käskyyn, ja että he esittävät lain juuri sellaisena kuin Jumala on tarkoittanut sen ymmärrettäväksi. Sen tähden tämä ei voi olla profeetan ennustama muutos. Kun sanotaan: »Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain», tarkoitetaan tahallista, harkittua muutosta. Ennustuksen täyttää tarkasti neljänteen käskyyn tehty muutos. Tämän muutoksen tueksi esitetään yksinomaan kirkon arvovalta. Tässä paavinvalta avoimesti korottaa itsensä Jumalan yläpuolelle. AO7 380.5

Kun Jumalan palvelijat tullaan erikoisesti tuntemaan kuuliaisuudesta neljättä käskyä kohtaan - sillä tämä on hänen luovan voimansa merkki ja todistus hänen oikeudestaan vaatia ihmisiltä kunnioitusta ja uskollisuutta - tullaan pedon palvelijat tuntemaan heidän pyrkimyksestään halventaa Luojan muistomerkkiä ja korottaa Rooman säädostä. Sunnuntain korottamiseksi paavikunta ensin esitti röyhkeät vaatimuksensa374, ja sen ensimmäinen turvautuminen valtion apuun tapahtui kansan pakottamiseksi viettämään sunnuntaita »Herran päivänä». Mutta Raamattu tarkoittaa Herran päivällä seitsemättä päivää eikä ensimmäistä. Kristus sanoi: »Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra.» Neljännessä käskyssä sanotaan: »Seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti.» Jesajan kirjassa Herra käyttää siitä nimitystä »minun pyhäpäiväni» (Mark. 2: 28; Jes. 58:13). AO7 381.1

Sen usein esitetyn väitteen, että Kristus muutti sapatin, kumoavat hänen omat sanansa. Vuorisaarnassaan hän sanoo: »Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka sitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa» (Matt. 5:17-19). AO7 381.2

Protestantit myöntävät yleisesti, ettei Raamattu anna valtuuksia sapatin muuttamiseen. Tämä on esitetty selvästi amerikkalaisen traktaattiseuran ja amerikkalaisen sunnuntaikouluyhdistyksen julkaisuissa. Eräässä niistä myönnetään, ettei Uudessa testamentissa ole mitään nimenomaista käskyä sunnuntaista, viikon ensimmäisestä päivästä, eikä erityisiä ohjeita sen viettoon.375 AO7 381.3

Toisessa julkaisussa sanotaan: »Ennen Kristuksen kuolemaa ei päivää ollut muutettu»; ja »niin pitkälle kuin on muistiinpanoja, he [apostolit] eivät antaneet mitään selvää käskyä seitsemännen päivän sapatin hylkäämisestä ja viikon ensimmäisen päivän viettämisestä lepopäivänä.»376 AO7 381.4

Roomalaiskatolilaiset myöntävät heidän kirkkonsa muuttaneen sapatin ja selittävät, että protestantit sunnuntain pyhittämisellään tunnustavat sen vallan. Kirjassa Catholic Catechism of Christian Religion tehdään kysymys: Mitä päivää on vietettävä lepopäivänä neljännen käskyn mukaan? ja siihen vastataan: »Vanhan lain aikana pyhitettiin lauantaita, mutta kirkko, Jeesuksen Kristuksen opettamana ja Jumalan Hengen johtamana, on asettanut sunnuntain lauantain paikalle. Sen tähden me pidämme nyt pyhänä ensimmäistä päivää, emmekä seitsemättä. Sunnuntai on nyt Herran päivä.» AO7 382.1

Paavilliset kirjailijat esittävät katolisen kirkon vallan merkkinä »sunnuntain tekemisen lepopäiväksi lauantain asemesta, minkä protestantitkin hyväksyvät - - sillä kun he pitävät lepopäivänä sunnuntaita, he tunnustavat kirkon vallan määrätä juhlapäiviä ja vaatia niiden pitämistä, selittämällä laiminlyönnin synniksi.»377 Mitä muuta sapatin muutos silloin on kuin Rooman kirkon vallan merkki - »pedon merkki» ? AO7 382.2