Päivästä Päivään

JUMALA YLLÄPITÄÄ KAIKKEA LUONTOA, 22. tammikuuta

»Ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.» Kol 1: 17. PP 32.1

Tämän maan osalta Raamattu selittää luomistyön päättyneeksi. “Hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti” (Hebr. 4: 3). Mutta Jumala käyttää yhä voimaansa luomiensa olentojen ylläpitämiseen. Jokainen henkäys ja jokainen sydämen lyönti on todistus Jumalan huolenpidosta, hänen jossa me elämme, liikumme ja olemme. ⁹¹ PP 32.2

Maa ei omalla luontaisella voimallaan tuota runsaita lahjojaan tai vuodesta vuoteen jatka kiertokulkuaan auringon ympäri. Näkymätön käsi ohjaa planeettoja niiden kiertäessä taivaita. ⁹² PP 32.3

Taivaan Jumala tekee alati työtään. Juuri hänen voimastaan kasvit vihannoivat, lehdet puhkeavat ja kukat kukkivat. Jokainen sadepisara tai lumihiutale, jokainen ruohonkorsi, jokainen lehti ja kukka ja pensas todistaa Jumalasta. Nämä vähäiset seikat, jotka ovat niin kovin tavallisia ympäristös-sämme, opettavat sen, ettei mikään jää äärettömältä Jumalalta huomaamatta, ettei mikään ole niin vähäpätöistä, ettei hän siitä huolehtisi. ⁹³ PP 32.4

Monet opettavat, että aineessa on elinvoimaa ja että luonnon toimintoja ohjaavat pysyvät lait, joihin Jumala itsekään ei voi kajota. Tämä on väärää tiedettä, joka ei ole Jumalan sanan mukaista. Luonto on Luojansa palvelija. Jumala ei kumoa lakejaan eikä toimi niiden vastaisesti, vaan käyttää niitä jatkuvasti välikappaleinaan. ⁹⁴ PP 32.5

Jumalan kätten työ luonnossa ei ole itse Jumala luonnossa. Niinpä vaikka luonto on Jumalan ajattelun ilmaus, kunniaa ei pidä antaa luonnolle vaan luonnon Jumalalle. ⁹⁵ PP 32.6

Isä ja Poika toimivat jatkuvasti luonnossa. Kristus sanookin: “Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä” (Joh. 5: 17). ⁹⁶ PP 32.7

Käsi, joka ylläpitää maailmoja avaruudessa, käsi, joka Ju-malan koko maailmankaikkeudessa pitää kaikkea säännölli-sessä järjestyksessä ja jatkuvassa toiminnassa, on sama käsi, joka naulittiin ristille meidän tähtemme. ⁹⁷ PP 32.8