ALFA JA OMEGA, vol. 8

69/115

Elämän ojentaminen sanan mukaan

Me elämme tämän maailman his- torian vakavinta aikaa. Ihmiskunnan kohtalo ratkeaa pian. Meidän nykyisestä menettelystämme riippuu oma tulevaisuutemme sekä toisten pelastus. Totuuden Hengen tulee saada johtaa meitä. Jokaisen Kristuksen seuraajan tulisi vakavasti kysyä: »Herra, mitä sinä tahdot minun tekevän?» Meidän on tarpeellista paastoten ja rukoillen nöyrtyä Herran edessä ja paljon ajatella hänen sanaan-sa, varsinkin sen kuvauksia tuomiosta. Meidän tulisi nyt pyrkiä saamaan syvä ja elävä kokemus jumalallisissa asioissa. Meillä ei ole varaa tuhlata hetkeäkään. Tärkeitä asioita tapahtuu ympärillämme. Me olemme saatanan lumoamalla alueella. Älkää nukkuko, te Jumalan asettamat vartijat! Vihollinen väijyy lähellä joka hetki valmiina hyökkäämään kimppuunne ja ottamaan teidät saaliikseen, jos tulette välinpitämättömiksi ja uneliaiksi. AO8 108.3

Monilla on väärä käsitys todellisesta tilastaan Jumalan edessä. He onnittelevat itseään siitä, etteivät tee pahaa, ja unohtavat ne hyvät ja jalot teot, joita Jumala heiltä vaatii mutta jotka he ovat laiminlyöneet. Ei riitä, että he ovat puita Jumalan puutarhassa. Heidän tulee hänen odotuksensa mukaan kantaa hedelmää. Hän pitää heitä vastuunalaisina kaiken sen hyvän laiminlyömisestä, mitä he olisivat voineet tehdä hänen vahvistavan armonsa avulla. Taivaan kirjoihin heidät on merkitty maan laihduttajiksi. Edes tällaisten ihmisten tila ei ole aivan toivoton. Pitkämielinen rakkauden Jumala vetoaa vielä niihin, jotka ovat väheksyneet hänen laupeuttaan ja käyttäneet väärin hänen armoaan. »Sentähden sanotaan: ‘Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!’ Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte, - ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha» (Ef. 5:14-16). AO8 109.1

Kun tulee koetuksen aika, silloin ilmenee, ketkä ovat ottaneet Jumalan sanan elämänsä ohjeeksi. Kesällä ei ole huomattavaa eroa ikivihreiden puiden ja muiden puiden välillä, mutta kun talven vihurit tulevat, ikivihreät puut jäävät muuttumattomiksi muiden puiden menettäessä lehtensä. Samoin nyt ei voi erottaa nimikristittyä todellisesta kristitystä, mutta hyvin lähellä on aika, jolloin ero tulee ilmeiseksi. Kun vastustus herää, kun uskon kiihko ja suvaitsemattomuus jälleen pääsevät valtaan ja syttyy vaino, silloin puolisydämiset ja tekopyhät horjuvat ja hylkäävät uskonsa, mutta todellinen kristitty pysyy lujana kuin kallio, hänen uskonsa vahvistuu ja toivonsa kirkastuu menestyksen päiviin verrattuna. AO8 109.2

Psalmirunoilija sanoo: »Minä tutkistelen sinun todistuksiasi.» »Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä» (Ps. 119: 99,104). AO8 109.3

»Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden.» »Hän on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa juurensa puron puoleen; helteen tuloa se ei peljästy, vaan sen lehvä on vihanta, ei poutavuonnakaan sillä ole huolta, eikä se herkeä hedelmää tekemästä» (Sanani. 3: 13; Jer. 17: 8). AO8 109.4