ALFA JA OMEGA, vol. 8

46/115

Luku 7—Paavikunnan tavoitteita

Protestantit ovat katolilaisuudelle nyt paljon suosiollisempia kuin aikaisempina vuosina. Niissä maissa, joissa katolilaisuus ei ole valta-asemassa ja joissa paavinkirkon kannattajat käyttävät sovinnollisia menettelytapoja pyrkiessään saamaan vaikutusvaltaa, voidaan havaita yhä lisääntyvää välinpitämättömyyttä niihin oppeihin nähden, jotka erottavat uskonpuhdistuksen kautta syntyneet kirkkokunnat paavillisesta pappisvallasta. Se mielipide voittaa alaa, ettei tärkeimmissä kohdissa loppujen lopuksi olekaan niin suurta eroa kuin on luultu ja että pienet myönnytykset protestanttien puolelta johtavat parempaan yhteisymmärrykseen Rooman kirkon kanssa. Oli aika, jolloin protestantit antoivat suuren arvon kalliisti ostetulle omantunnonvapaudelle. He opettivat lapsiaan kammoksumaan paavinvaltaa ja ajattelivat, että yhteisymmärrykseen pyrkiminen Rooman kanssa oli uskottomuutta Jumalaa kohtaan. Mutta kuinka erilai-sia ovatkaan ne mielipiteet, joita nyt esitetään! AO8 71.1

Paaviuden puolustajat väittävät, että Rooman kirkkoa on parjattu aiheettomasti, ja protestanttinen maailma on taipuvainen tunnustamaan väitteen oikeaksi. Monet sanovat, että on väärin ar-vostella nykyistä Rooman kirkkoa niiden inhottavien ja luonnottomien tekojen mukaan, jotka olivat ominaisia sen vallankäytölle tietä-mättömyyden ja pimeyden vuosi-satoina. Kirkon kauheaa julmuutta he pitävät anteeksiannettavana sen perusteella, että se johtui ajan raakuudesta, ja väittävät nykyaikaisen sivistyksen muuttaneen sen ajatustavan. AO8 71.2