SUURI TAISTELU valon ja pimeyden välillä

Palavaa uhrimieltä

Valdolaisten seurakunnat muistuttivat puhtaudessaan ja yksinkertaisuudessaan apostolien ajan seurakuntia. Hyljäten paavin ja prelaatin ylivallan ne pitivät Raamattua ylimpänä ja ainoana erehtymättömänä auktoriteettina. Heidän seurakuntiensa opettajat eivät olleet Rooman ylhäisten pappien kaltaisia, vaan seurasivat Mestariaan, joka ei tullut “palveltavaksi vaan palvelemaan”. He ruokkivat Jumalan laumaa johtaen sen hänen sanansa vihreille laitumille ja eläville lähteille. Kaukana ihmisten komeuden ja ylpeyden muistomerkeistä kansa kokoontui, ei komeihin kirkkoihin tai mahtaviin katedraaleihin, vaan vuorten varjoon, alppilaaksoihin tai, vaaran uhatessa, johonkin kalliosuojaan, kuuntelemaan totuuden sanaa, jota Kristuksen palvelijat julistivat. Heidän pastorinsa eivät ainoastaan saarnanneet evankeliumia, vaan kävivät sairaiden luona, antoivat uskonnonopetusta lapsille, neuvoivat hairahtuneita ja toimivat riitojen sovittamiseksi sekä sovun ja veljellisen rakkauden edistämiseksi. Rauhan aikoina he saivat ylläpitonsa kansan vapaaehtoisista uhrilahjoista; mutta teltantekijä Paavalin tavoin jokainen oppi jonkin ammatin, jonka avulla tarpeen vaatiessa voi hankkia elatuksensa. ST 75.1

Nuoret saivat opetuksensa seurakuntien opettajilta. Samalla kuin kiinnitettiin huomiota yleisiin oppiaineisiin, oli Raamattu opiskelun pääkohteena. Matteuksen ja Johanneksen evankeliumit painettiin muistiin, samoin useita apostolien kirjeitä. Heidän työnään oli myös Raamatun kopioiminen. Muutamat käsikirjoitukset sisälsivät koko Raamatun, toiset vain lyhyitä valikoimia, joihin ne, jotka osasivat selittää Raamattua, liittivät yksinkertaisia tekstin selityksiä. Näin tuotiin päivän valoon totuuden aarteet, joita ne, jotka koettivat korottaa itsensä Jumalan yläpuolelle, niin kauan olivat pitäneet salattuina. ST 75.2

Kärsivällisellä, sitkeällä työllä, joskus maan syvissä, pimeissä luolissa, tulisoihtujen valossa, kopioitiin Pyhä Raamattu säkeistö säkeistöltä, luku luvulta. Siten työ edistyi, ja Jumalan ilmoitettu tahto loisti niin kuin puhdas kulta. Kuinka paljon kirkkaampana, selkeämpänä ja voimakkaampana se loisti sen puolesta kestettyjen kärsimysten tähden, sen voivat tajuta vain työssä mukana olleet. Taivaan enkelit ympäröivät näitä uskollisia työntekijöitä. ST 75.3

Saatana oli yllyttänyt paavillisia pappeja ja prelaatteja hautaamaan totuuden sanan erehdysten, harhaoppisuuden ja taikauskon roskiin; mutta mitä ihmeellisimmällä tavalla se säilyi turmeltumattomana kaikkien pimeyden aikojen yli. Siinä ei ollut ihmisen leimaa vaan Jumalan sinetti. Ihmiset ovat olleet väsymättömiä pyrkiessään himmentämään Raamatun selvää, yksinkertaista merkitystä ja tekemään sen ristiriitaiseksi kirjaksi; mutta niin kuin arkki kuohuvalla merellä on Jumalan sana selviytynyt niistä myrskyistä, jotka ovat uhanneet hävittää sen. Niin kuin kaivoksessa on rikkaita kulta- ja hopeasuonia pinnan alle kätkettyinä, niin että vain kaivamalla voi päästä käsiksi sen aarrevarastoihin, samoin Raamatussa on totuuden aarteita, jotka paljastuvat vain vilpittömälle, nöyrälle ja rukoilevalle etsijälle. Jumala on tarkoittanut Raamatun koko ihmissuvun oppikirjaksi: lasten, nuorten ja täysi-ikäisten tutkittavaksi kaikkina aikoina. Hän antoi sanansa ihmisille oman itsensä ilmaisijaksi. Jokainen uusi totuus, joka Raamatusta löydetään, on sen Tekijän luonteen uusi paljastus. Raamatun tutkiminen on Jumalan järjestämä keino saattamaan ihmiset lähempään yhteyteen Luojansa kanssa ja antamaan heille selvempi tieto hänen tahdostaan. Se on yhteyden välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä. ST 75.4