SUURI TAISTELU valon ja pimeyden välillä

15. Luku—Ranskan sydänyö

“Henkinen uneliaisuus ja siveellinen turmelus seurasivat harvinaisen ripeän edistyksen aikaa.” ST 258.1

Kuudennellatoista vuosisadalla uskonpuhdistus, esittäen kansalle avoimen Raamatun, koetti päästä Euroopan kaikkiin maihin. Muutamat kansat ottivat sen iloiten vastaan taivaan sanansaattajana. Toisissa maissa paavillisen kirkon onnistui suureksi osaksi estää sen sisäänpääsy; ja raamatuntuntemuksen valo elähdyttävine vaikutuksineen jäi melkein kokonaan ulkopuolelle. Erääseen maahan valo kyllä pääsi sisälle, mutta pimeys ei sitä käsittänyt. Vuosisatoja totuus ja erehdys taistelivat vallasta. Viimein paha voitti ja taivaasta tullut totuus työnnettiin pois. “Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta.” Joh. 3: 19. Kansakunta sai kokea valitsemansa menettelytavan seuraukset. Jumala otti hillitsevän Henkensä pois kansalta, joka halveksi hänen armoaan. Paha sai kypsyä, ja koko maailma sai nähdä valon tahallisen hylkäämisen seuraukset. ST 258.2

Sota Raamattua vastaan, jota Ranskassa käytiin useita vuosisatoja, huipentui vallankumouksen järkyttäviin tapahtumiin. Tuo kauhea purkaus oli vain luonnollinen seuraus Rooman taistelusta Raamattua vastaan. ^{250RANSKAN VALLANKUMOUS (s. 258). —Niistä kauaskantoisista seurauksista, mitkä aiheutuivat Ranskan kansan hyljättyä Raamatun ja raamatullisen uskon, ks. H. von Sybel, History of the French Revolution, 5. kirja, 1. luku, pyk. 3—7; H. T. Buckle, History of Civilization in England, luvut 8,12 (New York, 1895, I, ss. 364—366, 369—371, 437, 540, 541, 550); Blackwood’s Magazine, 34: 215 (Nov., 1833, s. 739); J. G. Lorimer, An Historical Sketch of the Protestant Church in France, liiku 8, pyk. 6, 7.}Se on valaisevin esimerkki, mitä maailma milloinkaan on nähnyt, paavillisten menetelmien vaikutuksesta — esimerkki niistä seurauksista, joihin katolisen kirkon opetus enemmän kuin tuhannen vuoden kuluessa oli johtanut. ST 258.3

Raamattua vastaan kohdistetun toiminnan paavin ylivallan aikana olivat profeetat ennustaneet; ja Ilmestyskirjassa osoitetaan myös, mihin pelottaviin seurauksiin “synnin ihmisen” valta erikoisesti Ranskassa oli johtava. ST 258.4

Herran enkeli sanoi: “He tallaavat pyhää kaupunkia neljäkymmentäkaksi kuukautta. Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan... Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa, on peto, se, joka nousee syvyydestä, käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät. Ja heidän ruumiinsa viruvat sen suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti puhuen kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa myös heidän Herransa ristiinnaulittiin... Ja ne, jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen; sillä nämä kaksi profeettaa olivat vaivanneet niitä, jotka maan päällä asuvat. Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät.” Ilm. 11: 2—11. ST 259.1

Tässä mainitut ajat — neljäkymmentäkaksi kuukautta ja tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää — merkitsevät samaa. Molemmat esittävät sitä aikaa, jona Rooma oli sortava Kristuksen seurakuntaa. Nuo 1260 paavillisen yliherruuden vuotta alkoivat vuonna 538 ja loppuivat siis vuonna 1798. ^{251Katso huom. 8.}Sinä vuonna ranskalainen sotajoukko tunkeutui Roomaan ja otti vangiksi paavin, joka sitten kuoli maanpaossa. Vaikka pian sen jälkeen valittiin uusi paavi, ei paavillinen pappisvalta ole koskaan sen jälkeen saavuttanut sellaista määräävää asemaa kuin sillä oli ennen. ST 259.2