SUURI TAISTELU valon ja pimeyden välillä

Tanskan uskonpuhdistaja

Tausen, “Tanskan uskonpuhdistaja”, oli talonpojan poika. Jo lapsuudessaan hän osoitti suurta älykkyyttä. Hän janosi oppia; mutta vanhempien olosuhteet olivat esteenä, ja hän meni luostariin. Täällä hän puhtaalla elämällään, ahkeruudellaan ja uskollisuudellaan voitti johtajan suosion. Tutkittaessa ilmeni, että hänellä oli lahjoja, jotka lupasivat tulevaisuudessa hyvää palvelusta kirkolle. Sen tähden päätettiin antaa hänen opiskella jossakin Saksan tai Alankomaiden yliopistossa. Nuori opiskelija sai itse valita koulun, sillä rajoituksella, että hän ei saanut mennä Wittenbergiin. Munkit sanoivat, ettei kirkon oppilasta saanut panna alttiiksi kerettiläisyyden tartunnalle. ST 235.4

Tausen meni Kölniin, joka oli silloin, kuten nytkin, katolisuudestaan tunnettu kaupunki. Täällä hän pian kyllästyi koulumiesten mystiikkaan. Samaan aikaan hän sai käsiinsä Lutherin kirjoituksia. Hän luki niitä ihmettelyn ja ilon valtaamana ja sai palavan halun päästä nauttimaan uskonpuhdistajan henkilökohtaisesta opetuksesta. Mutta tähän pyrkiessään hänen täytyi olla valmis menettämään luostarin johtajan suosio ja sen mukana hänen avustuksensa. Ratkaisu tapahtui nopeasti, ja ennen pitkää hänen nimensä oli Wittenbergin yliopiston oppilasluettelossa. ST 235.5

Palattuaan Tanskaan hän meni jälleen luostariin. Kukaan ei vielä epäillyt häntä luterilaisuudesta. Hän ei ilmaissut salaisuuttaan, mutta koetti ennakkoluuloja herättämättä johtaa tovereitaan puhtaampaan uskoon ja pyhempään elämään. Hän avasi Raamatun ja esitti sen todellisen tarkoituksen. Lopuksi hän saamasi heille Kristusta syntisen vanhurskautena ja ainoana pelastuksen toivona. Johtajan suuttumus oli suuri, sillä hän oli luottavaisena odottanut, että Tausenista tulisi roomalaisen opin rohkea puolustaja. Hänet siirrettiin viipymättä tästä luostarista toiseen, jossa hänen täytyi pysytellä kammiossaan tarkan valvonnan alaisena. ST 236.1

Hänen uudet vartijansa kauhistuivat, kun useat munkit pian ilmoittivat kääntyneensä protestanttisuuteen. Kammionsa ristikkojen kautta Tausen oli jakanut tovereilleen totuuden tietoa. Jos tanskalaiset kirkon isät olisivat olleet perehtyneitä kirkon menettelytapaan kerettiläisten kohtelussa, ei enää koskaan olisi kuultu Tausenin ääntä; mutta sen sijaan, että olisivat haudanneet hänet johonkin maanalaiseen vankilaan, he ajoivat hänet pois luostarista. Nyt he olivat voimattomia. Äskettäin julkaistu kuninkaan määräys antoi suojan uuden opin julistajille. Tausen alkoi saarnata. Hänelle avattiin kirkot, ja kansaa tulvaili kuuntelemaan. Oli muitakin Jumalan sanan saarnaajia. Tanskan kielelle käännettyä Uutta testamenttia levitettiin laajalti. Paavilaisten ehkäisy-yritykset vain edistivät uskonpuhdistusta, ja ennen pitkää Tanska ilmoitti ottaneensa vastaan puhdistetun opin. ST 236.2