Patriarkat Ja Profeetat

Luku 10—Baabelin torni

Vedenpaisumus oli hävittänyt maasta kaiken siveellisen turmeluksen. Nyt oli kysymys aution maan jälleen asuttamisesta, ja sitä varten Jumala oli pysyttänyt elossa vain yhden perheen ja sen päämiehen, Nooan, josta hän oli sanonut: “Sinut minä olen tässä sukukunnassa havainnut hurskaaksi edessäni” (1 Moos. 7: 1). Kuitenkin jo Nooan pojissa ilmeni pian samanlaista jyrkkää erilaisuutta, jota havaittiin maailmassa ennen vedenpaisumusta. Seem, Haam ja Jaafet, ihmissuvun uudet kantaisät, ilmensivät jo jälkeläistensä luonteen suuntauksia. PJP 98.1

Jumalan innoittamana Nooa ennusti niiden kolmen suuren rodun historian, jotka saisivat alkunsa näistä ihmiskunnan esiisistä. Puhuessaan Haamin jälkeläisistä hän lähti tämän pojasta ja sanoi: “Kirottu olkoon Kanaan, olkoon hän veljiensä or jäin orja.” Haamin luonnoton rikos osoitti hänen jo kauan sitten lakanneen kunnioittamasta isäänsä ja ilmaisi hänen luonteensa jumalattomuuden ja kehnouden. Nämä huonot luonteenominaisuudet ilmenivät jatkuvasti Kanaanissa ja hänen jälkeläisissään, ja syntisen vaelluksensa johdosta he joutuivat myöhemmin kokemaan myös Jumalan rangaistustuomioiden ankaruutta. PJP 98.2

Seem ja Jaafet puolestaan kunnioittivat isäänsä sekä Jumalan käskyjä, ja se lupasi valoisampaa tulevaisuutta myös heidän jälkeläisilleen. Näistä pojista sanottiin: “Kiitetty olkoon Herra, Seemin Jumala, ja olkoon Kanaan heidän orjansa. Jumala laa jentakoon Jaafetin, ja asukoon hän Seemin majoissa, ja Kanaan olkoon heidän orjansa.” Valittu kansa, Jumalan liitto ja luvattu Vapahtaja tulisivat kaikki Seemin sukuhaarasta. Herra oli Seemin Jumala. Hänestä polveutuisi Aabraham samoin kuin Jumalan kansa, josta Kristus oli tuleva. “Autuas se kansa, jonka Jumala Herra on!” (Ps. 144: 15). Ja Jaafetista sanottiin: “Asukoon hän Seemin majoissa.” Jaafetin jälkeläisten piti erikoisesti päästä osallistumaan evankeliumin siunauksista. PJP 98.3

Kanaanin jälkipolvet vajosivat syvälle mitä synkimpään pakanuuteen. Vaikka profeetallinen kirous tuomitsikin heidät orjuuteen, kesti sen toteutuminen kuitenkin vuosisatoja. Jumala sieti heidän pahuuttaan ja turmelustaan, kunnes ne ylittivät hänen kärsivällisyytensä. Silloin heistä tuli Seemin ja Jaafetin jälkeläisten orjia. PJP 99.1

Nooan ennustus ei ollut mikään mielivaltainen vihan purkaus eikä suosion ilmaus. Ei se liioin ratkaissut hänen poikiensa luonnetta eikä kohtaloa. Se vain osoitti heidän valitsemansa elämäntavan ja kehittämänsä luonteen lopputuloksen. Siinä Jumala ilmaisi, mitä hän tulisi tekemään heille ja heidän jälkeläi silleen heidän oman luonteensa ja elämänsä perusteella. Yleensähän lapset perivät asenteensa ja taipumuksensa vanhemmiltaan ja matkivat heidän esimerkkiään, ja niin lapset harrastavat myös vanhempiensa syntejä sukupolvesta toiseen. Siten Haamin jumalattomuus ja kunnioituksen puute ilmenisivät hänen jälkeläisissään ja pitäisi heidät kirottuina monien sukupolvien ajan. “Yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää” (Saarn. 9: 18). PJP 99.2

Sen sijaan Seemin kunnioittava asenne isäänsä kohtaan tuli runsaasti palkituksi, ja miten monia pyhiä miehiä näemmekään hänen jälkeläistensä joukossa! “Herra tuntee nuhteettomain päivät — — ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi” (Ps. 37: 18, 26). “Tiedä siis, että Herra, sinun Jumalasi, on Jumala, uskollinen Jumala, joka pitää liiton ja on laupias tuhansiin polviin asti niille, jotka häntä rakastavat ja pitävät hänen käskynsä” (5 Moos. 7: 9). PJP 99.3

Jonkin aikaa Nooan jälkeläiset asustivat siinä vuoristossa, johon arkki oli ysähtynyt. Heidän lukumääränsä lisääntyessä sai luopumus heidät pian jakaantumaan kahteen joukkoon. Toi set halusivat unohtaa Luojansa ja irtautua hänen lakinsa pidäkkeistä. Siksi heidän Jumalaa pelkäävien tovereidensa opetukset ja elämäntapa olivat heille alituisena kiusana, ja ennen pitkää he päättivät erottautua Jumalan palvelijoista. Matkaan lähdettyään he vaelsivat kunnes saapuivat Sinearin lakeudelle, Eufratvirran rantamille. Seudun kauneus ja maaperän viljavuus viehättivät heitä, ja niin he päättivät jäädä asumaan lakeudelle. PJP 99.4

Sitten he ryhtyivät rakentamaan kaupunkia ja niin korkeaa tornia, että koko maailma ihmettelisi sitä. Tämän kaiken tarkoituksena oli ehkäistä väen hajaantuminen etäisiksi siirtokunniksi. Jumala oli kehottanut ihmisiä levittäytymään yli kaiken maan, täyttämään sen ja alistamaan sen hallintaansa. Mutta nämä Baabelin rakentajat päättivät pitää oman yhdyskuntansa koossa ja perustaa yksinvallan, joka lopulta käsittäisi koko maan. Näin heidän kaupungistaan tulisi maailmanvallan suuri pääkaupunki, jonka loisto herättäisi koko maailman ihailua ja kunnioitusta ja tekisi sen perustajat kuuluisiksi. Mahtava, taivaita hipova torni oli aiottu säilymään rakentajiensa voiman ja viisauden muistomerkkinä ja maineen ylläpitäjänä kaukaisiin sukupolviin asti. PJP 100.1

Sinearin lakeuden asukkaat eivät uskoneet, että Jumala oli tehnyt liiton ja luvannut olla toistamiseen hävittämättä maata vedenpaisumuksella. Monet heistä kielsivät Jumalan olemassaolonkin ja selittivät tapahtuneen vedenpaisumuksen tavalliseksi luonnonmullistukseksi. Toiset taas uskoivat Korkeimman olemassaoloon ja siihen, että hän oli hävittänyt maailman vesitulvaan, mutta Kainin tavoin he ryhtyivät kapinoimaan häntä vastaan. Rakentamalla tornin he halusivat myös turvautua mahdollisen uuden vedenpaisumuksen varalta. He arvelivat, ettei mikään vaara pääsisi uhkaamaan heitä, jos he tekisivät torninsa paljon korkeammaksi kuin mihin vedenpaisumuksen vedet ulottuivat. Ja kun he pystyisivät nousemaan pilviin asti — kuten he uskoivat — he saisivat selville vedenpaisumuksen syynkin. Koko hankkeen tarkoituksena oli paisuttaa yhä rakentajiensa ylpeyttä ja irrottaa tulevat sukupolvet Jumalasta ja saada ne palvelemaan epäjumalia. PJP 100.2

Kun torni oli saatu osittain valmiiksi, käytettiin osaa siitä rakentajien asunnoiksi. Muut osat taas kalustettiin ja koristeltiin loisteliaasti ja omistettiin heidän epäjumalilleen. Kansa iloitsi heidän menestyksestään, ylisti hopeisia ja kultaisia juma- liaan ja lyöttäytyi yhdessä vastustamaan taivaan ja maan Hallitsijaa. Mutta äkkiä tuo niin menestyksekkäästi edistynyt työ keskeytyi. Enkeleitä lähetettiin tekemään tyhjäksi rakentajien aikeet. Torni oli jo kohonnut varsin korkeaksi, niin etteivät ylimpänä työskennelleet enää voineet suoraan puhutella alhaalla olevia. Siksi oli välille asetettu miehiä eri tasoille välittämään tavaratilauksia tai muita työohjeita mieheltä toiselle ylhäältä alaspäin tai päinvastoin. Tässä sanomien siirrossa heidän kielensä sekoitettiin, niin että alhaalta tuli tilatuksi tavaraa, jota ylhäällä ei tarvittukaan. Usein menivät työohjeetkin perille aivan päinvastaisina. Tästä syntyi sekaannusta ja harmia. Koko työ pysähtyi. Sopuisa yhteistyö kävi mahdottomaksi. Rakentajat eivät lainkaan tajunneet, mistä nämä oudot väärinkäsitykset johtuivat, ja kiukuissaan ja harmissaan he alkoivat moittia toisiaan. Lopulta yhteistoiminta päättyi käsikähmään ja verenvuodatukseen. Jumalan mielipaha ilmeni taivaalta leimahtelevina salamoina, jotka katkaisivat tornin yläosan niin että se romahti maahan. Ihmiset saivat jälleen tuntea, että taivaassa on Jumala, joka hallitsee. PJP 100.3

Siihen asti kaikki olivat puhuneet samaa kieltä. Nyt liittyivät toisiaan ymmärtävät yhteen, ja niin he omina kieliryhminään erkanivat eri tahoille. “Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan.” Tämä hajottaminen edisti maan kansoittumista, ja sillä Herra mitätöi ihmisten hankkeet, joilla he yrittivät estää hänen tarkoitustaan toteutumasta. PJP 101.1

Mutta mikä tappio se olikaan niille, jotka olivat nousseet Jumalaa vastaan! Hänen tarkoituksensa oli, että ihmiset levitessään perustamaan kansakuntia eri maihin veisivät muassaan hänen tahtonsa tuntemusta ja että totuuden valo loistaisi himmentymättömänä tuleville sukupolville. Nooa, uskollinen vanhurskauden saarnaaja, eli kolmesataa viisikymmentä vuotta vedenpaisumuksen jälkeen ja Seem viisisataa vuotta, ja niin heidän jälkeläisillään oli tilaisuus tutustua Jumalan vaatimuksiin ja siihen, miten hän oli kohdellut heidän isiään. Mutta he eivät halunneet kuunnella näitä vastenmielisiä totuuksia eivätkä pitää Jumalaa mielessään. Ja kun heidän kielensäkin olivat sekoitetut, oli heidän ylen vaikeaa seurustella niiden kanssa, joilta olisivat voineet saada valistusta. PJP 101.2

Baabelin rakentajat olivat ruvenneet napisemaan Jumalaa vastaan. Sen sijaan että olisivat muistaneet hänen armollisuutensa Aadamia kohtaan ja hänen armon liittonsa Nooan kanssa, he olivat moittineet häntä ankaraksi, kun hän oli karkottanut ensimmäisen ihmisparin Eedenistä ja hävittänyt maailman vedenpaisumuksella. Mutta vaikka he syyttivätkin Jumalaa mielivaltaiseksi ja ankaraksi, he yhtä kaikki antautuivat kaikkein julmimman hirmuvaltiaan hallintaan. Saatana koetti saada ihmiset väheksymään niitä uhreja, jotka kuvasivat Kristuksen kuolemaa. Kun epäjumalanpalvelus oli sumentanut heidän mielensä, hän väärensi nämä uhrit niin pahoin, että he uhrasivat jopa omia lapsiaan näillä epäjumaliensa alttareilla. Ihmisten luopuessa Jumalasta tuli hänen jumalallisten ominaisuuksiensa — oikeuden, puhtauden ja rakkauden — tilalle sortoa, väkivaltaa ja julmuutta. PJP 102.1

Baabelin miehet olivat päättäneet perustaa Jumalasta riippumattoman hallituksen. Heidän joukossaan oli kuitenkin eräitä Herraa pelkääväisiä, jotka jumalattomat olivat petollisesti houkutelleet puolelleen. Näiden uskollisten tähden Herra viivytteli tuomioittensa täytäntöönpanoa ja antoi ihmisille aikaa todellisen luonteensa ilmaisemiseen. Kun tämä tuli ilmi, koettivat Jumalan lapset käännyttää jumalattomia, mutta nämä olivat yhteisvoimin keskittyneet taivasta uhmaavaan hankkeeseensa. Ellei sitä olisi keskeytetty, he olisivat syösseet maailman moraalittomuuteen jo sen alkuvaiheessa. Heidän liittonsa perustui kapinaan, ja heidän valtakuntansa pyrkimyksenä oli itsekorotus, eikä Jumala päässyt siinä hallitsemaan eikä saamaan kunnioitusta. Ellei tätä liittoutumaa olisi kukistettu, se olisi valtavalla voimalla pyyhkäissyt maailmasta pois kaiken vanhurskauden — ja sen mukana rauhan, onnellisuuden ja turvallisuuden. Jumalan lain tilalle, joka on “pyhä, vanhurskas ja hyvä” (Room. 7: 12), ihmiset yrittivät asettaa oman itsekkään ja julman mielensä mukaisia lakeja. PJP 102.2

Herraa pelkääväiset huusivat häntä puuttumaan asiaan. “Niin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmislapset olivat rakentaneet.” Maailmalle armollisena hän ehkäisi tornin tekijäin aikeet ja kaatoi heidän ylvään muistomerkkinsä. Armossaan hän sekoitti heidän kielensä ja esti heitä siten toteuttamasta kapinallisia suunnitelmiaan. Jumala sietää kauan ihmisten turmelusta ja antaa heille runsaasti tilaisuuksia katumiseen. Mutta silti hän huomaa kaikki heidän juonensa, joilla he koettavat vastustaa hänen oikean ja pyhän lakinsa arvovaltaa. Aika ajoin hän ojentaa valtikkaa pitelevän kätensä hillitsemään jumalattomuutta. Tällöin tulee epäämättömästi selväksi, että maailmankaikkeuden Luoja on rajattomassa viisaudessaan, rakkaudessaan ja totuudessaan taivaan ja maan ylin Hallitsija ja ettei kukaan voi rankaisematta uhmata hänen valtaansa. PJP 102.3

Baabelin rakentajien hankkeet luhistuivat häpeään ja häviöön. Heidän ylpeytensä muistomerkistä tuli heidän mielettömyytensä muistomerkki. Kuitenkin ihmiset ryhtyivät jatkuvasti vastaavanlaisiin hankkeisiin — itseensä luottaen ja hyljäten Jumalan lain. Tätä samaa periaatetta saatana koetti toteuttaa taivaassa, ja sen mukaan myös Kain toi alttarille omavaltaisen uhrinsa. PJP 103.1

Näitä tornin rakentajia on meidänkin aikanamme. Epäuskoiset rakentelevat tieteellisiin otaksumiin nojautuvia teorioitaan ja hylkäävät Jumalan ilmoitetun sanan. He julkeavat moittia Jumalan siveellistä hallintoa, halveksia hänen lakiaan ja ylistää ihmisjärjen riittävyyttä. Sillä “milloin pahan teon tuomio ei tule pian, saavat ihmislapset rohkeutta tehdä pahaa” (Saarn. 8: 11). PJP 103.2

Kristilliseksi tunnustautuvassa maailmassa monet luopuvat Raamatun selvistä opetuksista. He rakentelevat inhimillisiin mietiskelyihin ja miellyttäviin taruihin perustuvia uskomuksia ja kehottavat sitten toisiakin kiipeämään tätä torniaan pitkin taivaaseen. Ihmiset jäävät ihastuneina kuuntelemaan sellaista kaunopuheisuutta, joka opettaa ettei synnintekijän tarvitse kuolla ja että ihminen voi pelastua tarvitsematta noudattaa Jumalan lakia. Jos Kristuksen seuraajiksi tunnustautuvat hyväksyisivät Jumalan lain vaatimukset, se johtaisi heidät toistensa yhteyteen, mutta niin kauan kuin inhimillinen viisaus korotetaan hänen pyhän sanansa yläpuolelle, on oleva hajaannusta ja erimielisyyttä. Vallitsevaa sekaannusta ja keskenään ristiriitaissia uskontunnustuksia ja uskonlahkoja kuvaa osuvasti käsite “Babylon”, jota koskeva ennustus (Ilm. 14: 8; 18: 2) koskee viimeisten päivien maailmaarakastavia kirkkoja. PJP 103.3

Monet koettavat luoda itselleen taivaan hankkimalla rikkautta ja valtaa. He “puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista” (Ps. 73: 8) polkien maahan ihmisoikeuksia ja piittaamatta jumalallisesta arvovallasta. Ylpeät voivat jonkin aikaa pysyä vallassa ja menestyä kaikissa hankkeissaan, mutta lopulta he joutuvat kokemaan vain pettymystä ja viheliäisyyttä. PJP 103.4

Jumala tulee pian suorittamaan tarkastuksensa. Korkein astuu alas katsomaan, mitä ihmislapset ovat rakentaneet. Hänen valtiutensa tulee kaikille ilmeiseksi, ja ihmisten ylväät rakennelmat sortuvat. “Herra katsoo alas taivaasta, näkee kaikki ihmislapset; asumuksestaan, valtaistuimeltaan hän katselee kaikkia maan asukkaita.” “Herra särkee pakanain neuvon, tekee turhiksi kansojen aikeet. Mutta Herran neuvo pysyy iankaikkisesti, hänen sydämensä aivoitukset suvusta sukuun” (Ps.33: 13,14, 10,11). PJP 104.1