Patriarkat Ja Profeetat

Luku 46—Siunaukset ja kiroukset

Kun Aakanin tuomio oli pantu täytäntöön, käskettiin Joosuan koota kaikki sotaväki ja lähteä uudelleen Aita vastaan. Jumala oli nyt voimallaan tukemassa kansaansa, ja pian he saivatkin kaupungin haltuunsa. PJP 481.1

Nyt luovuttiin kuitenkin sotilaallisista jatkotoimista toistaiseksi, jotta koko Israel voisi osallistua vakavaan jumalanpalvelukseen. Kansa halusi innokkaasti päästä asumaan Kanaaniin, mutta perheillä ei ollut vielä koteja eikä maata. Niiden saanti taas edellytti kanaanilaisten karkotusta. Mutta niin tärkeää kuin tämä olikin, oli sitä lykättävä tuonnemmaksi vielä tärkeäm- män velvollisuuden takia. PJP 481.2

Ennen kuin he pääsisivät perintöosaansa, heidän oli uudistettava kuuliaisuuden liittonsa Jumalan kanssa. Mooseksen viimeisten ohjeiden mukaan heimot oli kahdesti kutsuttu koolle Sikemissä Eebalin ja Garissimin vuorille antamaan juhlallisen lupauksensa Jumalan lain noudattamisesta. Tämän mukaisesti tuli koko kansan, ei vain miesten vaan myös “naisten, lasten ja mukana kulkevien muukalaisten” lähteä Gilgalin leiristään kulkemaan vihollistensa maan halki Sikemin laaksoon joka oli miltei maan keskiosassa. Vaikka viholliset ympäröivät heitä joka puolelta, Jumala varjeli heitä niin kauan kuin he olivat hänelle kuuliaisia. Nyt kuten Jaakobin aikanakin, “Jumalan kauhu valtasi heidän ympärillään olevat kaupungit” (1 Moos. 35: 5), eikä heprealaisia häiritty. PJP 481.3

Tähän juhlalliseen tilaisuuteen valittu paikka oli jo ennestään pyhä, koska se liittyi heidän isiensä historiaan. Siellä Aabraham rakensi ensimmäisen alttarinsa Herralle Kanaanin maassa. Sinne sekä Aabraham että Jaakob pystyttivät telttansa. Sieltä Jaakob osti maapalstan, johon heimojen oli määrä haudata Joosefin ruumis. Siellä oli myös Jaakobin kaivama kaivo sekä tammi, jonka alle hän kätki perhekuntansa “vieraat jumalat”. PJP 482.1

Valittu paikka oli koko Palestiinan kauneinta seutua ja sopivan arvokas tällaisen suuren ja vaikuttavan tapahtuman näyttämöksi. Viehkeänä levittäytyi alastomien kukkuloiden välinen vehreä laakso oliivilehtoineen ja luonnonkukkien koristamme ketoineen, joita vilkkaat vuoripurot kastelivat. Laakson eri puolilla mutta lähellä toisiaan kohosivat Eebalin ja Garissimin vuoret. Niiden alapenkereet olivat sellaisinaan valmiita puhujakorokkeita, joilta lausuttuna jokainen sana oli selvästi kuultavissa toisellakin puolella. Ja rinteillä oli tarpeeksi tilaa suurillekin kuulijakunnille. PJP 482.2

Moosekselta saatujen ohjeiden mukaisesti pystytettiin suurista kivistä muistomerkki Eebalin vuorelle. Näihin ennalta kalkittuihin kiviin piirrettiin laki — ei vain niitä kymmentä käskyä, jotka julistettiin Siinailla ja kaiverrettiin kivitauluihin, vaan myös Moosekselle annetut lait, jotka hän oli kirjoittanut kirjaan. Tämän muistomerkin viereen rakennettiin luonnonkivistä alttari, jolla suoritettiin uhreja Herralle. Oma merkityksensä oli silläkin, että alttari pystytettiin juuri Eebalin vuorelle, missä kirouskin lausuttiin. Tämä korosti sitä tosiasiaa että Israel oli rikkomalla Jumalan lain langettanut ylleen Jumalan vihan ja olisi heti joutunut kärsimään ansaitsemansa rangaistuksen ilman Kristuksen sovitustyötä, jota uhrialttari kuvasi. PJP 482.3

Heimoista kuusi — kaikki Leean ja Raakelin jälkeläisiä — sijoittui Garissimin vuorelle, kun taas orjattarien jälkeläiset sekä Ruubenin ja Sebulonin heimolaiset asettuivat Eebalin vuorelle. Papit ja arkki jäivät heidän välilleen laaksoon. Merkkitorvella kehotettiin kansaa hiljentymään, ja sitten, syvän hiljaisuuden vallitessa, Joosua pyhän arkin sivulla seisten luki ne siunaukset, jotka seuraisivat Jumalan lain kuuliaista noudattamista. Tähän kaikki Garissimille asettuneet heimot vastasivat aamenellaan. Sitten hän luki kiroukset, ja Eebalin vuorelta heimot antoivat samoin niihin vastauksensa. Tuhannet ja taas tuhannet julistivat näin juhlallisesti kuin yhtenä miehenä ja yhteen ääneen suostumuksensa. Sen jälkeen luettiin Jumalan laki sekä Moosekselta saadut säädökset ja tuomiot. PJP 482.4

Jumala oli itse Siinailla julistanut lakinsa Israelille, ja hänen omalla kädellään kirjoittamansa pyhät käskyt säilytettiin yhä arkissa. Nyt ne jäljennettiin kaikkien luettaviksi. Kaikki saivat nyt itse nähdä ne liiton ehdot, joilla he saivat Kanaanin omakseen. Kaikkien oli ilmaistava hyväksyvänsä liiton ehdot sekä sen noudattamiseen liittyvät siunaukset ja sen rikkomiseen liittyvät kiroukset. Sen lisäksi että laki piirrettiin muistokiviin Joosua itse luki sen kaiken Israelin kuullen. Siitä ei ollut montakaan viikkoa kun Mooses oli puheissaan esittänyt koko lain kirjan kansalle, mutta silti Joosua luki lain toistamiseen. PJP 483.1

Tätä ei tehty vain Israelin miesten, vaan myös naisten ja lasten läsnäollessa, sillä heidänkin oli tärkeää tuntea ja täyttää velvollisuutensa. Jumala oli sanonut Israelille käskyistään: “Painakaa siis nämä minun sanani sydämeenne ja mieleenne ja sitokaa ne merkiksi käteenne, ja ne olkoot muistolauseena otsallanne; ja opettakaa ne lapsillenne, että te ja teidän lapsenne kauan eläisitte siinä maassa, jonka Herra teidän isillenne vannotulla valalla lupasi antaa heille, niin kauan kuin taivas maan yli kaareutuu” (5 Moos. 11: 18—21). PJP 483.2

Joka seitsemäs vuosi oli koko laki luettava kaiken Israelin ollessa koolla, Mooseksen käskyn mukaan: “Joka seitsemäs vuosi, määrättynä aikana vapautusvuonna, lehtimajanjuhlassa, kun koko Israel tulee Herran, sinun Jumalasi, kasvojen eteen siinä paikassa, jonka hän valitsee, lue tämä laki koko Israelin läsnäollessa, heidän kuultensa. Kokoa kansa, miehet, naiset ja lapset sekä muukalaiset, jotka asuvat porttiesi sisäpuolella, että he kuulisivat sen ja oppisivat pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, ja tarkoin pitämään kaikki tämän lain sanat, ja että heidän lapsensa, jotka eivät vielä sitä tunne, kuulisivat sen ja oppisivat pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, niin kauan kuin elätte siinä maassa, johon menette Jordanin yli, ottamaan sen omaksenne” (5 Moos. 31: 10—13). PJP 483.3

Saatana on aina toiminnassa pyrkien vääristelemään sen mitä Jumala on sanonut, sokaisemaan mielen ja pimentämään ym- märryksen suistaakseen ihmiset syntiin. Siksi Jumala esittää vaatimuksensa niin selvin sanoin ettei kenenkään tarvitse erehtyä. Jumala koettaa alati vetää ihmisiä luokseen varjelukseensa, jottei saatanan julma, petollinen toiminta yltäisi heihin. Hän on alentunut puhumaan heille omalla äänellään ja kirjoittamaan elävät käskynsä omalla kädellään. Ja nämä siunatut sanat on elämää uhkuvina ja totuuden valaisemina annettu ihmisille täydelliseksi oppaaksi. Koska saatana on niin kärkäs kääntämään huomion ja kiintymyksen pois Herran lupauksista ja vaatimuksista, on syytä sitäkin ahkerammin painaa ne mieleen ja sydämeen. PJP 483.4

Kristillisten opettajien tulisi entistä huolellisemmin opettaa kansaa tuntemaan Raamatun historian tapahtumia ja opetuksia sekä Herran varoituksia ja vaatimuksia. Ne olisi esitettävä niin yksinkertaista kieltä käyttäen että lapsetkin käsittävät opetuksen. Sekä sananjulistajien että vanhempien tulisi huolehtia siitä että nuorille opetetaan Raamatun tuntemusta. PJP 484.1

Vanhemmat voivat ja heidän tulisi innostaa lapsiaan tutustumaan Raamatun pyhiltä lehdiltä saatavaan monenlaiseen tietoon. Mutta tämä edellyttää, että he itse ovat siitä kiinnostuneita. Heidän täytyy tuntea sen opetuksia ja puhua niistä, kuten Jumala käski Israelia, “kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi” (5 Moos. 11: 19). Niiden jotka toivovat lastensa rakastavan ja kunnioittavan Jumalaa, on puhuttava hänen hyvyydestään, valtasuuruudestaan ja voimastaan jotka ilmenevät hänen sanassaan ja luomistöissään. PJP 484.2

Raamatun jokainen luku ja jokainen jae on Jumalan viestintää ihmisille. Meidän pitäisi sitoa sen käskyt merkiksi käteemme ja muistolauseeksi otsallemme. Jos niitä luettaisiin ja noudatettaisiin, ne johdattaisivat Jumalan kansaa samoin kuin israelilaiset vaelsivat päivisin pilvenpatsaan ja öisin tulenpatsaan opastamina. PJP 484.3