Akiuunnersuaq

Kapitel 9—Zwingli, Schweizimi iluarsaaqqinniartoq

Ilagiit iluarsaqqinneqarneranni aaqqissuussineq ilagiit pilersinneqarneranni atuuttup assinga takussaavoq. Ajoqersuisup qilammiusup silamiut pingaartortaat akimallutillu aningaasaatilissuusut inuiaqatigiinnilu pisortaasutut ataqqiniarneqartarnermik sungiussisimasut minippai. Iluarsaaqqinniartut pingaarnerusut atugarissaartorsuunatik alliartorsimasuupput; angutaapput naligisaminnut naleqqiunneqassagunik akimaniartutut makitassuseqarnatillu palasiusut salloqittaanerannit sunnigaanngitsut upperisassatigullu tappiillisitaanngitsut. Guutip siunertarisarpaa sulisussat nikanartut pingaartumik suliaqarnissamut atussallugit. Taamaaliornikkut ataqqinaatissaq inuit pisassarissanngilaat, taassumali inunnik piumassuseqalersitsillunilu iluarisaminik sulisitsisuusup. Ak 71.1

Lutherip qaarusuliani sulisartup illunnguani inunngornerata sapaatit arlalinnguit kingornagut Ulric Zwingli Alpini nersutaatinik paarsisup illuani inunngorpoq. Zwinglip meeraanermini najukkani piaartumillu perorsagaanini siunissami suliartornissaminut piareersaatigai. Nunami alianaallunilu alutornangaartumi alliartorami piaartumik Guutip pingaassusianik, pissaaneqassusianik naalannassusianillu paasisaqalereerpoq. Qaqqani eqqaminiittuni sapiitsuliornermik oqaluttuat inuusuttutut ilungersuutiginnilersittarpaat, aanaminillu Biibilimi oqaluttuanik katersugaasunik amerlanngikkaluartunik tusarnaartinneqartarpoq. Eqiingasumik soqutiginnilluarluni makku tusarnaartarpai: Pruffiitit suliaat, savanik paarsisut Palæstinap qaqqaani savaatiminnik paarsisarnerannik oqaluttuat, inngilinik oqaloqateqarnerannik inuullu erneranik Golgathami toqutaasumik oqaluttuat. Ak 71.2

Johan Lutherisut Zwinglip angutaata aamma ernermi ilinniartitaalluarnissaa kissaatigaa, taamaattumillu nukappiaraq inuusuttuaraatilluni qooqqumit najugarisaminit aallartitaavoq. Piginnaassusii allilertoqaat, erniinnarlu apeqqutissanngorpoq sumi ilinniartitsisissarsisinnaassanersoq naammalluartumik ilinniartitsisinnaasunik. 13-inik ukioqalerluni Bernimi atualerpoq Schweizimi taamanikkut atuarfiit pitsaanersaanni. Tassanili navianartorsiortitaaleraluarpoq, tassa mattuttut qinusartut inuusuttoq isumalluarnaruttortoq kimigiiserfigigaluaramikku mattuffimmut ilannguteqqullugu. Ak 71.3

Bernimi mattuttut dominikanerit paasivaat inuusuttoq poqerluartoq isumaqatissarsiarisinnaagunikku iluanaarutigalugulu ataqqinaatissariumaaramikku. Inuusuttuaraanermini, inunnguuseralugu oqallorinnerminilu atuakkiullaqqissutsimini nipilersortutullu taalliortutullu piginnaaneqarnermini mattuttut alutornaataasigut akimorlugit inuit naalagiariartortarlutillu mattuttunut tunisiartortartut amerliartortissagaluaqai. Angutaata nalaatsornerinnakkut mattuttut siunertarisaat tusarpaa. Ernermi siunissaa navianartorsiortitaasoq paasillugu erniinnaq angerlaqquaa. Ak 71.4

Angummi angerlaqqusinera naalappaa, kisianni qooqqumi najugarisamiiginnarneq naammagiinnarsinnaajunnaarpaa. Sivitsunngitsoq ilinniarnini nangippaa kingornalu Baselimukarluni. Tassani Zwinglip pernarluni Guutip pissutissaqanngitsumik saammaanneranik iivangkiiliu tusarpaa. Oqaasitoqqanik ilinniartitsisoq Wittembach grækerisut Hebræerisullu atuartilluni Biibilimik atualersitaasimavoq, tamatumalu kingunerisaanik ilinniartitai Guutip qaammaqqutaanit sunnigaasarput. Oqartarpoq ilisimatuut eqqarsaqqissaarniartullu ilinniartitsissutigisartagaannit pisoqaanerullunilu pingaaruteqarnerungaartumik sallusuissuteqarnerarlugu. Sallusuissut tamanna tassaavoq Kristusip kisimi utertitsissutaanera. Zwinglimut oqaatsit taakku tassaalerput soorlu qaalernerup qinngorneri siulliit. Ak 71.5

Zwingli sivitsortinnagu Basel qimattussanngorlugu inuunermini suliassaminik suliartortussatut qaaqqusaavoq. Sulileqqaarfigaa Alpini palaseqarfik alliartorfigisaminut ungasinngitsoq. Palasinngortitaareerami “tarnimigut iluunngarluni Guutip sallusuissutaa ilisimasassarsiorfigilerpaa, nalunngilluinnaramiuk Kristusip innuttaanik isumaginnittussaatitap qanoq ilisimasaqartariaqartigissusia.” (Wylie). Biibili misissornerujartortillugu taassuma sallusuissutaata ilagiillu ruumalerisut ajoqersuinerluutaasa akerleriissusiat erseqqarissiartuinnarpoq. Biibili Guutip oqaasiatut, najoqqutassatuaallunilu naammattutut, ilassivaa. Paasivaa Biibilip imminut oqaluttaasariaqarnera. Sapiisinngilaq Biibili ajoqersuutissamut aalajangiuteriikkaminut tunngaviginiarlugu, pisussaasorivorli Biibilip nalorninanngitsumik ajoqersuutigisaa paasiniassallugu. Ikiuutissaasinnaasut suut tamaasa atorniartarpai Biibilip isumaa eqqortumik paasiniarumallugu, Anersaarlu Iluartoq qinnuigisarpaa ikioqqulluni. Oqartarpormi Anersaaq Iluartoq ilumoorlutik qinullutillu tamatuminnga ujarlersunut saqqummersitaasartoq. Ak 72.1

Zwingli oqarpoq: “Allakkat iluartut Guutimit pisuupput inunnillu pinnatik. Guutillu qaammarsaasup paasitissavaatit oqaatsit Guutimit pisuunerannik. Guutip oqaasii ... kukkusinnaanngillat. Qaammaqqutaallutillu imminnik ilinniartitsisuupput, tarneq annassutissamik saammaannermillu qaammarsarpaat, Guutimi tuppallersarpaat, tarneq maniguutsippaat allaat imminut suujunnaarsilluni Guutimut ilanngulluni.” (Wylie). Oqaatsit taakkua ilumuussusiat Zwinglip nammineq uppernarsarneqartutut misigisimavai. Ukiuni taakkunani misigisani kingusinnerusukkut ima allaatigai: “Allakkat iluartut sammilerakkit eqqarsaqqissaarnermik upperisassanillu ilisimatusaatit akornutigisaraluarpakka, kiisalu eqqarsaatip matuma tikippaanga: Tamakku unitsittariaqarpatit, Guutip isumaa paasiniarniassavat nammineq oqaasia paasinartoq kisiat aqqutigalugu. Taava Guuti qinnuigaara qaammaqqutaanik, allakkallu paasiuminarnerulersippakka.” (Wylie). Ak 72.2

Ajoqersuut Zwinglip nalunaajaatigisaa Lutherimit pisuunngilaq. Tassaavoq Kristusip ajoqersuutigisaa. “Lutherip Kristusi nalunaajaatigiguniuk uattut iliortuuvoq,” Schweizimiut iluarsaaqqinniartuat oqarpoq, “Kristusimut ornigutissimasai uanga tasiorsimasannit amerlanerupput. Tamannali soqutaanngilaq. Kristusip aterinngisaanik nalunaajaatissaqarnianngilanga, taannami kisiat naalagaraara. Luther oqaatsimik ataatsimilluunniit allaffigisimanngisaannarpara, taassumalu allaffigisimanngisaannarpaanga. Sooq? ... Guutip anersaavata imminut naapertuulluinnassusia tamanut takussaaqqullugu, tassa marluulluta Kristusip ajoqersuutigisaa assigiimmik nalunaajaatigigatsigu isertortumik isumaqatigiissuteqanngikkaluarluta.” (D'Aubigné). Ak 72.3

1516-imi Zwingli Einsiedelnimi mattuffimmi oqaluussisussatut qaaqquneqarpoq. Tassani ilagiit ruumalerisut aseruussimanerat erseqqinnerusumik takullugu iluarsaaqqinniartutut sunniuteqartussaasimavoq Alpinit najugarisaminit ungasissunut allaat malunniukkumaartumik. Einsiedelnimi ussassaarutit annerit niviarsiap Maariap assinga tupinnartuliorsinnaasorooq ilagaat. Mattuffiup isaaffiata inaani ima allanneqarpoq: “Maani ajortuliat isumakkeerneqavinnissaat pineqarsinnaavoq.” (D'Aubigné). Ukiup qaammataani tamani assiliaq ungasissumit ornigarneqartarpoq, ukiulli nalliuttuini inupparujussuit Schweizimit tamarmit allaallu Frankrigimit Tysklandimillu orniguttarput. Taamaattumik takusaqarnini Zwinglip naalliuutigingaarpaa, piffissarlu iluatsillugu taamatut upperisapalaaqarnikkut salloqittagaasut iivangkiiliumik nalunaajaaffigai ima oqaluffigalugit: Ak 72.4

“Isumaqarniaqinasi Guutip naalaffik manna silarsuarmi sumiiffinnit allanit najugarinerugaa. Nunami sorlermiikkaluarussiluunniit Guutip najorlusi tusaasarpaasi ... Suliat iluaqutaanngitsut, ungasissumut naalagiartarnerit, tunissutit, assilissat, niviarsiamut Maariamut iluartuutitanulluunniit torlulanerit aqqutigalugit Guutimit iluarineqarnissaq pissarsiarisinnaanerpisiuk? ... Qinusarnitsinni oqaaserpassuarnik atuisarnerput sumut iluaqutaava? Mattuttup annoraarsua, niaqoq qapigaq ateraasalluunniit kuultimik allapalaakkat sumimmi taava pissaanertaqarpat? ... Guutip uummat isigisarpaa, uummatittalu ungasissorujussuuaat. Kristusi taannaavoq sanningasulimmi pilliutigineqartoq savaaraasorlu uppertut ajortuliaasa naassaanngitsumik isumakkeerneqaatissaat.” (D'Aubigné). Ak 73.1

Tusarnaartut ilarpassuisa ajoqersuutigisaq tamanna iluarinngilaat. Pisariusumik angalasimanermik iluaqutaannginnissaa pakatsissutigeqaat. Ajortimik Kristusikkut pissutissaqanngitsumik isumakkeerneqarnissaa paasineq saperpaat. Qilammut aqqutissaq ilagiit ruumalerisut namminerminnut unnersuutigisimasaat naammagaat. Pitsaanerusumik ujarlernissami ajornartorsiutissat merserivaat. Tipaatsuutissaminnik sulissutigisassaq palasinut paavimullu imissutigiinnarlugu uummatimikkut minguissusermik angusaqarniarnermit pisariunnginneruvoq. Ak 73.2

Kisianni allanittaaq inoqarpoq Kristusikkut utertitaanissamik nalunaarummik nuannaarlutik ilassinnittunik. Malittarisassat ileqqoreqqusallu ilagiit ruumalerisut peqqussutigisaat tarnimikkut eqqississutigisimanngilaat, upperlutillu Annaassisup aava saammaanneqaatissamittut ilassivaat. Taakku angerlarput inoqatitik qaammaqqummik nanisaminnik oqaluttuukkiartorlugit. Tamatumuuna sallusuissut illoqarfeeqqamit illoqarfeeqqamut illoqarfissuarmillu illoqarfissuarmut siaruarterneqarpoq, niviarsiallu Maariap assinganut orniguttartut ikiliartortorujussuupput. Tunissutit ikiliartorput, tamatumuunalu Zwinglip aningaasarsiarisartagai taakkunannga akilerneqartartut ikilipputtaaq. Taassumali nuannaarutigaa ingasaassisarnerup upperisapalaaqarnerullu pissaaneqarnerat aserortigaalermat. Ak 73.3

Zwinglip suliniarnera ilagiit pisortaasa tappiilliorfiginngilaat, kisianni erngerlutik akuliutinngikkallarput. Nersualaarinikkut isumaqatissarsiariniarpaat, taamaaliortillugillu sallusuissut inuit uummataasigut ilassineqariartuinnarpoq. Ak 73.4

Zwinglip Einsiedelnimi sulinermigut suliffissami annerusumi sulinissamut piukkunnassuseq angusimavaa. Ukiut pingasut qaangiunnerisigut Zürichip oqaluffissaarsuani oqaluussisartussatut qaaqquneqarpoq, illoqarfik taanna taamani Schweizimi pingaarnerpaavoq, tassanngalu sunniiniarnissaq avammut malunniuttorujussuusussaavoq. Taamaattorli palasiusut Zwinglimik qaaqqusisut allannguutissanik pitsaaliuiniarput, taamaattumillu pisussaassusiinik ajoqersornialerpaat. Ak 73.5

Zwinglip akissutigisamini taama pingaartigisumik atorfittaartitaaniarnini qujassutigeqqaarlugu sulinermini periaasissaq atorumasani nassuialerpaa: “Kristusip inuunera innuttaasunut sivisuallaamik isertugaasimavoq. Matthæusip iivangkiiliua tamakkerlugu oqaluussissutigisarumavara; allassimasut kisiisa najoqqutaralugit Biibilimi allassimasut allassimasoqataanut naleqqiuttarlugit ilungersortumik qinujuarnikkut ilisimassut ujartarumavara. Sulininni tunniuffigiumasakka tassa Guutip ataqqinaatissaa, ernituaata unnersiutigineqarnissaa, tarnit piviusumik annassutissaat ilumoortumillu uppernikkut perorsarneqarnissaat.” (D'Aubigné). Palasiusut ilaasa Zwinglip pilersaarutaa narrugalugu maleruaqqunagu sunnerniaraluaraat, taamaattorli aalajangiussani allanngortikkumanngilaa. Oqarpoq suleriaatsimik nutaamik atulersitaqarumanani periaasitoqarli ilagiit ulluni minguinnerusimaffiusuni atorsimasaat atuleqqikkumallugu. Ak 73.6

Sallusuissut ajoqersuutigisaa soqutigineqalereersimavoq, inupparujussuillu katersuuttarput nalunaajaanera tusarnaariartorlugu. Naalagiassaarsimagaluartut qasseerpassuit tusarnaartigisarpai. Sulinermini iivangkiiliut ammarneqarnissaat siulliuppaa, Kristusip inuuneranik, ajoqersuineranik toquneranillu oqaluttuat atuarlugillu nassuiartarlugit. Einsiedelnimisut maanissaaq Guutip oqaasia kukkusuitsumik najoqqutassatuaasutut Kristusillu toqua naammalluinnartumik pilliutaasutut saqqummiuttarpai oqartarluni: “Kristusimut-una ornigunnissarsi kissaatigigiga, Kristusimut ilumut annassutissap puilaffigisatuaanut.” Oqaluussisartoq inuit assigiinngikkuutaat tamarmik katersuuffigisarpaat, naalakkersuisunik ilisimatuunillu, ilisimatuunik assassortunillu naasorissaasunillu ilaqartarlutik. Oqaluussinera soqutiginneqqissaartumik tusarnaartarpaat. Pissutissaqanngitsumik saammaanneqarnissaq nalunaajaatigiinnarnagu ulluni inuuffigisamini ajortuliornerit aseruussimanerlu qunusuitsumik eqqartuuttarpai. Qassiit oqaluffissaarsuaq aniffigisarpaat Guuti qutsavigalugu. Oqartarput: “Angut taanna sallusuissummik nalunaajaasuuvoq. Mosesitut Ægyptenimisut taarsiornitsinnit aniguisissavaatigut.” (D'Aubigné). Ak 74.1

Naak suliniarnera aallaqqaataani nuannarinnilluinnartumik ilassineqaraluartoq erniinnakanneq akerlilerneqartalerpoq. Mattuttut suliniarnera akornusersulerlugulu ajoqersuutigisaa ajornerartalerpaat. Qassiit inukkutiginiartarlugulu mitaatiginnittumik qungujulaatigisarpaat; ilaasalu sorraaffigisarlugulu qunusaartarpaat. Zwinglilli tamakku tamaasa naammagittarluni atorpai oqarlunilu: “Guutiitsut Jiisusimut Kristusimut ilassinnilersikkumagutsigik pissutsit qassiit ilaginnaannartariaqarpavut.” (D'Aubigné). Ak 74.2

Schweizimi isumakkeerneqaatissamik allagartat nioqqutigineqarnissaat mattuttunut franciskanerinut Samsonimit, tassa mattuttumit Italiamiumit, siulittaasulinnut imissutigineqarpoq. Samsonip ilagiit kiffartuulluareersimavai, paavip aningaasivia Tysklandimit Schweizimillu aningaasarparujussuarnik immereersimagamiuk. Maanna Schweiz angalaarfigalugu naasorissaasunnguakkuluit aningaasarsiamininnguinik piiaaffigai inuillu pigissaarnerusut aningaasarparujussuarnik tunisiffigisarlugit. Iluarsaaqqinniarnerulli iluanaarniapilunneq tamanna unitsivissinnaanngikkaluarlugu malunnartumik akornusersorpaa. Samsonip illoqarfik eqqaaniittoq nioqqutigisani nassataralugit tikikkaa Zwingli suli Einsiedelnimiippoq. Iluarsaaqqinniartup Samsonip suliartortitaanera tusarsimallugu erniinnarluinnaq akornusersulerpaa. Angutit taakku marluk naapeqatigiinngikkaluarput, kisianni Zwingli mattuttup qinusartup salluliaanik saqqummersitsisarnermini iluatsitsingaarmat Samson allamut aallartariaqalersippaa. Ak 74.3

Zürichimi Zwinglip allagartanik isumakkeerneqaatissanik niuerniat akerlilersorlugit oqalunnini ilungersuutigingaarmagu Samson illoqarfimmut tikikkiartorluni pisortaasut aallartitaannit naapigiarneqarluni unigani ingerlaannarnissaminut kajumissaarneqarpoq. Peqqusersusaarluni illoqarfik iserfigituakasimmagu isumakkeerneqaatissamik ataatsimilluunniit tunisaqarnani aallartippaat, tamatumalu kinguninnguagut Samsonip Schweiz qimappaa. Ak 74.4

Kuppernersuup “toqu qernertup” ukiumi 1519-imi Schweizimi atuuttup iluarsaaqqinniarneq siuarsarujussuartussaasimavaa. Ajunaarnerujussuit sammilerlugit qasseerparujussuit isumakkeerneqaatissat qanittukkut pisiarisimasamik suussuseqannginnerat paasivaat, uppernerminnullu tunngavissaq isumannaannerusoq kipisaffigilerlugu. Zürichimi Zwingli nappangaarmat uumasinnaanissaa neriuutigiunnaaraluarpaat, toqoreersimaneranillu tusatsiakkat qasseerpassuarnut siaruarterneqaraluarput. Ulluni misiligaaffiusuni tamakkunani neriunnini qunusuissutsilu aalajaatsumik atatippai. Upperluni Golgathap sanningasulia tunaartaraa, ajortip naammattumik isumakkeerneqaatissaa isumalluutigalugu, toqup isaaffiinit uterami iivangkiiliu aatsaat taama kimittutigisumik oqaluussissutigisalerpaa. Innuttaasut palasertik asasartik nuannaaqalutik ilassivaat ilerrup killinganit uterfigimmatik. Namminneq napparsimasunik toqulersunillu paarsisimapput, iivangkiiliullu erlinnassusia aatsaat taama erseqqitsigisumik paasilerpaat. Ak 74.5

Zwinglip iivangkiiliumi sallusuissut erseqqinnerusumik paasilersimavaa, nammineerlunilu iivangkiiliup nutarterisinnaasutut pissaaneqarnera misigisimavaa. Inuup orlusimanera utertitsissutissamillu pilersaarutit pingaarnerusumik uninngavigisarpai imalu oqaluttarluni: “Adamimi tamatta toqusimalluta aseruussimanermut ajussusermullu nakkarsimasuuvugut.” (Wylie). “Kristusip utertitsissutissamik naaffissaqanngitsumik pisiniussimavaatigut ... Taassuma naalliunnera ... soraajuitsumik pilliutaavoq naassaanngitsumik katsorsaataasussaq. Qaqugumulluunniit Guutip iluassusianut naammattuuvoq aalajaatsumik upperfigalugu isumalluutiginnittunut iluaqutissaasumik.” Ilanngulluguli nalunaarutiginngitsuunngilaa Kristusip saammaannerata inuit ajortuliortuaannaqqullugit pisinnaatinngimmagit. “Upperfiusumi sumiluunniit Guuteqarpoq, Guutillu najugarisaani ilungersorneqarpoq inuit ajunngitsuliornissaannut kajumissaataasumik.” (D'Aubigné). Ak 75.1

Iluarsaaqqinniarneq Zürichimi siumukarusaarpoq. Akeraasa ernumalerlutik akerlilernialerpaat. Ukioq ataaseq tamatuma siornagut mattuttup Wittenbergimiup paavi kaasarilu naaggaarsimavai, maannalu Zürich taamatuttaaq paavikkunnut assortuiffissatut ilimanarsivoq. Zwingli arlaleriarluni saassunneqartarpoq. Schweizip naalagaaffiini paavip isumaqatigineqarfiini iivangkiiliumik ilungersuutiginnittut arlallit ikuallatsitaasareersimapput, tamannalu naammaginagu ajoqersuinerlunneq nipangersivikkumaneqarpoq. Tamanna siunertaralugu Konstanzimi biskoppip angutit pingasut Zürichimut aallartippai Zwingli ilagiit inatsisaanut unioqqutitsiniaqqusisutut taamalu inuiaqatigiit eqqissisimanerannik aseruiniartutut pasilleriartoqqullugu. Ilagiinngooq oqartussaassusiat qaangiinnarneqarpat tamatuma naalagaatsuulluinnassuseq kinguneriumaaraa. Zwingli akissuteqarnermini oqarpoq Zürichimi “naalagaaffeqatigiinni illoqarfinnit tamanit eqqissisimanerpaasumi” iivangkiiliu oqaluussissutigisimagini, aperivorlu, “taamaattumillu kristumiussuseq innuttaasut eqqissisimanissaannut pitsaanerpaamik illersuutissaannginnerpa?” (Wylie). Ak 75.2

Aallartitaasut illoqarfimmi pisortaasut oqaaqqissaarniarsimavaat ilagiit qimannaveersaaqqullugit, taakkuagooq avataanni annassutissaqanngimmat. Zwingli akivoq: “Pasilliut tamanna annilaangassutiginiaqinagu. Ilagiit tunngaviat tassa Kristusi Petrusimik atertaartitsisoq ilumoorfigaluni nassuerfigimmani. Inuiaqatigiinnut kikkunnulluunniit ilaasuugaluarluni uummammigut iluunngarluni Naalakkamut Kristusimut uppertoq Guutip ilassiumassavaa. Ilagiit taakkua avataanni annassutissaqanngilaq.” (D'Aubigné). Oqaloqatigiinnerup tamatuma kingunerisaanik biskoppip aallartitaasa ilaat ataaseq naaggaartutut upperisaqalerpoq. Ak 75.3

Illoqarfiup pisortaasa Zwingli pasillerumanngilaat, ilagiillu ruumalerisut nutaamik saassussinialerput. Iluarsaaqqinniartoq akeqqami pilersaarutipiluinik tusarlerneqarami oqarpoq: “Aggerniarlit! Qununerma qaarsup immamit nuisasup mallit qaartarnerannut ersinera assigaa.” (Wylie). Palasiunerit ilungersornermikkut sulissutiginiagaq uppitikkumasartik nukittorsaannarpaat. Tysklandimi naaggaartut Lutherip periarfeerunneqarnerata kingunerisaanik nikallulersimagaluartut isumallualeqqipput iivangkiiliup Schweizimi siumukarnera takugamikku. Ak 75.4

Iluarsaaqqinniarneq Zürichimi aalajaannerujartortumik atuukkiartortillugu inerittui erseqqinnerujartortumik saqqummeriartorput inuunerlunnerup atorunnaarsitaaneragut isumaqatigiinnerullu peqqissaarnerullu siuarsarneqarnerisigut. Zwingli allappoq: “Eqqissisimaneq illoqarfigisatsinni najugaqarpoq. Saqitsaattoqarnanilu pisuusaartoqarnanilu sinngasoqarnanilu eqqissiviilliortitsisoqanngilaq. Isumaqatigiinneq taamaattoq sumit pisinnaava Naalakkatsinnit ajoqersuutigisatsinnillu eqqississummit Guutimillu mianerinninnermik inerittulimmit pinngikkuni?” (Wylie). Ak 76.1

Iluarsaaqqinniarnerup ajugaasarnerisa ilagiit ruumalerisut isumaqataat ilungersornerulersippai tamatuminnga nungutitsiniarnerminni. Qinuginninnerup Tysklandimi Lutherip suliniarneranik akornusersuutissatut kinguneqarsimannginnera misigisimallugu naaggaartut namminneq sakkuutigisaannik saassukkumallugit aalajangerput. Zwingli assortorlugu oqaloqatigiumallerpaat, oqaloqatigiinnissarlu piumasaminnik piareersarsinnaassagamikku oqaloqatigiiffissaq assortueqatigiittussanillu eqqartuussisussat namminneq qinerumavaat, taamalu ajugaanissartik qulakkeerlugu. Zwinglilu tigusarisinnaassagunikku aniguisikkumassanngilaat. Siulittaasoq nipangersitaareerpat isumaqatai pilertortumik qunutitaasinnaajumaarput. Taamaattorli siunertarisartik tamanna isertorluinnarpaat. Ak 76.2

Assortueqatigiinnissap Badenimi ingerlanneqarnissaa aalajangerneqarpoq, kisianni Zwingli agginngilaq. Zürichimi pisortaasut paavikkut siunertarisaat ilimagilersimavaat. Naalagaaffeqatigiinni paavikkunnut atasuni iivangkiiliumik ilungersuutiginnittut ikuallataasarnerat mianersuutigilersimallugu palasertik taamatut navianartorsioqqunagu inerterpaat. Ilagiit ruumalerisut Zürichimut aallartikkumasaat kikkulluunniit naapikkumassallugit piareersimavoq, kisianni Badenimukassagaluaruni martyrit sallusuissut pissutigalugu aanaartitaaffiannut, taava nalunanngitsumik uumatinneqarnavianngikkaluarpoq. Oecolampadius Hallerilu iluarsaaqqinniartut sinnerlugit oqaluttussatut qinigaapput, ilagiillu ruumalerisut illersuisussaattut doktor Eck qinigaavoq ilagiit ruumalerisut ilisimatoortaat palasiilu qasseerpassuit ikiortissaralugit. Ak 76.3

Zwingli oqaloqatigiinnermi ilaanngikkaluarluni sunniuteqanngitsuunngilaq. Ilinniarnertuup assortueqatigiinnermik tusarnaartartup unnuit tamaasa ullumi qaangiuttumi oqaaserineqartut allattarpai. Ilinniarnertuut allat marluk pappiarat tamakku Oecolampadiup ullormut Zwinglimut allagarisartagaanut ilanngullugit Zürichiliaallugit tunniuttarpaat. Iluarsaaqqinniartoq akissuteqartarlunilu siunnersuisarpoq. Allakkani unnuaanerani allattarpai ilinniarnertuullu ullaakkut Badenimukaattarpaat. Ak 76.4

Taamaaliornikkut Zwinglip akeqqani peqqusersuut akerlilertarpai. Myconyusimit oqaatigineqarneratut “isumaliornermigut, unnuami pigaartarnermigut siunnersuutitigullu Badenimut nassiuttakkamigut akeqqami akornanni oqaloqataasimagaluaruni naammassisinnaasaminit annertunerungaartumik suliaqarsimavoq.” (D'Aubigné). Ak 76.5

Ilagiit ruumalerisut aallartitaat Badenimukarsimapput assuutitik pinnernersiukkat ujaqqallu erlinnartut qillaalasut atorlugit. Ajugaassanganerminnilu pitsaanersiukkanik akisunerpaanik nerisaqartarput viinninik pitsaanerpaanik imigassartalerlugit. Iluarsaaqqinniartut tamatuma akerlerluinnaanik atugaqarput. Nerisassatik ulluinnarpasissut sivikitsuinnarmik sammisarpaat. Oecolampadiusip illusimmaviata tupigusuutigalugu ima oqaluttuaraa: “Ilinniarnissaq qinusarnerlu ulapputigiuarpai. Guutimik mianerinningaartuusimavoq.” Ak 76.6

Oqaloqatigiinnermi “Eckip oqaluttarfik alutornavissumik pinnersagaq qaqqivigaa, Oecolampadiusillu taassuma saavani issiavikullak inissiffigisariaqarpaa.” (D'Aubigné). Eck imminut tatigiunnaassanani nipituumik oqaluttuaannartarpoq. Ilungersornermini aningaasarsinissaq tusaamasanngornissarlu kajumissaatigai, upperisamimmi illersuisoq ajuallatsitsiniarlunilu allaat oqaasipilussinnaasarpoq. Ak 77.1

Oecolampadiusip anneruniajuitsuulluni akiuuteqataanissani kissaatigisimanngikkaluarpaa, ilannguffigisimavaali ima oqarluni: “Naapertuilluarnissami eqqartuussinissamilu Guutip oqaaserinngisaanik najoqqutassamik ilisimasaqanngilanga.” (D'Aubigné). Naak saamasumik inussiarnerpaluttumillu pissuseqaraluarluni pikkorissutut qunusuitsutullu takutippoq. Paavikkut pisortaasa ileqqumittut ilagiit ileqqui najoqqutassariniaraat, iluarsaaqqinniartup allakkat iluartut kisiisa najoqqutariniarpai oqarlunilu: “Ileqqut Schweizimi pingaassuseqanngillat inatsisinut tunngaviusunut naleqqutinngikkunik; upperisassanullu tunngasutigut Biibili tunngavissatut inatsisigaarput.” (D'Aubigné). Ak 77.2

Assortueqatigiit assigiinngissutaat kinguneqanngitsuunngilaq. Iluarsaaqqinniartup sallaatsumik erseqqissumillu nassuiaanera tusarnaartunit killissutigineqarpoq, Eckilli makitarpaluttumik nipitusaartumillu anneruniarnera ajuallaatigaat. Ak 77.3

Assortueqatigiinneq ullunik 18-inik sivisussuseqarpoq. Naggaserneqarmat paavikkut nalorninanngivissumik ajugaasimanerarput. Ilaasortaasut amerlanersaasa ilagiit tapersersorpaat, taamaattumillu pisortaasut aalajangiipput iluarsaaqqinniartut ajorsarsimanerarlugit Zwinglilu ilanngullugu ilagiinnit ajattugaaqqullugit. Oqaloqatigiinnerulli tamatuma kingunerisa assortuuttut kikkut iluanaarsimanerat takutippaat. Akiuunnerup kingunerisaanik naaggaartut nakussatsinneqangaarput, sivitsunngitsorlu Schweizimi illoqarfissuit pingaarnerusut marluk naaggaartunut ilanngupput, tassa Bern Baselilu. Ak 77.4