Akiuunnersuaq

9/42

Kapitel 7—Lutherip Ruumamut kiffaajunnaarnera

Ilagiit paaveqarnerup taarneranit aniguisillugit qaamanermut ajoqersuummullu minguinnerusumut siulersorneqarnissaanni qaaqqusaasut pingaarnerit Martin Luther ilagaat. Pilerillunilu ilungersorlunilu Guutimik mianerinnittuuvoq. Guutiunngitsumik mianerisaqanngilaq Biibiliunngitsumillu uppernermut tunngavissaasussaqartitsinngilaq. Taamaattumik Luther naligisamini atorfissaqaqaaq. Taassumuuna Guuti annertuumik suliaqarpoq ilagiit iluarsaqqinnissaannik silamiullu qaammarsarneqarnissaannik. Ak 52.1

Iivangkiiliumik siaruarterisut siulliit assigalugit Lutherissaaq piitsunik siuaasaqarpoq. Qaarusuliani sulisartutut angutaa akissarsisarpoq Lutherip ilinniartitaanissaanut akiliutissatut naammattumik. Ernermi eqqartuussissuserisunngornissaa siunertaraa, kisianni Guutip naalaffissualiornermi ukiut ingerlaneranni kigaatsumik ineriartortumi illuliortinniarpaalusooq. Ilungersorneq, maqaasineq sukannersumillu naalagarsiortitsineq nalusaqanngitsup atorpai, Lutherip inuunermini pingaarutilissuarmik suliaqarnissaani piareersaatissatut. Ak 52.2

Lutherip angutaa angutaavoq piumassuseqarluarlunilu tarnikkut ittumik piginnaassusilik, ilumoortoq, aalajangeeriataallaqqissoq aalajaassuseqarluartorlu. Pisussaasutut misigigaangami suliassani suliarisarpai kingunissai soqutiginagit. Equtitaanngitsumik silassorissuseqarami mattuttoqarneq tutsuiginngilaa. Taamaattumik Luther apereqqaarnani mattuttunngormat iluarinngeqaa, ukiullu marluk qaangiunnerisigut aatsaat ernini isumaqatigileqqippaa; kisianni tamatuma kingornagulluunniit isummani allanngortissimanngilaa. Ak 52.3

Lutherip angajoqqaavisa qitornamik perorsarneqarnissaat ilinniartitaanissaallu peqqissaarulluarpaat. Guutimik ilisimasaqarnissamik kristumiutullu ileqqorissaarnissamik ilinniartittarpaat. Ernini tusaatillugu angutaa qinugajuttarpoq, qitornani Naalakkap aqqanik puiugaqaqqunagu qaqugulu sallusuissutaanik siumukartitsisinnaajumaaqqullugu. Qitornat ileqqorissaarnikkut tarnikkullu ittumik siumukaatissaannik naapitatik angajoqqaat taakkua peqqissaartumik tamatigut iluaqutiginiartarpaat. Qitornatik ilungersortumik perorsarniarpaat uppertutut iluaqutaasutut inuuniaqqullugit. Aalajaallutillu piumassuseqarluartuugamik ilaannikkut sukangavallaartarput. Kisianni iluarsaaqqinniartup ilaatigut eqqunngitsumik iliortarsimanerat takusinnaagaluarlugu meeqqanik perorsaasutut nersornaatissaat assuarnartortaannit amerlanerutippai. Ak 52.4

Piaartumik atuartunngorami Luther sukannivissumik pineqartarpoq. Angajoqqaani piitsuummata illoqarfimmullu allamut nuulluni atuariartorami ilaannikkut nerisassarsiumalluni illumit illumut angalaarluni erinarsortariaqartarpoq, kaakkajuttarporlu. Inuit taamanikkut guutisiornerminni upperisapalaavisa ernumatittaqaat. Ilaannikkut unnuleraa siunissaq ernumageqalugu innartarpoq, Guuti eqqarsaatigigaangamiuk tamatigut eqqartuussisutut sukanganiarlunilu naakkittaatsutut takorloorlugu, ataatatut qilammiusutut asannittutut isiginagu, qunutitsiniartutulli naakkittaatsutut. Ak 52.5

Pissutsilli nikallornangaartorpassuit tamakku atortillugit Lutherip anguniagassaq qutsissoq ileqqorissaarnermut eqqarsarluarnermullu tunngasoq noqqaavigiuarpaa. Ilisimasassanik pilerigisaqarlunilu ilungersortuugami iluaqutissaallutillu peqqissaarutaasut salliutillugit takorannerlutillu qallikkuinnaq ittut tunulliuttarpai. Ak 52.6

18-inik ukioqalerluni Erfurtimi universitetimi ilinnialerami, siunissaa ukiunit siuliinit qaamanerulerpoq. Angajoqqaavisa ileqqaarnikkut eqiasuinnikkullu naammaginartumik akissarsiulerlutik pisariaqarneratut ikiorsinnaalersimavaat. Aammalu ikinngutaasa silatuut manna tikillugu sukannersumik perorsarneqarsimanerata akornutai iluarsarsimavaat. Atuakkiortut pitsaanerit ilisimasassarsiorfigalugit eqqarsaataat pingaarnerusut pigiliunniarpai ilisimatuullu ilisimassusiat pigiliunniarlugu. Allaat sukannerpallaamik perorsagaagallartilluni pitsaanerusumik piffissaqartitaassaguni angusaqarluartussatut tutsuiginareersimavoq, maannalu atugarissaarnerulerami tarnikkut piginnaassuseqarnerujartulerpoq. Eqqaamallaqqissuullunilu eqqarsariataallaqqissuullunilu qasusuitsumik eqiasuitsuugami erininanngitsukkut ilinniartut pikkorinnerit ilagilerpai. Anersaakkut sulinermini naalagarsiortitaanini silassorissutsimigut siumukaatigalugu inuunermini akiuunnissaminut piareersaatigalugu. Ak 53.1

Guutimik mianerinninneq Lutherip uummammiugaa, tamatumalu siunertarisamini aalajaassinnaatippaa Guutimullu maniguulluinnartillugu. Guutimit ikiorneqartariaqarnini paasisimajuaannarpaa, ullullu tamaasa pinngitsoorani qinunermik aallarnertarpai, ajoqersugaanissani ikiorneqarnissanilu uummammigut kipisaffigalugu. Oqarajuttarporlu: “Qinungaartarneq tassaavoq ilisimasassarsiornerup affaa.” Ak 53.2

Ullut ilaanni Lutherip universitetip atuakkanik katersugaasiviani atuakkat misissorlugit Biibili latiinerisooq nassaaraa. Aatsaat atuakkamik taamaattumik takulerpoq, Biibileqarneraluunniit ilisimanngikkaluaramiuk. Naalagiarnermi iivangkiiliut ilamerni allakkalluunniit ilaannakui atuarneqartillugit tusarnaartarsimagaluarpai, isumaqarsimagaluarporlu tamakku tassaasoralugit Biibili tamarmi. Maanna pernarluni Guutip oqaasii tamarmiusut takulerpai. Tupigusunnermik akulimmik ataqqinnilluni allakkat illernartut qupperarpai, uummatinilu tillerulutsillugu inuussutip oqaasii atuarpai, unillatsiaraangami ima kissaatigisaqarluni: “Qanortoq-una Guutip atuakkamik taamaattumik tunilinga namminerisassannik!” Ak 53.3

Ajortimit aniguerusunnermit Guutimillu saammaanneqarusunnermit kiisa mattuttoqatigiinnut ilanngulluni mattuttutut inuunialerpoq. Tassani nikanarnerpaanik suliassinneqartarlunilu illut angalaarfigalugit qinujartortitaasarpoq. Inersimasuulerami ataqqineqarnissaq pisariaqaleramiuk taama nikanartigisunik suliassaqartitaaneq maniguunnartoraa. Maniguutsitaaninili naammagittarluni atorpaa ajortiliussutsi pissutigalugu pisariaqarsorigamiuk. Ak 53.4

Ullut tamaasa suliassani akornutiginngikkaangamigit atuartuartarpoq, sinissaangajalluni pilimananngitsumillu nerisarnissaminulluunniit piffissaqarpiarani. Tamanit nuannarinerpaasarpaa Guutip oqaasii atuassallugit. Biibili mattuffiup iigaanut kalunniligaq nassaarisimavaa, taannalu ornikkajuttarpaa. Ajorteqassutsi itisiartortumik misigitillugu isumakkeerfigineqarnissani eqqissisitaanissanilu nammineq suliamigut anguniaraluarpai. Atugarlioqaluni inuutilluni iisinnginniartarnikkut, unnuami pigaartarnikkut imminullu iperartornikkut ajussutsi mattuttutut inuunikkut iluarsineqarsimanngitsoq ajugaaffiginiaraluarpaa. Guutimit iluarineqarsinnaajumalluni tamaviaaraluaqaaq, kingornalu allappoq: “Ilumut mattuttuugaluarpunga upperluartoq, mattuttoqarfigisannilu malittarisassat sukangaveqqissaartumik maleruarlugit. Ilumut mattuttoq sukkulluunniit mattuttutut suliaqarnikkut qilammut pisinnaatitaassagaluarpat taama pisinnaatitaasimassagaluarpunga ... Sivisunerungaatsiartumik taamatut imminut naalliutsissimagaluaruma toqussutigisimassagaluarpara.” Taama sukangalluinnartigisumik naalagarsiornini pissutigalugu nukeerukkiartorpoq ilisimajunnaartalerluni, tamatumalu kinguneri kingorna ajugaaffigivinngilai. Taamali tamaviaartuartigigaluarluni tarnaa nanertugaasoq tuppallersaatissarsinngilaq, kiisalu isumatsalluinnalivippoq. Ak 53.5

Luther aniguisussaajunnaavissutut ilermat Guutip ikinngutissaallunilu ikiortissaanik aallartitsivigaa. Staupitzip upperluartup Lutherip uummataa Guutip oqaasiinut ammartippaa, kajumissaarpaa imminut isigiunnaaqqullugu, Guutip inatsisaanik unioqqutitsisimasutut naassaanngitsumik pillagaanissaq ilimagiunnaaqqullugu Jiisusimullu ajortinik isumakkeerfiginnittumut, Annaassisumut orniguteqqullugu. “Ajortitit naalliuutigiunnaarlugit Annaassisoq orniguk, pakkutissavaatit. Taanna tatigiuk, iluartumik inuunera utertitsisutullu toqunera isumalluutigalugit ... Guutip ernera tusaajuk! Inunngorpoq Naalakkamit iluarineqaatissannik. Ilinnik asannittooqqaartoq asaniaruk!” Saammaannermik oqariartortoq taanna taama oqaluppoq, oqaasiilu Lutherip killissutigingaarpai. Paasinerluinerit pigiliuppallaakkat sorsungaaqqaarlugit sallusuissut ilassisinnaanngorpaa, tarnaalu ernumasoq eqqissivoq. Ak 54.1

Luther palasinngortitaavoq, mattuffiullu avataani atorfinilluni Wittenbergip universitetiani professorinngorpoq. Tassani Biibili oqaatsini allaqqaarsimaffiini ilisimasassarsiorfigilerpaa. Ak 54.2

Suli Luther paavikkut ilagiissaannut ilumoorluinnartuuvoq, tassuunakkullu allanngornissaminik eqqarsaateqanngikkaluarpoq. Ersinngitsup piumasaagut Ruumamut tikeraartitaavoq. Pisuinnarluni Ruumaliarpoq, aqqutaani mattuffinni akunnittarluni. Italiami mattuffiit ilaanni pigissaaruterpassuit, inuulluarniutissarpassuit takorannertorpassuillu takusani tupigusuutigeqai. Tassani mattuttut akissarissaarluinnartut inigissaaqaat, pitsaanernik akisunerpaanillu atisaqarput nerisarissaaqalutillu. Eqqarsaatimigut ernumassuteqangaarluni Lutherip pissutsit tamakku nammineq pilimananngitsumik namminissarsiujuitsumillu inuunerminut naleqqiuppai. Paatsiveeruttutut misigivoq. Ak 54.3

Kiisami Ruuma alakkarpaa, takusanilu killissutiginermit nunamut pallorluni nillerpoq: “Ruuma iluartutit, ilassivakkit!” Illoqarfissuaq iserfigaa oqaluffiilu iserfigisarlugit; palasit mattuttullu oqaluttuaat alutornartut tusarnaartarpai, nalliuttorsiornartumillu ileqqoreqqusat maleruarlugit. Sumulluunniit pigaangami tupigusuutigalugillu amiilaamminarisaminik takusaqartarpoq. Palasiusut nikanarnerusut akimanerusullu tamarmik guutiissusiat takuaa. Palasiusut kanngunartunik quiasaarisarnerat, allaat oqaluffimmi erinnersaartillutik, annilaarutigivittarpai. Mattuttunut illoqarfimmiunullu akuliuttarnermini aseruunneq inuunerlunnerlu takusarpai. Illoqarfimmi iluartuutitami sumulluunniit qiviaraangami iluartunik nalinginnaatitsinermik takusaqartarpoq. “Ruumami ajortuliortarnerit kanngunartuliortarnerillu kialuunniit takorloorneq sapissavai,” taama allappoq; “tamakku takutinnagit tusartinnagillu upperisassaanngillat. Taamaammat oqartarput: “Uneriffeqarpat Ruuma tamatuma qaavani tunngaviligaasimassaaq. Itinersuuvoq ajortit tamalaarpassuit puilaffiat.” Ak 54.4

Qanittukkut naalakkiutimigut paavip kikkulluunniit “Pilaatusip majuartarfianut”, tassagooq Annaassisitta eqqartuussivimmit aterfigisimasaa tupinnartuliakkut Jerusalemimit Ruumamut nuussimasumut, majuarumasut isumakkeerneqaatissamik neriorsorsimavai. Lutherip ullut ilaanni majuartarfik taanna majuarfigilissallugu tassanngaannaq nipi kallernertut nipitutigisoq tusaavaa oqarfigigaani: “Iluartoq uppernikkut inuussaaq.” (Rom. 1, 17). Nikutserasuarluni kanngusullunilu annilaaqaluni qimagutipallappoq. Biibilimi allassimaffik taanna tarnimigut sunniuteqartittuarpaa inuunini naallugu. Maannakkumiit siornagornit erseqqinnerusumik paasisimallualerpaa inuup nammineerluni suliai annassutissaanngimmata Kristusillu nersornaataa upperissallugu qanoq pisariaqartigisoq. Isai paaveqarnerup tatiginanngissusianut uisitaapput kingorna tappiillisitassaanngitsumik. Ruuma alaramiuk uummammigut tunuppaa, tamatumalu kingorna avissaarut alliartuinnarpoq, kiisaalu paavikkut ilagiissaat atassuteqarfigiunnaavillugit qimappai. Ak 54.5

Ruumamit angerlarami Luther Wittenbergip universitetiani guutisiornermut tunngasumik doktorinngorpoq. Aatsaat taama allakkanik iluartunik asangaakkaminik ilisimasassarsiornissamut piffissaqartigilerpoq. Unioqqutitassaanngitsumik neriorsuisimavoq Guutip oqaasii peqqissaartumik paasiniarumallugit inuutillunilu ilumoortumik oqaluussissutigiumallugit, paavillu oqaasii ajoqersuussutaallu soqutigiumanagit. Mattuttuinnaajunnaarlunilu professoriinnaajunnaarluni piginnaaneqartitaasutut Biibilimik nalunaajaasuulersimavoq. Paarsisussatut qaaqqusaavoq Guutip innuttai sallusuissummik erinisullutillu kaallutillusooq qilalersut paarisassaralugit. Erseqqivissumik ajoqersuivoq kristumiut Biibilimik tunngavissaqanngitsumik ajoqersuutinik suusunilluunniit ilassisaqaqqunagit. Taama oqarnera paavip qullersaasutut oqartussaanerata tunngavippiaanut saassussinerulluni iluarsaaqqinnissap aalajangiussassartavia imaraa. Ak 55.1

Inuinnaat eqqarsaataasa Guutip oqaasiinit pingaarnerutitassaanerisa navianaataat Lutherip paasivaa. Grækerit eqqarsartaasiannik kristumiussutsimut kattutsiniartut (skolastikerne) uppinngissusiat siooranani saassuppaa eqqarsarnermilu guutisiornermilu eqqarsariartaaseq sivisoorujussuarmik inuiaqatigiinnut sunniuteqarpallaarsimasoq akiorlugu. Ilisimatusaatit taamaattut iluatinnaateqanngitsutut allaallu akornutaasutut narrugai. Tusarnaartimilu eqqarsaataat tamakkuninnga ilisimatuuniartut pingaaruteqanngitsumik eqqarsariataallaqqissusiannit sallusuissummut allanngujuitsumut pruffiitinit apustilinillu saqqummiunneqartunut sangutinniartarpai. Ak 55.2

Inuppassuit katersuuttartut oqariartuutigisaa tusarnaaqqissaarlugu nuannaarutigingaartarpaat. Manna tikillugu ajoqersuutinik taamaattunik tusanngisaannarsimapput. Annaassisup asanninneranik aammalu taassuma aavagut isumakkeerfigineqarnissamik eqqissisitaanissamillu nalunaarutigineqartoq uummatimikkut tipaatsuutigalugulu neriuutigaat. Wittenbergimi qaammaqqut ikinneqarpoq nunarsuup nunaqarfiinut ungasinnerpaanut qinngortitsilluni qaammariartortuartussamik. Ak 55.3

Kisianni qaamaneq taarnerlu imminnut akuliussinnaanngillat. Sallusuissut tammartitsiniullu soraarnavianngitsumik akerariipput. Taakkua arlaat napatinniarlugulu illersorumagaanni akerlia saassullugulu aserorterniartariaqarpoq. Annaassisoq nammineq oqarsimavoq: “tikiutinngilanga eqqissinissamik nassarlunga, panamilli.” (Matt. 10, 34). Iluarsaaqqinnerup aallartinnerata ukiorpaalunnguit kingornagut Luther oqarpoq: “Guutip siulersunngilaanga, siumut nukingisaarpaanga, angallappaanga. Imminut naalagaanngilanga. Eqqissisimallunga inuujumagaluarpunga; kisianni uivernersuup mumisitsinerillu akunnerpiaannut igitaavunga.” Tamassami akiuuttariaqalersimavoq. Ak 55.4

Ilagiit ruumalerisut saammaanneq nioqqutissanngortissimavaat. Aningaasanik taarsiisut ilisivii altarit saniannut inissinneqarput, nuisitsisullu pisiniartullu suaartaannerat akisuavoq. (Matt. 21, 12). Ruumami Petrusip iluartuutitap oqaluffissaarsuata sananeqarnissaa patsisissaliullugu isumakkeerneqaatissamik allagartat paavip akuersineragut inunnut piumasunut tamanut nioqqutigineqarput. Aningaasat inuit ajorteqarnertik pissutigalugu akiliutigisaat atorlugit naalaffiliornialerput Guutip pallorfigineqartarfissaanik. Ak 55.5

Tysklandimi isumakkeerneqaatissamik allagartanik pisiniartitsinermi atorfilik pisortassanngortitaasoq Tetzelimik ateqarpoq. Sorraaqaluni sallulluinnartunik oqaluttuaqattaarpoq inunnguakkuluit nalusuullutillu uppiasut pututinniarlugit. Guutip oqaasii pigisimagaluarunikkik taamatut pututitaasarnavianngikkaluarput. Ak 55.6

Tetzel illoqarfimmut iseriartuleraangami oqariartortoq siuartillugu aallartittarpaa. Oqariartortoq nalunaartarpoq: “Guutip paavillu saammaannerata isaaffisi tikilerpai.” Inuillu pisuusaarluni sallutooq Guutiusutut qilammit aqqarsimasutut tikilluaqqusarpaat. Kanngunartuliornersuaq tamanna oqaluffimmi suliarineqartarpoq. Tetzelip oqaluttarfimmit isumakkeerneqaatissamik allagartat Guutip tunissutaasut erlinnarnerpaatut unnersiutigisarpai. Oqartarpoq isumakkeerneqaatissamik allagartamik pisisup siunissamissaaq ajortuliariumagai isumakkeerneqassasut, peqqissiminissarluunniit pisariaqassanngilarooq. Allaallugooq inuusut piinnaratik toqusimasuttaaq isumakkeerneqaatissatigut aniguisitaasinnaapput, tassamigooq aningaasat aningaasivianut nakkartullu tarneq akiliunneqartoq anniarfimmit aniguilluni qilaliaanneqassaaq. Ak 56.1

Lutherip naak suli katuuliviugaluarluni isumakkeerneqaatissanik nioqqutillup kanngunartuliorneri annilaarutigivippai. Inuppassuit palasiuffigisaasa isumakkeerneqaatissanik allagartanik pisisimallutik ornittalerpaat, Lutherilu anngiiarfigeriarlugu isumakkeerfigineqarnissartik ilimagisarpaat, imaanngilaq peqqissimillutik saanniaramik, kisianni isumakkeerneqaatissamik pisisimagamik. Lutherip itigartillugit isumakkeerfigiumasanngilai, oqarfigisarpaalu saannianngikkunik nutaamillu inuuseqalinngikkunik ajortiminni tammassasut. Ittooqalutik Tetzel saaffigalugu anngiiarfigisaminnit itigartitaanerminnik nalunaarfigisarpaat, ilaasalu aningaasat akiliutigisimasatik tigoqqikkumallugit erseqqissumik noqqaassutigisarpaat. Tetzel kamaqaaq. Siooranarnerpaanik perloqqusivoq, illoqarfinnilu silaannarmi ikumatitsisarpoq oqarlunilu “paavip peqqusimagaani ajoqersuinerluttut, isumakkeerneqaatissaannut iluarnerpaanut sapiiserlutik akerliliisut kikkulluunniit ikuallattaqqullugit.” (D'Aubigné). Ak 56.2

Maanna Lutherip sallusuissummik illersuisussatut suliassani qunusuilluni sulissutigilerpaa. Oqaluttarfimmit oqaluussisarfimminit ilungersortumik mianersoqqusisalerpoq. Ajortip pissusiata ajussusia tusarnaartiminut saqqummiuttarpaa, ajoqersortarpaalu ajussuseq tamanna inuup kialuunniit nammineq qanoq iliornermigut pisuussutaannginnerulersissalluguluunniit pillaatissap anigorneqarnissaanik iliornissap ajornassusianik. Ajortillip annassutissatuaa tassaavoq Guutimut saalluni Jiisusimut Kristusimut upperneq. Kristusip saammaannera pisiarineqarsinnaanngilaq, tunissutaavorli pisassarineqanngikkaluartoq. Inuit siunnersorpai isumakkeerneqaatissanik allagartanik pisisaqqunagit Annaassisorli sanningasulimmut kikiattugaasoq isumalluutigeqqullugu. Oqaluttuuttarpai nammineq anniarnartumik misilittakkaminik, maniguunnikkut imminullu anniartinnikkut annanniarallarami, tusarnaartinilu ilumoorluni ilungersorlunilu nalunaarfigai Kristusimut uppernikkut imminullu isigiunnaarnikkut eqqissisitaallunilu tipaatsuutissarsisimanerminik. Ak 56.3

Tetzelip niuerniarnini kanngunartumillu anneruniarnini ingerlatiinnarmagit Luther aalajangerpoq kanngunartuliornerit kinguneqarluarnerusumik akornusersorumallugit. Sivitsunngitsoq piffissarsivoq. Wittenbergip oqaluffiani iluartuutitat qimataat qassiit paarineqarput, ullullu aalajangersimasut nalliukkaangata tamakku inunnut tamanut saqqummersitaasarput, oqaluffimmullu ornigullutik anngiiartut tamarmik ajortiminnik tamanik isumakkeerfigineqartarput. Taamaattumik ulluni taakkunani inuppassuit orniguttarput. “Iluartuutitat tamarmik ulluat” nalliutilermat Lutherip inuppassuit oqaluffimmut ingerlaartut ilannguffigalugit oqaluffiup matuanut allagarsiivoq isumakkeerneqaatissamik niuernermut assuarliutinik 95-inik immikkoortortalimmik. Piareersimanerarporlu aqaguani universitetimi immikkoortut tamakku tamaasa assuarinnikkumasumut kimulluunniit illersorumallugit. Ak 56.4

Lutherip immikkoortui allassimasut uitsatigineqangaarput. Qasseeriarlutik atuarneqartarlutik tamani nalunaajaatigineqartarput. Universitetimi illoqarfimmilu tamarmi uivernersuaqalerpoq. Immikkoortuni tamakkunani paavip inuulluunniit allap kialuunniit ajortimik isumakkeerfiginnittussatut piginnaassuseqartitaannginnera erseqqissarneqarpoq. Isumakkeerneqaatissanik allagartanik nioqquteqarnermi siunertatuarineqartoq tassaavoq inuit upperisapalaallit aningaasarsiorfigineqarnissaat. — Saatanip isumassarsiaa salloqittagaallutik uppiavallaartut tarnaat tammartikkumallugit. Erseqqissarneqarporlu Kristusip iivangkiiliua tassaammat ilagiit erlinnartuutaat iluatinnarnerpaasoq Guutillu saammaannera tassuuna nalunaarutigineqartoq tassaasoq kikkunnulluunniit saanniarnikkut uppernikkullu tamatuminnga ujarlersunut akissarsiaritinneqarani tunissutigineqartartoq. Ak 57.1

Naak Lutherip suliassani aallarnersimagaluaraa Anersaamit Illernartumit sunnigaalluni, taamaattorli ilungersorluinnartumik akiuuteqqaartinnani inigassarisimanngilaa. Akeraasa kanngusaarinerat siunertarisaanillu sallusumik nalunaaruteqartarnerat ajornerpaanillu pasilliinerat, tamakku tamarmik sunniuteqanngitsuunngillat. Luther isumalluarsimagaluarpoq ilagiinni atuarfinnilu atorfiliusut iluarsaaniarnermini kajumittumik suleqatigisinnaassallugit. Angutit atorfillit annerit kajumissaarinerat neriuutigalugulu isumalluutigisimagaluarpaa. Eqqarsaatimigut ilagiit ullunik qaamanerusunik atugaqartitaanissaat ilimagilereersimagaluarpaa. Kisianni kajumissaarutit mitalliutinik perloqqussutinillu taarserneqarput. Ak 57.2

Luther imminut isigaluni sajuppoq — angut kiserliorluni silamiunik pissaaneqarnerpaanik akeralik. Ilaannikkut ilagiit oqartussaassusiannut pikitsitsinermini ilumut Guutimit peqquneqarsimanini qularutigilersarpaa. “Uanga kinaanerpunga paavi silamiut kunngiisa tamarmik siooragisaat akerlilersinnaagakku? ... Ukiuni makkunani marlunni uummatikkut qanoq naalliutsigisunga, ilami qanoq isumatsattartigisunga kialuunniit ilisimaneq saperpaa.” Taama allappoq. Taamaattorli isumatsannerup Luther ajugaaffigivittussaasimanngilaa. Inunnik ikiortissaarukkaangami Guuti saaffigisarpaa paasisarlugulu ajugaqanngitsumi eqqissilluinnarsinnaasarluni. Ak 57.3

Iluarsaaqqinniarnermik iluarinnittut ilaat Lutherip allaffigisimavaa: “Allakkat atuarnikkut poqissutsikkulluunniit paasilersinnaanngilavut. Siullermik pisariaqakkat tassa qinuniarnissaq. Naalagaq qinnuiguuk saammaannermigut oqaatsini ilinnut eqqortumik paasiteqqullugit. Guutip oqaasii atuakkiortorinngisaanit nassuiarneqarsinnaanngillat, namminermi oqarpoq: “Tamarmik Guutimit ajoqersorneqarsimassapput.” (Joh. 6, 45). Nammineq ilungersornerit isumalluutigeqinagu. Guuti taassumalu anersaavata sunniinera kisiisa isumalluutigikkit. Tamanna angutip misilittagaqarsimasup oqarnera tunngavigalugu upperiniaruk.” Tamanna ajoqersuineruvoq nalitsinni sallusuissummik ilungersornartumik allanik ajoqersuisussatut Guutimit qaaqquneqarsorisunut pingaarutilissuaq. Sallusuissut tamanna ajortup inuillu sallussutaannik iluarinnittut narraatigiumaarpaat. Ajortup pissaanerinut akiuunnermi poqerluassutsip inuttullu ilisimassutsip saniatigut annerusumik pisariaqartoqarpoq. Ak 57.4

Akeqqami ileqquusut paavilluunniit peqqussutai tunngavigalugit saassukkaanganni Lutherip Biibili — Biibililu kisiat — tunngavigalugu akisarpai. Tassaniipput oqaatsit naqqissugassarinngisaat, taamaattumillu Luther toqutassanngoqqusarpaat, soorlu juutit Jiisusi toqoqqusimagaat. “Ajoqersuinerluttuuvoq!” Katuullit ilungersornertuut taama suaartarput. “Taama ajoqersuinerlutsigisoq akunneq ataaseq uumateqqissallugu ilagiinnut killuussineruvoq. Toqutaaffissaa massakkorluinnaq napparsiuk!” Ak 57.5

Kisianni Luther kamattorsuarnit ajugaaffigineqanngilaq. Guutip suliassaqartippaa, inngilillu qilammit aallartitaapput paariartorlugu. Anersaakkut siumukarnissaq tamani soqutigineqaleriartorpoq. Nunaqarfinni tamani ukiuni untritilikkuutaani misigineqarsimanngikkaluartumik naapertuilluarnissaq kipisaffigineqalerpoq. Inuiaat sivisuumik inuit ilagiinni ileqqoreqqusaannut naalagarsiortitaasimallutillu Guutip inuillu akornanni inunnik akunnermiliuttunik sungiutaqarsimagaluartut maannakkut peqqissimillutillu Kristusimut sanningasulimmut kikiattugaasumut upperlutik saannialerput. Ak 58.1

Soqutiginninneq tamanna siaruariartoqisoq paavip atorfilittaasa annertusiartortumik ernumassutigaat. Luther Ruumami ataatsimiinnissamut qaaqquneqarpoq, ajoqersuinerluttutut pasilligaanermini imminut illersoqqusaalluni. Qaaqqusaanera ikinngutaasa uippalliutigeqaat. Nalunngilaat illoqarfissuarmi tamatumani aseruussimaffiungaartumi martyrillu aavannik milluaareersimasumi Lutherip navianartorsiortitaanissaa. Ruumaliartitaanissaa assuarliutigalugu Tysklandimi killisiorneqarnissaa noqqaassutigaat. Ak 58.2

Kiisamilu taamatut aaqqissuussineqarpoq, paavillu aallartitaa killisiuisussanngortitaavoq paavip atorfilik taanna suliassaanik allaffigalugu Lutherip ajoqersuinerluttuuneragaareerneranik nalunaarfigaa. Taamaattumik aallartitaasoq peqquneqarpoq sulissutigisassaq pilertortumik kinguarsarneqanngitsumillu inerniaqqullugu. Luther aalajaassappat aallartitaasullu tigusarineq sapissappagu, taava aallartitaasoq piginnaaneqartitaavoq “Luther Tysklandimi tamarmi eqqissiveerutissallugu” aammalu “Lutherimut atassuteqarniartut tamaasa perloqqullugillu aallartillugillu ilagiinnit avissaartissinnaassallugit.” (D'Aubigné). Ak 58.3

Taamaalisukkut Luther siunnersuillunilu asannissinnaasumik ilumoorluartumik ikinngutissaaleqeruttorfiani, taamani Guutip isumassuinermigut Melanchton Wittenbergimut aallartippaa. Ittoorpalulluni piuaassutsimigut, poqissutsimigut, ilisimatullunilu oqallorissutsimigut Melanchton inuusuttoq iluarineqalertorlunilu pilertortumik ataqqisaalerpoq. Saamassusia silassorilluinnassusianit inornerunngilaq. Sivitsunngitsoq iivangkiiliukkut ajoqersuganngorpoq Lutherillu ikinngutaanit tatigisaanerpaalerluni. Lutherillu ikiortaasa pingaarnersaraat, saamassutsimigut, mianersornermigut peqqissaarnermigullu Lutherip sapiissusia ilungersussusialu tapersersoramigit. Suleqatigiilernermikkut iluarsaaqqinneq nukittorsarlugulu Luther kajumissaatissarsivaat. Ak 58.4

Augsburg killisiuiffissatut aalajangiunneqarsimavoq, Lutherilu pisuinnarluni aallarpoq. Pineqarnissaa annilaangassutigineqangaarpoq. Isertunngitsumik sioorasaarisoqarsimavoq aqqutaani toqutaanissaanik, ikinngutaasalu kimigiiserfigigaluarpaat aallaqqunagu. Allaallu ilungersortumik qinnuigigaluarpaat Wittenberg qimakkallaqqullugu, namminneq tikeraartigalugu isumannaatsumik sernigissallugu nuannaarutigissagaluaramikku. Kisianni Lutherip Guutimit suliassarititaq qimakkumanngilaa. Saassunneqangaartarnini soqutiginagu sallusuissut nalunaajaatigiuarumavaa. Ak 58.5

Lutherip Augsburgimut apuunneranik nalunaarut paavip aallartitaata tusarlugu nuannaarutigivippaa. Ajoqersuinerluttoq killormoortoq silarsuarmi tamarmi alutorineqalersoq ruumalerisut piumasaminnik iliorfigisinnaalinnguatsiarpaat, aallartitaasorlu aalajangerpoq aniguisikkumanagu. Iluarsaaqqinniartoq allagartamik ajoqusernaveeqqutissamik pissarsiniarsimanngilaq. Ikinngutaasa siunnersorsimagaluarpaat aallartitaq sassarfigeqqunagu ajoqusernaveeqqummik allagartaqartinnani, kaasarimillu piniukkumallugu siunnersorsimagaluarpaat. Aallartitaasup siunertaraa Luther pinngitsaalillugu oqaaserisimasaminik utertitsisinniassallugu, tamannali ajornassappat Ruumaliaallugu Husitut Hieronymusitullu pineqartussanngortinniassallugu. Ikiortigisamigut Luther sunnerniaraluarpaa ajoqusernaveeqqussummik allagartalernani sassaqqugaluarlugu namminerminut tatiginnittumik. Kisianni iluarsaaqqinniartoq taamaaliorumanngilluinnarpoq. Paavip aallartitaa sassarfiginngilaa allagartamik kaasarimit sernigineqarnissamik qularnaveersaatissamik pissarsereertinnani. Ak 58.6

Katuullit aalajangersimapput Luther saamasuusaarnikkut akuersisinniaqqaarallarumallugu. Luther oqaloqatigisaraangamiuk paavip aallartitaata ikinngutigilluartuusaartarpaa, kisianni piumasaqarfigaa ilagiit tamatigorluinnaq naalanniassagai. Angutilli eqqartuussassami pissusia eqqortumik misilissimanngilaa. Lutherip aallartitaasoq akivaa oqarluni ilagiit ataqqilluarini, sallusuissummik aalajangiussaqarumalluni, ajoqersuussutigisaminut assuarliutit tamaasa akissuteqarfigiumallugit, ajoqersuussutigisanilu universitetini pingaarnerusuni misissugassanngortikkumallugit. Tamakkuninngali akuersiniaatigaluni kardinalip periaasia assuaraa, piumasaqarfigimmani oqaatsiminik utertitseqqulluni kukkusuunerat uppernarsereertinnagu. Ak 59.1

Akissutisiarisatuaa tassaasaraaq: “Utertitsigit, utertitsigit!” Iluarsaaqqinniartup aalajangiussami allakkani tunngaveqarnerat erseqqissarpaa, aalajaalluinnarlunilu oqarpoq sallusuissut asiginnarumanagu. Aallartitaasup Lutherip tunngavissaqartumik oqaasii akineq saperlugit oqalorujuuttarlugulu mitaatigisarlugulu nersualaartarpaa paavillu oqaasiinik issuaasarniarluni, tassa Luther oqaloqqinnissamut piffissaqarteqqikkumannginnamiuk. Lutherip taamatut oqaloqatigiinneq iluaqutaasinnaanngitsoq paasivaa, aallartitaasorlu piumangaanngikkaluartoq akuersisippaa allassimasumik akissuteqarsinnaatitaanissaminik. Ak 59.2

Tullianik naapeqatigiinnermi Lutherip nassuiaat pikkunarlunilu erseqqarissoq tunniuppaa allakkanit illernartunit issuakkanik qassiinik tunngaveqartitaasumik. Allagaq taanna nipituumik atuareerlugu kardinalimut tunniuppaa, taassumali nikaginnippaluttumik saniminut iliinnarpaa oqarlunilu oqaaserpassuarnik isumaqanngitsunik issuagarpassuarnillu atortussaanngitsunik imaqarnerarlugu. Maannali Lutherip palasiuneq ilisimalluagaasigut — ilagiit ajoqersuussutigisaasigut — akerlilerpaa oqaasiilu tamaasa atortuujunnaarsillugit. Ak 59.3

Palasiunerup Lutherip pissutigisai tunuartitassaanngitsut paasigamiuk imminut naalakkersorneq saperluinnalerluni suaarpoq: “Utertitsigit! — Taamaaliunngikkuit Ruumamut aallartissavakkit, tassanilu eqqartuussisunut ilinnik sulissutiginnittussanut sassartitaasinnaaqqullutit. Illit isumaqatigisatillu tamaasa perloqqussavakka ilagiinnillu avissaartillusi.” Naggasiullugulu ajugaasimaartumik suaarpoq: “Utertitsigit, imaluunniit tamaanga takkuteqqinnaveerit!” Ak 59.4

Iluarsaaqqinniartup ikinngutigisani ilagalugit aneqatigai, taamaaliornermigullu utertitsinissaminik ilimanartoqannginnera erseqqissumik paasitippaa. Tamannaasimanngilaq kardinalip siunertarisimasaa. Ilimasussimagaluarpoq Luther sioorasaarinikkut ajugaaffigisinnaassallugu. Maannali ikiortigisani kisiisa ilagalugit nikittaallugit qiviartaqattaarpai siunertarisami ilimaginngisaminik uppikaaneralusooq ugguutigalugu. Ak 59.5

Lutherip taamani ilungersuanera iluaqutaasunik kinguneqanngitsuunngilaq. Inuppassuit katersuussimasut piffissarsipput angutit taakku marluk imminnut naleqqiussinnaassallugit aalajangiussaasalu assigiinngeqisut iluatinnassusiat ilumuussusiallu imminnut naleqqiussinnaassallugit. Ilami akerleriissutsip angissusia! Iluarsaaqqinniartoq akimaniarnani, anneruniajuilluni aalajaallunilu sassarpoq sallusuissut iligalugu. Paavip aallartitaa perroorlunilu anneruniarlunilu makitallunilu allakkani iluartuni ataatsimilluunniit uppernarsaatissaqanngilaq. Taamaattorli narrassimaarluni suaartarpoq: “Utertitsigit, taamaaliunngikkuit Ruumaliaanneqarlutit pillarneqassaatit!” Ak 59.6

Naak Luther allagartamik ajoqusernaveeqqussutissaminik pissarsisimagaluartoq katuullit pilersaaraluarput tigusaritillugu parnaarukkumallugu. Ikinngutaasa oqarfigaat Augsburgimi uninngaannarnikkut iluaqutissiuisinnaannginnerarlugu, taamaattumillu erniinnaq Wittenbergimut angerlartariaqarnerarlugu. Mianersorluinnaqqullugulu aallarnissaa isertorpaat. Qaammalersinnagu illoqarfik qimappaa hiisterluni, ilisimasortarlu pisortaasut pissarsiarisimasaat ilagalugu. Ernumalluni aqqusinertigut taarlutillu inoqanngitsutigut malugineqarani hiisterpoq. Akeqqat alapernaatsut piareersimapput toqunniarumallugu. Navianartut tamakku anigorsinnaassanerpai? Ernumaffik tamanna ilungersortumik qinulluni atorpaa. Illoqarfimmut isaaffeerannguaq tikippaat, ammarneqarpoq, ilisimasortanilu ilagalugu akornuserneqaratik illoqarfimmit anillapput. Qimaasut anereeramik sukkalisaarlutik qimaalerput, paavillu aallartitaata Lutherip aallarsimanera tusaramiuk angusinnaajunnaareersimavaa. Saattani aallartitaalu ajorsartitaapput. Angut annaanavianngitsorisartik timmissatut nigartuummit annattutut aniguisimavoq. Ak 60.1

Paavip aallartitaata Lutherip aniguisimanera tusaramiuk tupigutsaqalunilu narralluinnarpoq. Ilagiit eqqissisimanerannik akornusiisumik tamatuminnga killisiuinini nersornaatigingaassallugu isumalluutigisimagaluarpaa, neriunnerminili pakatsivoq. Kamangaarnermini Saksenimiut naalagaat kurfyrst Frederik allaffigaa Luther ajuissunik pasillerlugu, kurfyrstilu noqqaavigaa Luther Ruumamut aallartitaaqqullugu imaluunniit Saksenimit anisitaaqqullugu. Ak 60.2

Akissutimini Lutherip piumasaraa paavip aallartitaataluunniit allakkat iluartut tunngavigalugit kukkussutigisaminik takutissagaanni, ilumoorluinnarlunilu neriorsuivoq ajoqersuutigisani taamaatikkumallugu Guutip oqaasianut akerliunera takutinneqarsinnaappat. Guutimullu qujamasunnini oqaatigaa, sulissutigisassaq taama iluartigisoq pissutigalugu naalliutsitaasussatut nikagineqarsimannginnami. Ak 60.3

Kurfyrstip taamanikkut naaggaartut ajoqersuutaat ilisimasaqarfigingaanngikkaluarpaa, kisianni Lutherip oqaasiisa ilumoorpalussusiat, erseqqarissusiat pikkunassusiallu itisuumik killissutigisimavai, iluarsaaqqinniartullu tammarnera uppernarsarneqartinnagu sernigiumallugu aalajangerpoq. Paavip aallartitaanut akissutigalugu allappoq: Ak 60.4

“Doktor Martin Augsburgimi ilinnut sassartitaasimammat tamanna naammagisariaqarpat. Tammarsimanera uppernarsareersimatinnagu utertitsisinniarlugu pinngitsaaliinissat ilimagisimanngikkaluarparput. Naalagaaffigisatsinni ilisimatuut ilaata ataatsilluunniit Lutherip ajoqersuutaata guutiitsuussusianik, kristumiussutsimut akerliussusianik ajoqersuinerluutaaneranilluunniit nalunaarfigisimanngilaatigut.” Taamaattumillu kurfyrstip Luther Ruumamut aallartikkumanagulu naalagaaffimminit anisikkumanngilaa.” (D'Aubigné). Ak 60.5

Aammattaaq kurfyrstip paasivaa Lutherip universitetimi sulinera iluaqutaalluinnarmat. Iluarsaaqqinniartup oqaluffiup matuanut ajoqersuutinik allagarsiineranit ukioq ataasiinnaq qaangiussimavoq, taamaattorli “iluartuutitat tamarmik ulluanni oqaluffimmukaasartorpassuit malunnavissumik ikilereersimapput. Ilagiit ruumalerisut pallorfiginnittunillu pilliutinillu annaasaqarput; taakkuali taartissaannik inuit allat Wittenberg ornittalerpaat, iluartuutitat qimataat pallorfiginiarnagit, ilisimasassarsiorlutilli illoqarfiup ilinniarfiinut orniguttut. Lutherip allagaasa atuagaq Biibili iluartuusoq tamani nutaamik soqutigineqalersissimavaat. Tyskillu naalagaaffiannit piinnaratik nunanilli allanit tamanit universitetimut ornigullutik ilinniariartorput. Angutit inuusuttut pernarlutik Wittenberg erseraangamikku assatik qilaap tungaanut qullarlugit Guuti unnersiutigisarpaat illoqarfimmit tamatumannga sallusuissutsip qaammaqqutaa qaammartissimammagu, soorlu itsaq Zionimit, tassannga nunanut allaat ungasinnerpaanut siaruartussamik.” (D'Aubigné). Ak 60.6

Iluarsaaqqinniartup allagai ajoqersuutaalu kristumiut nunaannut tamanut apuuttalerput. Suliai Hollandimut Schweizimullu siaruarput. Atuakkiai Frankrigimut Spaniamullu apuuttarput. Tuluit Nunaanni ajoqersuutaa inuussutip oqaasiatut ilassineqarpoq. Sallusuissullu Belgiami Italiamilu ilassineqarpoq. Tuusintilippassuit toquusarnerminnit uppertutut inuunissamut tipaatsunnarlunilu neriunnartumut iternialersimapput. Ak 61.1

Ilagiinni kristumiuni iluarsaanissaq kaasarimut tyskillu akimanertaanut kajumissaarummi Lutherip paavi ima allaatigaa: “Uippallernaqaaq angut Kristusip sinniisuanik taasartoq pingaartorsuussutsinik kaasariusup kialuunniit nallersinnaanngisaanik nittarsaattoq takusarlugu. Tamanna tassaanerpa Jiisusimik piitsumik Petrusimilluunniit maniguuttumik issuaaneq? Silamiunut naalagaanerartarpaat. Kisianni Kristusi sinnerniagaa oqarsimavoq: “Naalagaaffiga silamit matumannga pinngilaq.” Sinniisup naalagaaffia; naalagaata naalagaaffianit isorartunerusinnaava?” Ak 61.2

Ilinniarfissuit pillugit allappoq: “Ernumaqaanga universitetit tassaasunngorumaarsoralugit uneriffimmut isaaffiit, allakkat iluartut nassuiarneqarnissaat inuusuttullu uummataasigut pigiliunneqarnissaat eqiasuitsumik sulissutiginngikkunikkik. Kinaluunniit siunnersorumanngilara qitornani Biibilip salliutitaaffiginngisaanut inisseqqullugu. Atorfeqarfik sunaluunniit Guutip oqaasiata sulissutigineqartuarfiginngisaa aseruuttariaqarpoq.” Ak 61.3

Kajumissaarut tamanna Tysklandimi tamarmi siammalertorluni inuiaqatigiinnut sunniuteqartorujussuuvoq. Inuiaqatigiinnit tamarmiusunit soqutigineqarluarpoq, inupparujussuillu naaggaartut erfalasuata ataanut katersuupput. Ak 61.4

Akiniaajumatsallutik Lutherip akeraasa paavi kajumissaarpaat sukannersumik aalajangiivigeqqullugu. Ajoqersuutaata massakkumiit perloqqusaanissaa peqqussutigineqarpoq. Iluarsaaqqinniartoq isumaqataalu ullunik 60-inik piffissaqartitaapput, taakkulu qaangiutsinnagit utertitsinngikkunik ilagiinnit avissaartitaasussanngorput. Ak 61.5

Iluarsaaqqinniarneq tassuuna annilaarnartumik navianartorsiortitaavoq. Ukiuni untritilinni arlalinni Ruumamit perloqqusaanerup naalagarsuit siooralersittarlugillu naalaffissuit perlunnik aseruingaarnermillu nassataqarfigisarpai. Ilagiinnit avissaartitsissutip perloqqussutaaneranik eqqugaasut sumiluunniit narrugisassaallutillu siooragisassatut isigineqartarput; inoqatigisaminnut atassuteqaqqusaanngillat, eqqissiveerutitaasutullu malersugassaallutillu toqutassatut pineqartarput. Lutherip perulluliorfigineqalernini tappiiffiginngikkaluarpaa, kisianni Kristusi ikiortissamisut eqqornaveeqqutissamisullu isumalluutigalugu aalajaappoq. Martyrisut upperlunilu nakimaatsigaluni allappoq: “Maannakkut pisussat ilisimanagillu ilisimarusunngilakka ... Perlussaq tuffigiumasaminut tunniarli, sioorassuteqanngilanga. Pilutaq ataaserluunniit nunamut nakkartanngilaq ataatatta piumasarinngisaanik. Uagut qanoq isumagiumanerutigissavaatigut! Oqaaseq pissutigalugu toqunissaq artornartuunngilaq, oqaaseq uininngortoq nammineq toqusimagaluarmat. Toqugutta taanna inooqatigissavarput, uagullu pissutigaluta atugaanik atugaqareerutta najugaaniissaagut naassaanngitsumik ilagalugu.” Ak 61.6

Ilagiinnit avissaartitsissummik paavip allagaa tigullugu Luther oqarpoq: “Narrugalugulu saassuppara guutiitsuullunilu salluummat ... Tassuuna narrugineqartoq tassaavoq Kristusi nammineq ... Tipaatsuutigaara suliassarititaq ajunnginnerpaaq pissutigalugu ajortunik taamaattunik naalliutsitaasinnaagama. Uummatikkut kiffaanngissuseq annerusoq misigilereerpara, maanna kiisami nalujunnaarakku paavi tassaasoq Kristusip akeraa, issiavissaarsualu tassaasoq Saattanip nammineq issiavissaarsua.” Ak 62.1

Taamaattorli Ruumamit peqqussut sunniuteqanngitsuuinngilaq. Naalagarsiortitsiniarnermi atortorineqarnerusartut tassaapput parnaarussineq, naalliutsitsineq panalu. Aalajaalluannginnerullutillu upperisapalaaqarnerusut paavip peqqussutaa sioorassutigaat, naallu inupparujussuit Luther nuannarigaluaraat, taamaattorli qassiit inuunertik iluarsaaqqinnissaq pissutigalugu navianartorsiortissallugu erligaat. Iluarsaaqqinnissap ungasinngitsukkut nungutitaanissaa ilimanarsivissutut ikkaluarpoq. Ak 62.2

Taamaattorli ilungersungaarluni eqqarsaqqaarluni aatsaat Luther aalajangerpoq ilagiit qimakkumallugit. Ulluni tamakkunani allappoq: “Ullut qaangiussortut tamaasa paasinerujartuinnarpara nangaassutit meeraanermi pigiliussimasat igissallugit ajornaatsuunngissusia. Qanorlu anniaatigisimatigigiga naak allassimasut tunngavigigaluarlugit paavi akerlilissallugulu Kristusip akeraatut takutissallugu! Ilami uummatikkut annikilliorsimaqaanga! Qasseeriarlungami taava katuullit apeqqutigigajuttagaannik imminut aperisarsimanerpunga: “Illit kisivit silatuuneravit? Allat tamarmik kukkusuusinnaappat? Qanormi pisoqassava illit nammineq tammarsimanerit paasinarsissappat tarnerpassuillu tammartitaralugit — kinami taava perloqqusaassava?” “Taamatut imminut assortoraluarpunga Saattanimullu akiuullunga, Kristusip aalajaatsumik oqaatsimigut uummatikkut qularunnaarsitsinera tikillugu.” Ak 62.3

Paavip Luther sioorasaarsimavaa utertitsiumanngippat ilagiinnit avissaartikkumallugu, maannalu sioorasaarutigisani eqquutippaa. Allagarseeqqinnikkut Luther ilagiinnit ruumalerisunit avissaartitaasutut nalunaarutigineqarpoq. Perloqqusinikkullu tamatumuuna ajoqersuutigisaanik ilassinnissimasut tamarmik ilanngunneqarput. Taamalu akiuunnersuaq aallarnerluarpoq. Ak 62.4

Akerartorneqarneq atugaasarpoq sallusuissutinik naligisaminnut tunngasunik nalunaajaasartut tamarmik atortagaat. Lutherip nalaani “najuuttumik sallusuissuteqarpoq” — sallusuissut taamanikkorpiaq pingaaruteqartoq; taamatuttaarlu nalitsinni ilagiinnut “najuuttumik sallusuissuteqarpoq”. “… piumasani pissamaarutit malillugit” (Ef. 1. 11). Iluarisarsimavaa inuit assigiinngitsunik atugaqartittarlugit ullunilu inuuffigisaminni pissusiusartunut naleqquttunik suliassaqartittarlugit. Qaammaqqut namminerminnut tikiuttoq misilissallugu paasisinnaasaraangamikku sallusuissut nutaaq takulersinnaasarpaat. Sallusuissulli inuit amerlanerit maannakkut kajungerinerunngilaat taamanikkut paavikkut pisarnerannit. Ukiuni qaangiutereersimasuni pisoqartarsimaneratut maannakkuttaaq inuit isumaliutigisaat oqaluttuarsiaallu Guutip oqaasianut taarsiunneqartarput. Nalitsinni sallusuissutinik ullunut atukkatsinnut tunngasunik nalunaajaasut ilimasuttariaqanngillat iluarsaaqqinniartut siulimik pineqartarnerannit ilassilluarneqarnerunissaannik. Sallusuissutip tammarsimassutsillu imminnut akiuunnersuat, Kristusip Saattanimut sorsunnera, sakkortusiartortuassaaq silarsuup matuma oqaluttuarisaanerata naggatissaanut. Ak 62.5