Akiuunnersuaq

Kapitel 6—Hus Hieronymusilu

800-qarneranili iivangkiiliu Bøhmenimut apuutereersimavoq. Biibili nutsigaareerpoq, tamanullu ammasunik naalagiartitsineqartarpoq inuiaqatigiit namminneq oqaasii atorlugit. Kisianni paavi piginnaaneqarnerujartortillugu Guutip oqaasia tunuartitaajartorpoq. Paavip Gregor VII-ip kunngit makitasuut maniguutsikkumallugit minnerunngitsumik inuiaqatigiit inussiaatikkumavai, tamatumunngalu naleqquttumik inatsivoq Bøhmenimiut oqaasii atorlugit tamanut ammasumik naalagiartitsisoqaqqunagu. Paavi nalunaarpoq “ajugaqanngitsunngooq naalagarsiorfigineqarnini, oqaatsit ilisimaneqanngitsut atorlugit sulissutigineqarnissaa iluarigaa, maleruagassallugooq tamatuma maleruarneqarsimannginneranut ajortorpassuit tammartitsinerpassuillu peqqutaasimapput.” (Wylie.) Taamaalilluni ilagiit ruumalerisut inassutigaat Guutip oqaasiata qaammaqqutaata qamitaanissaa inuiaqatigiillu taarmiunngortitaanissaat. Frankrigimilu Italiamilu illuminnit qimaatitaasimallutik valdenserit albigenserillu qassiit Bøhmenimut pisimapput. Isertornatik ajoqersuinissartik qunugigaluarlugu isertortumik ilungersortumik sulipput. Taamaaliornikkut sallusuissutiviusoq ukiuni untritilikkuutaani atatinneqarpoq. Ak 43.1

Husip nalaa sioqqullugu Bøhmenimi angutinik saqqummersoqarpoq ilagiinni aseruunnermik inuiaqatigiinnilu inuunerlunnermik tamanut tusarliussatut assuarinnittunik. Suliniarnerat uitsatigineqarpoq. Palasiusut uippallerput, iivangkiiliumillu tapersersuisut malersugaalerput. Guutisiortariaqarput orpippassuarni qaqqanilu sakkutuunit malersugaatillutik, qassiillu toqutaapput. Kingorna inatsisiliorneqarpoq katuullit ruumalerisut guutisiornerannik unioqqutitsisut tamarmik ikuallagaaqqullugit. Kristumiulli toqutassaatillutik sulissutiginiakkamik ajugaaffissaa neriuutigaat. Tamakkua ilaata “Annaassisumut sanningasulimmut kikiattugaasumut uppernikkut aatsaat annannissamik neriuutissaqarnera” paasisimallugu toqulernermini manna oqaatigaa: Sallusuissutip akeraasa naakkittaatsuliornerat maanna atortariaqarallarparput. Taamaattuaannarnavianngilarli. Inuinnannguit akornannit panaqarnanilu naalagaanngitsumik saqqummersoqarumaarpoq, taannalu ajorsartissanngilaat.” (Wylie.) Lutherip ullussai suli ungasipput, kisianni angummik saqqummersoqalereerpoq, taassumalu nalunaajaanerata ruumalerisunut assuarliutaasussap inuiaqatigiit uippallersitassarai. Ak 43.2

Johan Hus nikanartuinnarnik siuaasaqarluni iliarsunngujaarsimavoq. Ataataarummat arnaata Guutimik mianerinninneq inuup pigisassaatut erlinnarnerpaatut isigalugu ernini tamatuminnga pigiliussaqartinniarpaa. Hus nunaannarmi atuarfimmi atuartooqqaarluni Pragimi universitetimi akeqanngitsumik ilinniarfissarsilluni ilinnialerpoq. Pragiliarnerani arnaata angalaqatigaa. Uillarnerullunilu piitsunnguugami ernini nunamiut pisuussutaannik tunisinnaanngilaa, kisianni illoqarfissuaq qanilliartuleramikku inuusuttup saninnguanut seeqqummerluni Ataatartik qilammiusoq qinnuigaa pilluaqqusaanissaanik. Qinnutigisami qanoq tusarneqarlunilu eqquutinneqarnissaa anaanaasup paaseqqajanngikkallarpaa. Ak 43.3

Universitetimi Hus qasusuitsumik eqiasuinnermigut siumukalertornermigullu malunnarsivoq, inussiarnersumillu assuarnaatsumillu inuunermigut tamanit ataqqisaalerpoq. Ilagiit ruumalerisut ilungersorluni tapersersugarai pilluaqqussutissallu taakkua tunniussinnaallugit oqaatigisartagaat noqqaassutigeqalugit. Nalliuttorsiorfimmi anngiiariartorlunilu aningaasaatituannguani akiliutigai, ingerlaaqataasunullu ilannguppoq ajortit isumakkeerneqarnissaat neriorsuutigineqartoq pissarsiariumallugu. Ilinniarnermini inerami palasinngorpoq. Palasiulerluni erniinnaq salliutitaasut ilagilerlugit kunngikkunni atorfinippoq. Professorinngortitaavorlu, kingornalu universitetimi ilinniarfigisimasamini siulittaasunngortitaalluni. Ukiut amerlanngitsut ingerlanerisigut akeqanngitsumik ilinniarnertuunngorsimasoq akimanngivissoq, nunami tamarmi tulluusimaarutigineqalerpoq, aqqalu Europami tamarmi tusaamasanngorpoq. Ak 43.4

Kisianni iluarsaaqqinnermik suliassaq Husip allakkut aallarnerpaa. Ukiut arlallit palasinngortitaanermi kingornagut oqaluffeeqqami Betlehems Kapelimi oqaluussisartussatut atorfinippoq. Oqaluffeeqqamik tamatuminnga tunngaviliisup allassimasut inuiaqatigiit namminneq oqaasii atorlugit nalunaajaatigineqartarnissaat suliassatut pingaarutilissuartut salliutinniarsimavaa. Ileqqorineqartoq tamanna ilagiit paavikkuusut akerliliigaluartut Bøhmenimi taamaativinneqanngisaannarsimavoq. Taamaattorli Biibilimik ilisimaatsussuseq annertoqaaq, inuillu akimarnit nikanartullu akornanni inuunerluttoqaqaaq. Tamakku Husip sukannersumik assuarai, Guutillu oqaasia takoqquaa sallusuitsutut minguitsutullu ileqqussat saqqummiussani erseqqissarumallugit. Ak 44.1

Pragimiup Hieronymusimik atillup, Husip kingorna suleqatigilluarumaagaata, Tuluit Nunaanniissimanerminit angerlarami Wiclifip allagai nassarsimavai. Tuluit kunngiata nulia Wiclifip ajoqersuutaanik ilassinnissimasoq Bøhmenimi kunngikkut panigaat, taassumalu sunniineragut iluarsaaqqinniartup taassuma atuakkiai nunami kunngip nuliata inunngorfiani annertuumik siaruarterneqarput. Husip atuakkiat tamakku soqutiginnittumik atuarpai. Isumaqarpoq atuakkiortuat kristumiuusimassasoq ilungersortoq, iluarsaatissallu tamaviaarutigisai iluarisariaqarsorai. Maluginngisaraluaminik Husip aqqutissaq Ruumamit ungasissuliarfissani atualersimavaa. Ak 44.2

Taamaalisukkut inuit takornartat marluk Tuluit Nunaannit Pragimut tikiupput — angutit ilisimatuut qaammaqqummik tunissutissarsisimasut maannalu nunamit ungasissumit aggerlutik tamaanga qaammarsaajartorsimasut. Aallarniutissatut paavip oqartussaassusia isertornatik assuaraat, taamaattumillu pisortaasunit erniinnaq nipangersitaapput; siunertarisartilli taamaatiinnarumannginnamikku allatut periaasissarsiorput. Oqaluussisuinnaanatik eqqumiitsuliortututtaaq piginnaaneqarput, taamaattumillu eqqumiitsuliorsinnaassusertik atornialerpaat. Illoqarfimmi inuit kikkulluunniit ornigussinnaaffianni assilissat marluk titartarpaat. Siullermik Jiisusip Jerusalemimut iseriartornera “qanilaarluni siutituup qaani qimusserluni.” (Matt. 21, 5). Ajoqersukkanilu ilagalugit angalaartoq, nungullarnikunik atisaqarlutik kamillaangallutillu. Tamatuma saniani titartarpaat paavikkormiut ingerlaarnerat: Paavip hiisti alutornavissunik pisatsersugaq hiisterfigalugu, akisoorsuarnik atisaqarluni pingasulimmillu niaqoruteqarluni, nipilersortunik siuleqarluni, palasiunernillu palasinillu takorannivissunik malitseqarluni, ingerlaaqataasunik. Ak 44.3

Tamassa ajoqersuussineq tamani, akimanerni inuinnarnilu, uitsatigisassaq. Inupparujussuit aggiapput assilissat qimerlooriartorlugit paasissutissartaalu paasiartorlugu. Qassiillu Kristusip, Naalakkatta, nikanarpalullunilu maniguussusia, taassumunngalu kiffartortuunerartup ajugaasimarpalunneranit makitaniarpalunneranillu, Kristusip pissusianut akerliusumit killinneqarput. Pragimi uivernersuaqalerpoq, ullullu ingerlanerini takornartat innarlerneqarumanatik aallartariaqalerput. Ajoqersuisimaneralli puigulertorneqanngilaq. Husip assilissat killissutigeqalugit Biibili Wiclifillu atuakkiai peqqissaarnerusumik ilisimasassarsiorfigilerpai. Iluarsaatissat Wiclifip illersugai suli tamakkerlugit akuerivissinnaanngikkaluarlugit paaveqarnerup pissusivia erseqqinnerusumik paasiartulerpaa, taamaattumillu palasiusut makitassusiat, pingaarniassusiat aseruutaassusiallu sakkortusiartortumik assuarai. Ak 44.4

Bøhmenimit qaammaqqut Tysklandimut siaruarpoq, tassa Pragip universitetiani perulluliornerit kingunerisaannik ilinniarnertuut untritillit arlallit nunaminnut angerlarmata. Tamakkua ilaasa qassiit Biibili ilisimasaqarfigileqqaarpaat Hus aqqutigalugu, angerlareeramillu iivangkiiliu nunagisaminni saqqummiuttalerpaat. Ak 45.1

Pragimi pissusiusunik nalunaarutit Ruumamut apuupput, Husilu paavimut qaaqquneqarpoq. Peqquneqarnini tamanna Husip naalassaguniuk toqutaanngitsoornavianngilaq. Bøhmenimi kunngikkut, universitetip, akimarnit naalakkersuinermilu atorfillit peqatigiillutik paavi saaffigaat Hus akuerineqaqqullugu Pragimi uniinnarluni sinnersigisaminik Ruumamut aallartitaqarsinnaaqqullugu. Paavip qinnutigineqartoq tamanna akuerinagu Husip eqqartuussassanngortitaallunilu toqutassanngortitaanissaa sulissutigilerpaa, taavalu Prag ilagiinnit avissaartippaa. Ak 45.2

Taamatut aalajangiineq taamanikkut tamatigut uippalliutigineqangaartarpoq. Ilagiinnit avissaartitsinermi suliarineqartut inunni paavip Guutimut sinniisuuneranik upperisalinni qununaqaat, isumaqaramik paavip qilaap anniartitsiviullu matuersaatai tigumiarlugillu timikkut anersaakkullu ittutigut pillaasitsisinnaasoq. Nunaqarfik ilagiinnit avissaartitaasoq qilaap isaaffiinut mattunneqartutut isumaqarfigineqartarpoq, taamalu toqusut pilluarfiit illussaanut iserfissaqarsorineqanngillat paavip isumakkeerfiginninnissaa tikillugu. Tamatuma nalunaaqqutissaatut qununaqisumik imaaliorneqartarpoq: Guutisiornermik suliassat tamarmik unitsitaasarput. Oqaluffiit matuneqartarput. Katikkumasut iliveqarfimmi katitinneqartarput. Toqusut nunamut tangeqartitamut ilineqaqqusaanatik kussinerni narsaannarmiluunniit nalliuttorsiutigineqanngivillutik ilisaasarput. Taamaaliornikkut ilagiit ruumalerisut qunusaariniartarput inuit naalagarsiortinniarlugit annilaartinniaraangamikkik. Ak 45.3

Pragimi uivernersuaqalerpoq. Qassiit Hus perloqqusaanerminnut pisuusutut unnerluutigaat ruumalerisullu akiniaanissaannut tunniunneqaqqullugu. Perulluliornerli uniffissaqartikkumallugu iluarsaaqqinniartoq illoqarfimmut inunngorfigisaminut uterpoq. Husip suliassani taamaatinngilai, eqqaminulli angalaarluni inuppassuit katersuuttartut oqaluussiffigisarpai. Taamaattumik paavip iivangkiiliu qunusiariniarlugu iliornera iivangkiiliup siaruarsaatigiinnarpaa. “Sallusuissut assortorlugu iliuuseqarsinnaanngilagut kisianni illersorlugu.” (2 Kor. 13, 8). Ak 45.4

Manna tikillugu Hus kiserliorluni sulisimavoq, maannali Hieronymusip Tuluit Nunaanniissimalluni Wiclifillu ajoqersuutaa ilassisimallugu iluarsaaqqinniarneq ilannguffigaa. Maannakkumiit angutit taakku marluk inuunerminni avissaartussaajunnaarput, toqukkulluunniit avissaartussaasimanatik. Poqerluassuseq, oqallorissuseq ilisimatussuserlu Hieronymusip malunnavissumik pissuserai — pissutsit inuiaqatigiinni nuannarineqaatissatut iluaqutissat pissutsitigulli tarnikkut aalajaassusiviusutigut Hus nuimaneruvoq, taassuma piuaassusiata eqqarsarluaqqaartarneratalu Hieronymusip tassanngaannariataartarnera kigaallassartarpaa, Hieronymusillu aapparmi pingaassusia paasisimallugu maniguulluni siunnersuinera naalagarsiorfigisarpaa. Marluullutik suleqatigiilermata iluarsaaqqinniarneq sukkatsikkiartorpoq. Ak 45.5

Guutip qaammaqqutissaq annertooq angutit qinigaasut taakkua tarninginut qaammarsaatigitippaa ilagiillu ruumalerisut kukkussutaat qassiit taakkununnga saqqummersillugit, kisianni qaammaqqutissaq silamiunut pissarsiarititassaq tamakkerlugu pissarsiarinngilaat. Kiffani taakku aqqutigalugit Guutip innuttani katuuliussutsip taarneranit aniguisillugit tasiorpai, kisianni aporfissarparujussuarnik naapitassaqarput, pisinnaanerallu naapertorlugu alloriarnerit ataasiakkaarlugit tasiorpai. Qaammaqqutissaq tamaat ataatsikkut ilassissallugu piareersimanngillat, taamaattoqassappat tunussimassagaluarput, soorlu sivisuumik taarsiorsimasut seqernup ullup qeqqani qinngorfigigaangatik tunuttartut. Taamaattumik Guutip qaammarsaatissat annikitsukkuutaartumik angutinut pingaartortaasunut saqqummiuppai inuiaqatigiit ilassinnissinnaanerannut naapertuuttumik. Ukiut untritilikkuutaat ingerlanerisigut sulisussat ilumoortut inuit pisariaqarneratut iluarsaavigineqarnissaanni malinnaasussaasimapput. Ak 45.6

Ilagiinni avissaarsimaneqartuaannarpoq. Paavit pingasuullutik naalagaaniunnialerput, akiuunnerullu tamatuma kristumioqatigiit perulluliulersillugillu uivernersuaq pilersippaa. Kanngunartuliornerit kristumiussutsip aqqagut naammagineqartut Husip sapiinnerujartorluni assuarisarpai. Prag kingumut toqoraaviusumik sorsunnissap killinganiileqqissutut ilerpoq. Itsaq pisoqarneratut Guutip kiffaa unnerluutigineqarpoq “Aa, tassa illit Israelimik ajunaartitsisoq!.” (1 Kng. 18, 17). Illoqarfik kingumut ilagiinnit avissaartitaavoq, Husillu illoqarfik inunngorfigisani orneqqippaa. Ilumoorluarluni Betlehems Kapelimi nalunaajaasarnera kipitinneqarpoq. Sallusuissummik nalunaajaasutut inuunini akigitinnagu kristumiut tamakkerlugit qutsinnerusumit oqaluffigisassarai. Europap perlussiorneri ikiorserumallugit Konstanzimi ilagiit ataatsimiititsipput. Ataatsimiititassat taakku Sigismundip kissaatigisaa naapertorlugu paavit ilaannit Johannes XXIII-annit qaaqquneqarput. Paavi Johannes ernumaqaluni tikiuppoq. Taamaattorli takorannersorujussuarmik Konstanzimut iseriartorpoq palasiunernik angutinillu kunngikkormiorpaalussuarnik ingerlaaqateqarluni. Illoqarfimmi ilagiit naalakkersuisullu pisortaasut naapigiarlugu tikilluaqquaat. Qilaanngusarsuup takorannivissup pisortaasut sisamat ingerlataata paavip niaqua qulangersimavaa. Timiusaq nerliiviliartitsinermi atugassaq sioraani angallanneqarpoq, palasiunerillu (kardinalit) akimarnillu assuffattorsuullutik ingerlaaqataasut takorannerluinnarput. Ak 46.1

Taamaalineragut angalasup allap Konstanz tikikkiartorpaa. Husip navianartorsiornissani nalunngilaa. Ikinngutigisani takoqqinnavianngitsutut inuulluaqquai, angalanerminilu ikuallagaaffissaminut ingerlasutut misigivoq. Naak allagartaq innarleqqusaanngissut Bøhmenip kunngianit nassaraluarlugu aqqutaanilu taamaattumittaaq kaasarimit Sigismundimit tunineqaraluarluni, taamaattorli piareersaanermini toqutaajartortussatut ilimasuppoq. Ak 46.2

Angalanermini Husip ajoqersuisimanermi kingunerisa siaruariartorsimanerisa nalunaaqutaat takusaannarpai, ilassilluarneqartaqaarlu. Inuit katersuullutik ilassiartortarpaat, illoqarfiillu ilaani pisortaasut aqqusinertigut ingerlaqatigisarpaat. Ak 46.3

Konstanzimut pigami Hus piumasarluinnarminik iliorsinnaatitaavoq. Innarleqqusaanani kaasarip allagaanik tigusimasaminut ilanngullugu paavip nammineerluni neriorsorpaa sernigiumallugu. Sivitsunngitsorli neriorsuutit tamakku unioqqutillugit iluarsaaqqinniartoq tigusaavoq paavillu palasiunerillu peqqussutaat naapertorlugu ineerannguamut tujorminaqisumut parnaarussaalluni. Kingusinnerusukkut Rhinenip akiani pallittaalisamukaanneqarluni tassani parnaarussaavoq. Paavip unneqqaserlussutsi iluaqutigingaanngilaa, sivitsunngitsorlu tassanissaaq parnaarussaavoq. Ilagiit ataatsimiititaasa pinerluttutut ajornerpaatut pisuutippaat — inuartutut, palaseqarfinnik nioqquteqartutut arnaaneqartutut aammalu “taaneqarsinnaanngitsunilluunniit ajorteqartutut” pisuutinneqarluni. Tamassa ilagiit ataatsimiititaasa namminneq eqqartuussutaat, kiisalu paavi niaqorumminik arsaarneqarluni parnaarussaavoq. Taamatuttaaq paaveqatai marluk soraarsinneqarput paavissamillu nutaamik qinersineqarpoq. Ak 46.4

Husip parnaarussaanera Bøhmenimi kamaatigineqaqaaq akimarnit pingaartortaasut ilagiit ataatsimiittuinut angutaaserneq tamanna ilungersortumik assuarliutigaat. Kaasarip ajoqusernaveeqqussummik unioqqutitsinissaq akuersissutigiumanagu Husip eqqartuunneqarnissaa sivisuumik akerlileraluarpaa. Kisianni iluarsaaqqinniartup akerai ajorlutillu ilungersoqaat, kiisalu ajugaapput. Ak 47.1

Napparsimanermit parnaarussaasimanerminillu nukillaartitaasimalluni — ineeqqami parnaarussaaffimmini silaannaq isugutasoq akornutigalugu kissarneqalersimavoq toqussutigingajakkaminik — kiisami Hus ilagiit ataatsimiititaanut sassartitaavoq. Oqimaatsunik kalunnilersugaalluni kaasarimut sernigiumalluni neriorsuisimasumut sassartitaavoq. Sivisuumik killisiorneqarnermini sallusuissut aalajangerfigiuaannarpaa, ilagiillu naalakkersuisullu pisortaasut katersuussimasut tusaatillugit palasiusut akornanni aserorsimaneq ilungersortumik assuarliutigaa. Ajoqersuussutigisaminik utertitsinissamik imaluunniit toqutaanissamik qinigassaqartitaagami martyrisut pineqarnissani qinerpaa. Ak 47.2

Hus naggammik ilagiit ataatsimiititaannut sassartitaavoq. Ataatsimiittut katersuussimasut qassiioqalutillu akimaqaat: Kaasari, naalagaaffiup akimanertai, palasiunerit (kardinalit), biskoppit palasillu inuppassuillu ulloq taanna pisussanik isiginnaariarsimasut. Sivisoorujussuarmik akiuunnissami tarnip nalunngissusiata kiffaanngissuseqarnerata ajugaaffigiumagaani pilliutigineqartussamik siullermik tamatuminnga isiginnaariat kristumioqarfinnit tamanit aggersimapput. Ak 47.3

Naggatissaasumik aalajangiussaminik nalunaaqqusaalluni, Hus oqarpoq oqaaserisimasaminik utertitaqarsinnaanani, kaasarilu kanngunartumik unioqqutinneqarsimasumik neriorsuisimasoq toqqavillugu isigiitigalugu oqarpoq: “Nammineq piumasannik aalajangersimavunga ilagiit maani ataatsimiititaannut sassariartorumallunga, inuit tamarmik ilisimasaannik kaasarip, sernigiumallunga ilumoorluinnartumik neriorsuinera naapertorlugu.” Kaasari Sigismund sinngortittorujussuuvoq ataatsimeeqataasut tamarmik qiviarmanni. (Bonnechose). Ak 47.4

Eqqartuussutaasoq atuarneqareermat nikanarsaaneq aallartinneqarpoq, biskoppit parnaarussaq palasitut atitippaat, annoraarsuarlu atigamiuk oqarpoq: “Naalagarput Jiisusi Kristusi nikanarsarumallugu qaqortumik qallersaaserpaat, Herodesip Pilatusimut sassartereermagu.” Oqaaserisimasaminik utertitseqquneqarami inuit saallugit akivoq: “Taamaalioraluaruma qanoq qilaap tungaanut aarlorsinnaassagaluarpunga? Qanoq ilillunga inuppassuit iivangkiiliumik minguitsumik ajoqersorsimasakka qiviarsinnaassagaluarpakka? Naagga, taakkua annaanneqarnissaat timimit toqutassanngortitaasumit matumannga pingaartinneruara.” Atisaa annikitsukkuutaarlugu piiarpaat, biskoppillu tamarmik immikkut perloqquaat taamaaliortillutik. Kiisalu “qummut amiliartortumik nasalerpaat allannernik angisuunik ima allaffigineqartumik: “Ajoqersuinerluttuvik”. Hus oqarpoq: “Nuannaaqalunga kanngunarsaatissannik nasaq tamanna atorumavara illit Jiisusi-aa, pillunga kapinartulinnik niaqoruteqarsimasutit pissutigalutit.” Ak 47.5

Hus taamatut atisalersoreeramikku, palasit oqarfigaat: “Maanna tarnit Diaavulumut peqquarput.” “Uangalu,” Hus aarlorluni akivoq, “anersaara illit assannut peqquara, Naalagara Jiisusi-aa, illit utertissimagamma.” (Bonnechose; Wylie.) Ak 47.6

Taavalu naalagaaffiup atorfilittaanut tunniussaalluni toqutaaffissaminut aallarunneqarpoq. Inupparujussuit ingerlaqataapput: Angutit sakkullit untritilippaaluit, palasit biskoppillu akisuunik atisallit Konstanzimiullu. Martyri ikuallaavissamut pituttoreerlugu ikuallannissaanullu suut tamaasa piareersimallugit suli ataasiarlutik kajumissaarpaat inuunini annaanniaqqullugu oqaatsiminik utertitsinikkut. “Kukkussutit suut utertissavakka?” Hus akivoq. “Pisuussuteqarninnik ilisimasaqanngilanga. Guuti uppernarsaasigaara allassimasama oqaluussissutigisimasamalu tamatigut tarnit ajortimit tammarnissamillu annaanneqarnissaannik siunertaqarsimammata, taamaattumillu nuannaaqalunga sallusuissut allaatigalugulu nalunaajaatigisimasara aannik naqissuserumavara.” Innernik ikualasunik kaajallanneqarami tussialerpoq: “Jiisusi-aa, Daavip ernera, saammaatinnga!” Nipaarutivinnissanilu tikillugu tussiartuarpoq. Ak 47.7

Husip timaa nunguimmat arsakui saanngutillu tunngavii katersorneqarlutik Rhinenimut igitaapput, taamalu kuussuakkut immamut ingerlanneqarlutik. Qinngarsortaasa sallusuissut nalunaajaatigisaa nungussoriniaraluarpaat. Ilimasunngivipput arsakut ulloq taanna immamukaanneqartut inerititassatut silarsuarmi nunanut tamanut siaruarterneqarnissaannik, sunaaffali nunani suli ilisimaneqanngitsuni sallusuissummik nalunaajaasussanik inerititaqarumaarlutik. Nipi Konstanzimi eqqartuussivimmi oqalussimasoq ukiuni untritilinni tulleriinni akisuajuarpoq. Hus peerukkaluarpoq; sallusuissulli illersorlugu toqussutigisaa peeruttussaasimanngivippoq. Uppernermigut aalajaassutsimigullu maligassiuivoq inuppassuit kajumissaarlugit anniartitaagaluarlutillu toqutaassagaluarunik sallusuissut aalajangiuteqqullugu. Toqutaaneragut ruumalerisut unneqqaserluttumik naakkittaassusiat silamiunut tamanut saqqummiunneqarpoq. Sallusuissutsip akeraasa sulissutigisassaq piuneerunniagaraluartik siunertarinngisaminnik ikiorsersimavaat. Ak 48.1

Konstanzimi suli ataatsimik ikuallaasussaasimapput. Angutip suli ataatsip aavata sallusuissut nalunaajaatigisussaasimavaa. Hus ilagiit ataatsimiititai ornissallugit aallalermat Hieronymusip kajumissaarpaa nakimaalluni aalajaanniaqqullugu, oqarfigaalu Hus navianartorsiulissappat ikioriartorumallugu. Ajoqersukkap ilumoortup taassuma iluarsaaqqinniartoq parnaarussaasoq tusaramiuk neriorsuutigisani eqquutissallugu erniinnaq pikivoq. Ajoqusernaveeqqussummik allagartalerneqarani ataasiinnarmillu ilaqarluni Konstanzimut aallarpoq. Tassunga pigami paasivaa imminut navialisiinnarsimalluni Husilu aniguisinnaviarnagu. Illoqarfimmit qimaagaluarpoq, angerlamulli angalanermini tigusaavoq, kalunniligaallunilu sakkutuunit paarineqarluni Konstanzimut pisinneqarpoq. Ilagiit ataatsimiititaanut sassartinneqaqqaarnermini suaarfigineqarpoq: “Ikuallagaali! Ikuallagaali!” Ineeqqamut parnaarunneqarluni anniarnaqisumik kalunniligaavoq iffiaannarmillu imiinnarmillu iisaqartitaalluni. Qaammatini arlalinni parnaarussaasimalluni Hieronymus napparluni toqoqqajaaleraluarmat akeraasa annaassasoralugu saamanerusumik pilerpaat, kisianni ukioq ilivitsungajak parnaarussivimmiittariaqarpoq. Ak 48.2

Husip toqutaanera katuullit neriuutigisaannik kinguneqanngilaq. Akornuserumanagu neriorsorneqarneranik unioqqutitsineq kamaatigineqarluinnarmat ilagiit ataatsimiititaat aalajangerput Hieronymus ikuallannagu ajornanngippat oqaatigisimasaanik utertitseqqullugu pinngitsaaliniarumallugu. Ataatsimiititanut sassartinneqarluni qinigassaqartitaavoq oqaatsiminik utertitseqqulluni imaluunniit ikuallataalluni toqutaassalluni. Parnaarussaaleqqaarnermini toqutaasimagaluaruni saamanerusumik pineqarsimassagaluarpoq naalliutsitaangaarsimaneranut naleqqiullugu, maannali Hieronymus napparsimanermit nukillaarsimalluni ikinngutiminillu avissaartitaalluni ernumallunilu ilimasupilutsitaalluni tarnimigut aalajaattuaannarneq sapilerpoq. Akuersivoq katuullit upperisaat aalajangerfigalugu ilagiit ataatsimiititaat naalagarsiorfigiumallugit. Neriorsuivorlu Wiclifip Husillu ajoqersuutaannik assuarliutit akueriumallugit, “sallusuissut iluartoq” saqqummiussimasaat kisiisa pinnagit. (Bonnechose). Ak 48.3

Taamaaliornermigut Hieronymusip tarnimi nalunngissutaata nipaa nipangersarniaraluarpaa eqqartuunneqarnissanilu anigorniaraluarlugu. Parnaarussiviulli ineerannguani nipaatsumi qanoq iliorsimanini erseqqinnerusumik paasilerpaa. Husip sapiissusia ilumuussusialu eqqarsaatigai, tamatumunngalu naleqqiullugu nammineq sallusuissummik asiginnaasimanini isumalioqqutigaa. Eqqarsaatigaa ajoqersuisoq Guutiusoq kiffartuukkumallugu neriorsorsimasani, pilluni sanningasulimmi toqutaasimasoq. Oqaatsiminik utertitsinngikkallartilluni naalliukkaluaqaluni Guutimit qularnanngitsumik iluarineqarnini tuppallersaatigisimavaa, maannali tarnimigut peqqissimineq qularnerlu anniaatigilerpai. Ilisimavaa ruumalerisunit eqqissisitaassaguni oqaatsiminik suli amerlanerusunik utertitaqartariaqassalluni. Aqqutigilikkamigut tunussivinnissaq kisiat ornitassarisinnaavaa. Hieronymus aalajangerpoq, sivikitsuinnarmik naalliunnissaq anigorniaannarlugu Naalakki tunukkumanagu. Ak 48.4

Sivitsunngitsoq ataatsimiititanut sassartitaaqqippoq. Eqqartuussisut utertitsinera naammagisimanngilaat. Hus toqussimagamikku uumissuinerminni uerisimapput. Sallusuissut kisiannertaqanngitsumik tunukkuniuk aatsaat Hieronymusip inuunini annaassinnaavaa. Aalajangersimavorli upperisani miserratiginagu martyreqatimisut ikuallagaajumalluni. Ak 49.1

Tunussinerigaluani taamaatillugu qanittukkut toqusussatut sassarluni imminut illersorsinnaatitaajumalluni noqqaavoq. Oqalussinnaatissagunikku oqaasissaasa sunniuteqarsinnaanissaat qunugalugu palasiusut peqquaat pasilligaanini ilumoorneraannaqqulluguluunniit miserratigisinnaassagaa. Hieronymusip naapertuilluanngissuseq taama sualutsigisoq assuarliutigaa: “Ulluni 340-ni naakkittaaqisumik parnaarussaatissimavassinga, ipermiutillunga tipittumik tamanillu pissaaleqisillunga. Taavalu sassartillunga tusarumanangaluunniit akerarinerpaasakka tusarnaarpasi ... Ilumut angutaagussi silatuut, silamiut ilumut qaammaqqutigippasi, taava mianersoritsi naapertuilluassuseq unioqqutinnaveersaarlugu. Uanga inuinnannguakkuluuvunga qajannartoq; inuunera pingaaruteqangaanngilaq, naapertuilluartumillu eqqartuusseqqugassi imminut pinerunanga ilissi pineruassi.” (Bonnechose). Ak 49.2

Noqqaassutigisaa kiisami akuerineqarpoq. Eqqartuussisissani najortigalugit Hieronymus seeqqumiarluni qinuvoq eqqarsaatini oqaasissanilu Guutip anersaavanit siulersugaaqqullugit sallusuissummut akerliusumik oqartooqqusaanani ajoqersuisumulluunniit kanngunarsaataasumik oqarumanani. Taamani Guutip ajoqersukkanut siullernut neriorsuutaa Hieronymusikkut eqquutinneqarpoq: “Uanga pillunga naalagaatitanut kunnginullu sassartinneqarumaarpusi, taakkununnga Guutimillu nalusunut uppernarsaataallusi. Eqqartuussassanngortitaagussili isumakuluutigissanngilasi qanoq oqalussanerlusi qanorlu oqassanerlusi; taamaalippammi oqaasissassinnik tunineqarumaarpusi. Ilissimi oqaluttuunngilasi, Ataatassiliuna anersaava ilissitigut oqaluttoq.” (Matt. 10, 18-20). Ak 49.3

Hieronymusip oqaasii akeraani allaat tupigusuutigineqarput. Ukioq naallugu ineerannguami atuarsinnaananilu allaallu isigisaqarnani parnaarussaasimavoq, timimigut anniartitaalluni tarnimigullu ernumatitaalluni. Taamaakkaluartoq akornuserneqanngitsumik ilisimasassarsiornissamut piffissaqartitaasimasutut erseqqarissumik sakkortuumillu nalunaajaavoq. Tusarnaartiminut eqqartorpai anguterpassuit iluartut eqqartuussisunit naapertuilluanngitsunit eqqartuussaasarsimasut. Kinguaariinni tamangajanni taamaattunik anguteqartarsimavoq inoqatiminnik qullarsaaniarsimagamik narrugineqartarsimasunik, kingornali nersortariaqartutut paasineqartarsimasunik. Kristusi nammineq eqqartuussisunit naapertuilluanngitsunit pinerluttutut eqqartuussaasimavoq. Ak 49.4

Tunussinerigaluamini Hieronymusip Husip eqqartuunneqarnera tunngavissaqartutut oqaatigisimagaluarpaa, maannali peqqissimilluni martyrip iluassusia pisuussuteqannginneralu nalunaajaatigaa. “Meeraaninnit ilisarisimavara. Inuuvoq pitsavissuaq, naapertuilluarlunilu iluartoq. Pisuussuteqanngikkaluarluni eqqartuunneqarpoq ... Uanga, uangattaaq toqumut piareersimavunga; naalliuutissaq akeqqama ikinngutigisuusaakkamalu uannut piareersimasaat anigorniarumanngilara. Ulloq nalliukkumaarpoq pisuusaartut Guutimit ajugaqanngitsumit kialuunniit salloqittarsinnaanngisaanit eqqartuunneqarfissaat.” Eqqartuussisut tikkuarlugit aalajaatsumik nipilimmik oqarfigai: “Wiclif Husilu eqqartuuppasi, ilagiit ajoqersuutaannik aalaterisimanerat pissutiginagu mannali pissutigiinnarlugu: Kanngunartuliat palasiusuni aallaaveqartut assortormatigik — palasiusut makitassusiat, alutornarniassusiat inuunerlunnerallu assuarimmatigik. Assuarliutigisai miserratigisassaanngitsut taakkunatut uangattaaq assuarliutigaakka.” Ak 49.5

Aasiillimi kamattorsuanngorput, Hieronymusilu tuaviortumik parnaarussivimmukaanneqarpoq. Ataatsimiittulli ilaasa oqaasiinit killinneqangaarsimallutik inuunera annaakkumagaluarpaat. Ilagiinni akimasut ilaasa ornillugu kajumissaaraluarpaat ataatsimiititat akuereqqullugit. Ruumalerisunut akiuukkunnaarumappat nersornaatissanik pilerinarnerpaanik neriorsoraluarpaat. Naalakkatulli silamiut pingaartorsuussutaannik tunineqarniaraluartutut Hieronymus aalajaappoq. Ak 50.1

Sivitsunngitsoq toqutassanngortitaavoq. Husip toqutaaffianukaanneqarpoq. Tussiarluni aqqusinikkut ingerlatilluni kiinaa nuannaarpalullunilu eqqissisimarpaluppoq. Kristusi isigaa, toqulu qunugiunnaarsimavaa. Toqutsisartup ikumatitassat kukunniarlugit tunoqqummani martyri nillerpoq: “Nangaanak sassarfiginnga, isigitillunga kukutsiniarit. Toqu qunugisimagukku tamaaniissimassanngikkaluarpunga.” Ak 50.2

Ikuallalerluni oqaasiisa kingullersaat qinnutaapput: “Naalagaq, ataataq ajugaqanngitsutit. Saammaatinnga ajortinnillu isumakkeerfigalunga, nalunngilammi sallusuissut pigisat asajuarsimagiga.” Nipangerpoq, qarluili suli qinunermi aalapput. Timaa ikumatitami nungoreermat arsakui saanngutillu tunngavigisimasai katersugaallutik Husip arsakuisut Rhinenimut igitaapput. Ak 50.3

Taamatut Guutip qaammarsaasui toqutaapput, kisianni sallusuissutip nalunaajaatigisimasaata qaammaqqutaa — sapiillutik maligassiuisimanerisa qaammaqqutaat — qamitassaasimanngilaq. Qaammalerneq taamani nunami qaammalereersimasoq inuit pitsaaliorniarsinnaanngilaat, soorlu seqernup ingerlanera unitsinneq saperaat. Ak 50.4

Husip toqutaanera Bøhmenimi narrassutigineqarlunilu uippalliutigineqaqaaq. Inuiaqatigiit tamarmik Hus palasiusut ajussusiisigut kaasarillu unneqqaserlussusiagut ajunaartitaasoq paasivaat. Hus sallusuissummik ilumoorluni nalunaajaasimasutut oqaatigineqarpoq eqqartuussisuilu inuartuunerarneqarput. Ajoqersuussutaa siornatigornit annertusiartuinnartumik soqutigineqarnerujartorpoq. Paavip peqqussutai naapertorlugit Wiclifip atuakkiai ikuallaqqusaasimapput, kisianni nungutaanngitsoorsimasut maanna saqqummiunneqaqqillutik atuarneqartalerput Biibilimullu, imaluunniit Biibilip ilaannakuinut inuit pissarsiarisinnaasimasaannut, naleqqiunneqartarlutik, taamaaliornikkullu inuit qassiit naaggaartut upperisaat ilassisalerpaat. Ak 50.5

Husip sulissutiginiagaa ajugaasutut siuariartuinnarmat toqutsisui ilatsiinnanngillat. Paavi kaasarilu iligiilerput naaggaartut qunutikkumallugit, Sigismundillu sakkutoorpassui Bøhmenimut saassussiartorput. Ak 50.6

Ularussineqarlunilu akiuuttoqartalerpoq. Takornartat sakkutoorpassui Bøhmenimut saassussisalerput, nunallu iluani isumaqatigiinngitsoqartalerpoq. Ilumoorlutik iivangkiiliumik aalajangiussisut naakkittaatsumik malersugaasarput. Ak 50.7

Uppertoqataasa Ruuma isumaqatigiissuteqarfigalugu ilagiit ruumalerisut tammartitsissutaannit sunnigaammata upperisatoqqaminnik aalajangiussisut ilagiinngorlutik katersuupput “qatanngutigiinniat”-nik taaneqartarlutik. Taamaaliornermikkut tamanit perloqqusaallutillu malersugaalerput. Kisianni aalajaalluinnarput. Orpippassuarnut qaarusunnullu qimaasariaqarput, kisianni ilagiittuaannarlutik naalagiariartorlutik Guutip oqaasii tusarumallugit katersuuttuaannarput. Ak 51.1

Isertorlutik nunanut assigiinngitsunut angutinik aallartitaqarput, taamalu paasivaat “illoqarfinni ataasiakkaani suli inuppaalunnguaqarmat sallusuissummik aalajangiussaqartunik, namminermisut uumissugaasunik. Paasigujaallu qaqqani Alpini itsarnitsanik ilageeqarmat Biibilimik tunngaveqarlutik ilagiinnik ruumalerisunik aseruussimasunik assortuisunik.” (Wylie). Tusagaq tamanna nuannaarutigineqaqaaq, kingornalu kristumiut valdenserillu allaffigeqatigiittalerput. Ak 51.2

Iivangkiiliu ilumoorlutik aalajangiussimajuarlugu Bøhmenimiut malersugaanerminni unnuarsiortutut qilaap killinga alapernaaserlugu qaalernissaa utaqqivaat. “Ullut atugarliornartut atoraluarlugit oqaatsit Husip siulliulluni kingornalu Hieronymusip oqaatigisimasaat eqqaamavaat, tassa ukiunngooq untritillit qaangiuteqqaartariaqartut qaammalersinnagu. Oqaatsit taakku Husip malittaanut eqqaanarput Juuserfip israelikkunnut oqaatigisimasaanut: “Uanga toqungajalerpunga; Guutilli isumagiumaarpaasi nunamit matumannga majuartillusi.” (1 Mos. 50, 24) (Wylie) “Ukiut 1400-llit naalerneranni qatanngutigiinniat kigaatsumik nakimaatsumilli ineriartorput. Akornusersugaanngitsuunngikkaluarlutik eqqissisimatitaangajattarput. Ukiut 1500-qalerneranni Bøhmenimi Mährenimilu 200-nik ilagiissortaqalerput.” (Gillet). Amiakkuullutik ikuallaanikkut panatigullu nungutaanngitsut, ullulerneranillu Husip oqaatigeriigaanik angumerinnittut taama amerlatigaat.” (Wylie.) Ak 51.3