Akiuunnersuaq

Kapitel 33—Paavikkut anguniagaat siunertarisaallu

Naaggaartut nalitsinni katuuliussuseq siornatigornit iluarinninnerungaartumik isigaat. Nunani ilagiit ruumalerisut naalagaaneruffiginngisaanni, katuullillu saamanerusumik pissuseqarfigisaanni ajoqersuutigisat ilagiit iluarsaqqitat katuullillu pisortaasa avissaarutigisaat soqutigineerukkiartorput. Isuma imaattoq eqqunneqariartorpoq: Isumaqarsimagaluarnitsitut immikkoortut pingaarutillit pillugit assigiinngissuseqartiginngilagut, katuullillu akuerilaarutsigik isumaqatiginerulissavavut. Naaggaartut nalunngeqatiginnissutip kiffaanngissuseqarnera taama akisutigisimasoq qanga erligingaarsimavaat. Taamani qitornatik ajoqersorpaat paaveqassuseq asiginnaqqullugu, oqartarlutillu Ruuma eqqissivissioqatigigaanni tamanna Guutimut ilumuunngitsumik iliornerunerarlugu. Isumaliutit maannakkut saqqummiunneqartartut allaalluinnassusiat! Ak 210.1

Paaveqassutsip illersuisuisa ilagiit mamarligaasimanerarpaat, naaggaartuusullu taama oqarneq akuereqqajaasarpaat. Qassiit oqartarput ullumikkut ilagiiusut qanga nalusuuffiup taarsiorfiullu nalaani narrunartumik naapertuilluanngitsumillu iliorsimanerat naapertorlugu eqqartuutissallugit naapertuilluanngitsumik iliornerussasoq. Annilaarnangaartumik naakkittaatsuliorsimanerat patsisissarsiuuttarpaat tassaanerarlugu taamanikkut qaammarsagaannginnerup kingunerisaa, oqartarpullu ilagiit nalitsinni siumukarsimanermit allatut pissuseqalersitaanerarlugit. Ak 210.2

Inuit taakkua pissaanerup tamatuma ukiuni untritilinni arfineq pingasuni kukkusinnaannginnerarneqarnerat puiorsimaneramikku? Aalajangiussaq tamanna taamaateqqajarnagu 1900-qarneranni siornatigornit erseqqinnerusumik nalunaarutigeqqippaa. Ilagiit ruumalerisut qanoq ilillutik ukiuni qaangiutereersuni sulinerminni najoqqutarisimasatik taamaatissinnaassavaat namminnerlu nalunaarlutik ” kukkunngisaannarsimallutik allakkallu iluartut naapertorlugit qaquguluunniit kukkunaviaratik”? Ak 210.3

Ilagit paavikkut kukkujuissummik pigisaqarumanertik qaquguluunniit taamaatinnavianngilaat. Ajoqersuutigisaminnik ilassinnikkumanngitsunik qinuginnillutik qanoq iliorsimanitik eqqortumik pissutissaqarnerarpaat; periarfissarseqqikkaluarunillu taamaalioqqissanngikkaluarnerlutik? Akornutissat maannakkut naalakkersuisunit atatitaasut piiarneqartuugaluarpata ilagiillu ruumalerisut kingumut naalaganngortitaagaluarpata naalagaaniapilunnerat qinuginnittarnerallu katsorna uummarsagaaqqissagaluarput. Ak 210.4

Paavip palasertaasa nalunngeqatiginnissutip kiffaanngissuseqarneranut tunngasumik pissusiat navianaatillu pingaartumik naalagaaffinni peqatigiinni (Amerikami) ilagiit iluatsilluartumik naalakkersuisaasiata kingunerisaanik navianartorsiutaasut pillugit atuakkiortoq tusaamasaq ima allappoq: Ak 210.5

“Qassiit isumaqaqqajaapput Amerikami naalagaaffiit peqatigiinni ilagiit katuullit ruumalerisut ersigineqarnerat meerassinerulluniluunniit upperisassarsiornermi tappiillisitaanermik pissuteqartuusoq. Inuit taamaattut katuuliussutsip pissusia aalajangiussaaluunniit atorfeqarfigisatsinnut kiffaassuseqanngitsunut qinuginnittumik takusaqarfigisinnaanngilaat ineriartorneralu siooranartumik nassaarfigisinnaanagu. Taamaattumik uagut (naalagaaffiit peqatigiit) tunngaviusumik najoqqutarisatta ilaat ilagiit katuullit najoqqutarisaannut naleqqiukkallartigik. Ak 210.6

Naalagaaffitta peqatigiit tunngaviusumik inatsisaata nalunngeqatiginnissutsip kiffaanngissuseqarnera qularnaveeqquteqartippaa. Sunaluunniit tamatumanit erlinnarnerunanilu tunngavissaasumik pingaaruteqarnerunngilaq. Augustusip 15-ianni 1854-imi allakkanik kaajallaasitamini paavi Pius IX ima allappoq: “Nalunngeqatiginnissutip kiffaanngissuseqarnissaanik illersuutaasumik ajoqersuutit eqqunngitsuullutillu tammarnartuusut ajoqersuinerluutaapput aseruunnangaartut — nappaatipiluupput naalagaaffimmi allanit tamanit siooraginerusariaqartut.” Decemberip 8-anni 1864-imi paavip taassumattaaq allakkamigut kaajallaasitamigut makku perloqquai “nalunngeqatiginnissutsikkut guutisiornikkullu kiffaanngissuseqarnissamik ilungersuutiginnittut”, aammalu “ilagiit pinngitsaaleeqqusaannginnerannik oqaaseqartartut tamaasa”. Ak 211.1

Ilagiit ruumalerisut naalagaaffinni peqatigiinni saamarpaluttumik nipeqalernerat uummatikkut allannguutaasutut isumaqartitassaanngilaq. Pissaaneqarfiginngisaminni akaarinnittarput. Soorlu biskoppi O'Conner oqartoq: “Nalunngeqatiginnissutip kiffaanngissuseqartitaanera taamaallaat naammagiinnartariaqarpoq tamatuma akerlianik iliornissaq silamiunut katuuliusunut navianaataanngitsumik naammassineqarsinnaanissaata tungaanut.” ... St. Louisimi biskoppiuneq ilaanni oqarsimavoq: “Ajoqersuinerlunneq uppinngissuserlu pinerluutaapput; nunamilu kristumiuusuni soorlu Italiami Spaniamilu katuuliinnarnik inoqartuni, katuullillu upperisaata malunnaataasumik nunap inatsisaanut ilannguffigisaani tamakku pinerluutitut allatut pillaatisiarineqartarput.” ... Ak 211.2

Ilagiinni katuullini kardinalit, biskoppiunerit biskoppillu tamarmik paavi ilumoorfigiumallugu uppernarsaasitaasarput imaattunik oqaasertalimmik: “Ajoqersuinerluttut, ilagiinnit avissaarumasut, naalakkatsinnulluunniit taaneqareersumut (paavimut) kingoraartissaanulluunniit siuliini taaneqareersunut pikitsitsisut tamaviaavillunga qinuginiassallugillu akiorumassavakka.” (Dr. Josiah Strong: “Our Country”, kap. 5, imm. 1-3). Ak 211.3

Ilagiinni katuullini ruumalerisuni kristumiuulluartoqarnera ilumoorpoq. Ilagiinni taakkunani tuusintilippaaluit Guuti kiffartuuppaat qaammarsagaanertik naapertorlugu ilungersorluarlutik. Guutip tarnillit upperisami tammarnarlunilu naammaginanngitsumi ajoqersugaasut tamakku nalliginnittumik isigai. Taarsiorneranni qaammarsarumassavai. Sallusuissut Jiisusimiinneratut saqqummersissavaa, qassiillu Guutip innuttai ilannguffigiumaarpaat. Ak 211.4

Kisianni upperisassarsiuutissatut katuuliussuseq siornatigutorluinnaq Kristusip iivangkiiliuanut naapertuutinngittuaannartigaaq. Ilagiikkuutaat naaggaartuusut taarsiungaarput; taamaanngikkaluarpat nalitsinni nalunaaqutaasut missiliussagaluarpaat. Ilagiit ruumalerisut suleriaasiilu annertoorujussuupput. Sakkuutissat suut tamaasa atorlugit sunniisinnaassusertik alliartortinniarlugulu pissaaneqarnertik nukittorsarpaat silamiunut naalagaassusertik pissarsiareqqikkumallugu akiuunnissaminnut piareersarlutik. Katuuliussuseq tamatigut siumukarpoq. Nunani naaggaartuuffiusuni oqaluffiisa oqaluffeeraasalu amerliartussusiat takusiuk. Ilinniarfissui universitetiilu Amerikami iluarineqaqalutik naaggaartorpassuarnit ilinniarfigineqartut sianiginiarsigik. Tuluit nunaanni naalagiarnermi malittarisassaqarnerup ingerlanera katuullinullu ilannguttartut qassiiusut sianigisigik. Pissutsit tamakku tamarmik iivangkiiliup minguitsunik najoqqutassarisaannik erliginnittunik ernumalersitsisariaqaraluarput. Ak 211.5

Qassiit paaveqassuseq isertortumik akuerisarlugulu iluarisarsimavaat. Isumaqatigiissutiliortarsimallutillu akuersissuteqartarsimapput katuullit tupigusuutigalugillu paasineq sapigaannik. Inuit ilagiit ruumalerisut pissusiannut naalagaanerussusissaasalu navianaatissaannut tappiilliortarput. Innuttaasutut upperisassarsiornermilu kiffaanngissutsip akeraata taama navianartigisumik saassussisarneri akornusersussallugit inuit itersagaanissaat pisariaqarpoq. Ak 211.6

Naaggaartut qassiit isumaqartarput katuullit upperisassarsiornerat avaanngunartuulluni isumaqanngitsumik pissusilersornerinnaasoq. Taamaanngilaq. Ilagiit ruumalerisut naalagiartarnerat killinnartorujussuuvoq. Takorannersunik takusassaqartitsinerata naalagiarnermilu nalliuttorsiorpaluttumik ileqquisa inuit misigissusii sunniivigingaarlugit silaqassutsip nalunngeqatiginnissutsillu nipaat nipangersittarpaat. Isigisassat takorannillaaraat. Oqaluffiit pinningaartut, ingerlaaqatigiit takorannersut, altarit kuultitikkat, iluartuutitat illerfii erlinnartunik ujaralersukkat, qalipakkallu qiperukkallu qinikkat pinnissusermik misigisinnaassuseq sunniivigisarpaat. Siutikkuttaaq killinnartussaqarpoq. Pattagiarsuit nipigissut nipaat oqaluffissaarsuarni portusuunik qilaalinni naalagiarpassuit nipaannut ingiallortoq tarnillip naalannartorinngitsoorsinnaanagulu killissutiginngitsoorsinnaanngilaa. Ak 212.1

Qallikkut takorannissuseq, pingaartuussuseq ileqqorisallu tarnillip ajortiliusup kipisaneranut pakatsissutaannaasut qamuuna aseruussimanermut uppernarsaataapput. Kristusip uppereqqusaata iluarineqaqqulluni kajungernartut taamaattut pisariaqartinngilai. Sanningasullip qaammaqqutaani kristumiussuseq ima minguitsigisumik kajungernartigisumillu saqqummersitaagami qallikkut ittumik pinnersartariaqanngilaq erlinnassuserpiani allisinniarlugu. Guutip isaani erlinnartuusoq tassa Anersaap Iluartup pinnersaataa anersaarlu piuaallunilu nipaatsoq. Ak 212.2

Qallikkut takorannersut tamatigut eqqarsaatinit minguitsunit kingunerineqartanngillat. Pinnersuliorsinnaassuseq eqqumiitsuliullaqqissuserlu silamiorpaluttumik isumalinnit pigineqarajuttarput. Ajortup inuit taamaattut ikiortigigajuttarpai inuit tarnip pisariaqagaanik puiortinniarlugit, matuma aappaani inuussut aserujuitsoq aanngaqqullugu, ikiortertik Guutiusoq tununniaqqullugu silamiorpaluttuinnarnillu siunertaqartumik inuuniaqqullugit. Ak 212.3

Qallikkut ittumik kristumiussuseq uummatip saassimanngitsup kajungerisarpaa. Katuullit naalagiartarneranni takorannersumik pissusilersuutit pissaaneqarput inunnik qassiinik tammartitsisumik, taakkualu ilagiit ruumalerisut qilaap isaaffippiaatut isigilersarpaat. Sallusuissutip tunngavianut tummisaqartut Guutillu anersaavanit nutartigaasunik uummateqartut kisimik tamatuma sunniiviginninneranut illersuutissaqarput. Tuusintilikkuutaat namminneq misilittakkamikkut Kristusimik ilisarsinngitsut Guutimik mianerinnissutsip ilisarnaqutaanik ilassinnitsitaajumaarput pissaaneqarnera ilanngunnagu. Kristumiussuseq taamatorpiaq ittoq tassaavoq inupparujussuit kissaatigisaat. Ak 212.4

Ilagiit pisortaasa ajortuliat isumakkeersinnaajumallugit piginnaaneqartitaajumanerisa katuuliusoq piumasaminik ajortuliorsinnaasutut isumaqalersittarpaat, ajortulianillu anngiiartarneq isumakkeerfigineqarumagaanni piumasarineqartortaaq ajortunik kinguneqartarpoq. Inummik ajortilimmik seeqqummerfigisaqarluni uummatimi eqqarsaataanik isertugaanerpaasunik anngiiaasup inuttut ataqqinassutsi nikanarsarpaa tarnimigullu kajumissutsit ataqqinartut tamaasa aserorsarlugit. Inuup taamaaliortup eqqarsaataani Guuti inunnut orlusimasunut assigitinneqarpoq; palasimi Guutip sinniisigaa. Inummulli nammineq sanngiissutigisaminik maleruaajumasumut uummatini Guutimut ammarnagu toqujasoq anngiiarfigissallugu atoruminarneruvoq. Inuttut pissusilinni akiliisitaanissaq ajortuliorunnaarnissamit piuminarnerusarpoq. Nammagaq pilerissusipilulimmik uummatillip Kristusip nammagaanik nammagaqarnermit nammakkumanerusartagaa oqimaaqaaq. Ak 212.5

Guutip pissusia, ajortuliornerup ilisarnaqutaa, akiuunnersuarmilu ilumut siunertarineqartut equngasumik ajortup saqqummersinniartuarpai. Peqqusersusaarnerata Guutip inatsisaata atortuussusia sakkukillisarpaa inuillu ajortuliorsinnaatillugit. Taamaaliornerminilu inuit Guuti pillugu sallusumik pissusilimmik isumaqalersittarpai, tassa siooraginnittumik uumiginnittumillu isigilersillugu, asannittumik isigineqarnissaata taartissaanik. Naakkittaassuseq nammineq pissuserisani pinngortitsisumit pigineqarnerarpaa; tamanna guutisiortaatsinut ilanngussugaalluni inuit naalagiartarneranni ersersinneqartarpoq. Ak 213.1

Isumaqatigisani paaveqassutsip iperartortitsinikkut, kaatsitsinikkut nakuillisaanikkullu eqqarsaatigineqarsinnaasutigut tamatigut naalagarsiortittarsimavai. Naalakkamit iluarineqarumallutik peqqissiminiartut Guutip inassutai unioqqutittarpaat pinngortitaasut pissusissamittut iliornissaannik unioqqutitsisarnikkut. Perorsagaapput Guutip inunnut atoruminarsaatissatut pilluaatissatullu tunniussaanik nigorteqqullugit. Iliveqarfinni ilisaasimasut miliuunilippassuit inuunerminni pissusissamittut misigissutsiminnik qunutitsiuarlutillu inoqatiminnut misiginneqataaneq Guutimut maajunnartutut piiarniartuartarsimavaat. Ak 213.2

Ajortup aalajaalluinnartumik naakkittaassusia paasiumagutsigu, ukiuni untritilikkuutaani Guutimik tusagaqanngisaannartut akornanni pinnani kristumiulli akunnerpiaanni takutinneqarnera tamakkerlugu, taava katuuliussutsip oqaluttuarisaanera misissuinnartariaqarparput. Salloqittaaniutipilorujussuakkut tamatumuuna ajussutsip naalagaata Guuti kanngunarsarumallugu inuillu ajunaartikkumallugit siunertarisani naammassivaa. Ilagiillu pisortaasa isertortumik ikiortigineqarnerisigut qanoq suliarisani naammassisimagaa takugutsigu Biibilimik uumigisaqarnera paasilluarnerusinnaassavarput. Atuagaq tamanna atuarneqarpat Guutip avaaginnissusia asannissusialu saqqummersitaassapput; taassuma inuit artornartunik tamakkuninnga nammagaqartikkumanngikkai paasineqassaaq. Uummat sequmittoq anersaarlu maniguullunilu naalattoq taamaallaat piumasarai. Ak 213.3

Kristusi maligassiuisimanngisaannarpoq angutit arnallu qilammut isertitaanissamut piukkunnarsarlutik mattuffinnut mattuttaqqullugit. Ajoqersuinngisaannarsimavoq asanninneq naakkittarnerlu qunusiareqqullugit. Annaassisup uummataa asanninnermik puilaffiuvoq. Ileqqorissutsikkut iluarsiartortilluni inuup misigissusii uummariartortarput, ajortimik paasisimasaqarnera erseqqissiartortarpoq naalliutsitaasullu misiginneqatiginerujartortarpai. Ak 213.4

Nunani naaggaartuuffiusuni katuuliussutsip qangatut naaggaartuussutsimit assigiinngissuteqartigiunnaarneranik oqaatigineqarnera pissutissaqanngitsuunngilaq. Allanngorneqarsimavoq, kisianni allannguutaasoq katuuliussutsimiinngilaq. Katuuliussuseq ilumut maannakkut naaggaartuussusiusumut assigiissuteqaqaaq, naaggaartuussuseq iluarsaaqqinnerup nalaanit equtinneqarsimaqimmat. Ak 213.5

Ilagiit naaggaartuusut silamiunit iluareqqusaartillutik saamanermit piviunngitsumit tappiillisitaasimapput. Ajortuusut tamaasa ajunngitsumik isumaqarfigissallugit eqqunngitsumik iliornerunera paasinngilaat. Tamatumalu kingunerisassaa pinngitsuugassaanngitsoq tassa suut ajunngitsuusut tamaasa ajortumik isumaqarfigiumaarmatigik. Upperisaq iluartunut tunniussaareersoq illersorniassagaluarlugu ilagiit ruumalerisut utoqqatserfigisutut ippaat iluarinninngitsumik isumaqarsimanertik pillugu, upperisassarsiornikkullu tappiillisitaasimanertik pillugu, isumakkeerfigeqqullutik. Ak 213.6

Allaat katuuliussusermik iluarisaqanngitsut ilarpassuisa pissaaneqarnerata sunniisinnaaneratalu navianaataa annikitsuinnartut isigaat. Qassiit oqartarput ukiuni akullerni anersaakkut ileqqorissutsikkullu ittumik taarsiornerup katuuliussutsip nassuerutai, upperisapalaavi qunutitsineralu iluaqusersimagaat, nalitsinnilugooq qaammarsagaaneq upperisassarsiornermilu annertunerusumik aaqqiagiinneq atuutsillugit akerartuisoqaleqqinnanilu kisermaassisumik naalagaaniartoqaleqqinnavianngitsoq. Nalitsinni taama qaammarsagaalluarfiutigisumi taama pissuseqaleqqissinnaanissaanik eqqarsaat tissinaannartutut isumaqarfigineqarpoq, kinguaariit maannakkut inuusut anersaakkut ileqqorissutsikkut upperisassatigullu annertuumik qaammarsaavigineqarnerat ilumooraluarpoq. Guutip oqaasiata mappigaasup iluartuusullu qilammit silamiut qaammarsaraluarpai; kisianni eqqaamasariaqarparput qaammaqqut alliartortillugu qaammaqqummik equtitsillutilluunniit ilassisaqarumanngitsut taarsiornerujartussammata. Ak 214.1

Guutimut qinunikkut Biibilimit ilisimasassarsiornerup katuuliussutsip pissusivia naaggaartunut saqqummersissavaa maajugilersillugulu nigortillugulu; qassiilli ilisimasoringaaramik maniguullutik Guuti qinnuiginavianngilaat sallusuissummut tamarmiusumut tasiorneqarumallutik. Ilisimassusertik perroorutigigaluarlugu allakkat iluartut Guutillu pissaaneqarnera naluaat. Tarnimik nalunngissusiata tuppallersaatissaanik pissarsisariaqarput, tamannalu anguniarpaat anersaamut atassuteqannginnerpaallunilu maniguunnannginnerpaakkut. Ujagaat tassaavoq Guutimik eqqaaniutissatut isikkoqartoq. Katuuliussuseq piukkunnarluarpoq kissaatigisat taamaattut tunniutissallugit. Inunnut assigiinngitsukkuutaanut marlunnut piukkunnarpoq: Namminneq ajunngitsuliornermikkut annakkumasunut aammalu ajorteqarnerminni annakkumasunut. Tamassa katuuliussutsip pissaaneqaataa. Ak 214.2

Ullut anersaakkut ittutigut taarsiorfiusut paaveqassutsimut siumukarnarnerat takuneqareerpoq, taamatuttaaq ullut anersaakkut ittumik annertuumik qaammarsaaviusut tamatumunnga ingerlalluarfiunissaat takujumaarparput. Qanga inuit Guutip oqaasia piginngikkallaramikku sallusuissullu ilisarinngikkallaramikku isaat matusaapput, tuusintilikkuutaallu tammartitaasarput qassusersorfigineqarnertik takunnginnamikku. Maannakkut inuusut qassiit inuttut isumaliutigisanit tappiillisitaapput “paasisaqarnermik taanerlukkamit” salloqittagaallutik; qassutit takunagit isimikkut nimersimasutut napitiffigisarpaat. Ak 214.3

Guutip siunertarisimagaluarpaa inuit poqissusermik piginnaaneqarnertik pinngortitsisiminnit tunissutisiatut isigissagaat sallusuissutillu naapertuilluarnerullu kiffartuunneqarnissaanni atussagaat; kisianni anneruniartoqarlunilu qaqiniartoqartillugu, inuillu eqqarsaatigisatik Guutip oqaasianit annerutikkaangatigik ilisimassut nalussutsimit ajoqutaanerusinnaasarpoq. Taamaammat nalitsinni kukkusumik ilisimatusaatip Biibilimut uppernermik aserorterisup katuuliussutsip ilassineqarnissaa aqqutissarsiorumaarpaa ukiuni akullerni taarsiorfiusuni ilisimassuteqannginnertut piukkunnartigaluni. Ak 214.4

Amerikami naalagaaffinni peqatigiinni ilagiit atorfeqarfiisa ileqquisalu naalagaaffiup tungaanit ikiorserneqarnissaannik tapersersorneqarnissaannillu noqqaassunneqarneranni naaggaartut paavikkuusut periarfissaqartinnialerpaat Amerikami naaggaartuuffiusumi Europami annaasaminnik pissarseqqinnissaannik. Taamaaliornerup pingaarutiginerusaa tassaavoq pingaarnerusumik anguniagaq siunertarineqartoq tassaammat sapaatigilikkap ilagiinnit ruumalerisunit aallarnigaasup taakkualu naalagaassutsiminnut ilisarnaqutiginiagaata pinngitsaaliinikkut nalliuttorsiutigineqarnissaa. Anersaaq ilagiit naaggaartut anersaariligaat ilagiit paavikkuusut qanga iliornerattut sapaatigilikkamik ataqqinarsisitsiniartoq tassaavoq paaveqassutsip anersaava — Guutip inassutaa soqutiginnginnerullugu silamiut ileqqorisaannik maleruagaqarumaneruneq. Ak 214.5

Akiuunnissami aallarnilersumi periaatsit atorniarneqarumaartut qanoq ittuujumaarnissaat atuartup paasiumaguniuk, taava ilagiit ruumalerisut anguniagaq taannaasoq qanga anguniaramikku qanoq ittunik periaaseqarsimanerannik oqaluttuaq misissuinnarliuk. Paavikkuusut naaggaartullu peqatigiillutik ajoqersuutigisaminnik narruginnittut qanoq iliorfigiumaaraat paasiumaguniuk, taava anersaaq ilagiit ruumalerisut sapaatip ilungersuutiginnittuisalu tungaannut saqqummiussimasaat sianigiinnariliuk. Ak 215.1

Kunngip peqqussutai, ilagiit ataatsimiititaat ilagiillu peqqussutaat naalagaaffiup pissaaneqarneragut atortitaasut tassaapput ullup Guutimik nalusut nalliuttuata kristumiuni nalliuttorsiorfissatut atulersitsissutaasimasut. Sapaatigilikkap illernartitaanissaa pinngitsaaliissutigineqaqqaarpoq Konstantinip ukiumi 321-mi inatsisiliaagut. Inatsisikkut tamatumuuna illoqarfimmiut peqquneqarput “seqernup ulluani ataqqinartumi” qasuersaaqquneqarlutik, nunaannarmiulli narsaatiminni sulisinnaatitaapput. Inatsit Guutimik nalusunit pigineqaraluartoq kaasarip kristumiussuseq ilassereersimallugu atortuutippaa. Ak 215.2

Kaasarip peqqussutaa Guutimit inassutigineqartumut taartissatut naammagineqartoq paasineqarmat biskoppip Eusebiosip akimanertanut iluareqqusaartup Konstantinimullu qujanarniartup sapaatitoqqap sapaatitaamut Kristusimit nooqqusaasimanera sallusumik nalunaarutigaa. Ajoqersuutip nutaap tamatuma uppernarsaatissaatut allakkanit iluartunit nalunaarut ataaserluunniit saqqummiunneqanngilaq. Eusebiosip sianiginngisaminik ajoqersuutip salloqittaataanera nassuerutigaa allanngortitsisullu kikkuussusiat saqqummersillugu, ima oqarami: “Suliassat tamaasa sapaammi suliarisariaqartut uagut Naalakkap ulluanut nuussimavavut.” Sapaatigiligarli tunngavissaqanngikkaluartoq, taamaattorli atortitaanerata inuit qunujunnaarsippai Naalakkap sapaataa tullaarissallugulusooq. Kikkut ataqqineqarumasut tamarmik ulloq nalliuttoq nutaaq ilassivaat. Ak 215.3

Paavikkut aalajaatsumik pissaaneqaleriartortillugit seqernup ulluata akitsisitaanissaanik suliniarneq nanginneqarpoq. Inuit nunalerinermik inuussutissarsiuteqartut imungalaaq naalagiartinnatik suliarisartakkatik suliariuaannarpaat, ullullu arfineq aappaat sapaatitut isigineqartuaannarluni. Kisianni allanngoriartorneqartuaannarpoq. Iluartunik atorfeqartut seqernup ulluani timikkut ittumik sulissutigisassat pillugit aalajangersaaqqusaajunnaarput. Tamatuma kinguninnguagut inuit tamarmik sumilluunniit atorfeqaraluarunik peqquneqarput nalinginnarnik tamanik suleqqusaajunnaarlutik. Tamatuma kingorna peqqussutiliorneqarpoq pigissaartut killormoorpata pigisaasa affaannik arsaarneqartarnissaannik, killormoortuaannarpatalu inussianngortitaassallutik. Inuit nikanarnerusut inuunertik naallugu nunagisaminnit aallartitaanikkut pillagassaatitaapput. Ak 215.4

Tupinnartuliattaaq pinngitsaaliiniarnermi atorneqarput. Taamatut oqaluttuarineqarpoq naasorissaasorooq seqernup ulluani narsaatiminik assallatserisimalluni assallatserunni saviminermik salikkamiuk, taava savimineq taanna assaanut nippuppoq, ukiullugooq marluk attatariuarpaa sumiikkaluaraangamiluunniit “namminerminut anniaataangaartumik kanngunaataangaartumillu.” Ak 215.5

Kingusinnerusukkut paavi peqqusivoq seqernup ulluanik unioqqutitsisut palasip naalagiaqqussagai qinujartoqqullugit nammineq ajunaaqqunatik sanilitillu perlussuarmit eqqugaaqqunagit. Palasit isumalioqatigiit nalunaarutigisaqarput naaggaartuni allaat kingornatigut eqqartorneqarajuttumik, tassa inuinngooq seqernup ulluani sulisillutik innaallagissamit eqqugaasimammata ulloq taanna sapaataasimasariaqarpoq, oqarpullu: “Nalunanngilaq ullormik tamatuminnga sumiginnaasimanerat Guutimut narrunangaarsimasoq.” Taavalu kunngip tullii, kunngiusut akimanertaasullu inuillu ilumoortut tamarmik kajumissaarneqarput ullup tamatuma siunissami kristumiussutsip ataqqinarsaatissaanik illernartitaanerunissaa tamaviaartumik sulissutiginiaqqullugu.” Ak 215.6

Palaseqatigiit peqqussutaat naammanngitsutut paasineqarmata naalagaaffiit pisortaat kajumissaarneqarput inuit siooragisassaannik peqqussutilioqqullugit inuit seqernup ulluani sulisarunnaaqqullugit. Ruumami ataatsimiinnermi aalajangersakkat saqqummersitaareersut sakkortunerusumik ilumoorsaarnerusumillu atortussaasutut uppernarsarneqarput. Ak 216.1

Taamaakkaluartorli seqernup ulluata illernartitaanissaata Biibilimi tunngavissaqannginnera mikinngitsumik ajornartorsiutigineqarpoq. Inuit qularaat ajoqersortigisatik piginnaaneqartitaanersut Naalakkap erseqqissumik peqqussutaa tunuartissallugu: “Ullut arfineq-aappaat Naalakkap Guutivit sapaatigaa,” seqernullu ullua tassunga taarsiuttariaqarsorinngilaat. Biibilimi najoqqutassarsinerup ajornassusia pissutigalugu allanik sakkuutissarsiortariaqarpoq. Seqernup ulluanik ilungersuutiginnittoq ukiut 1100-qarnerisa naalernerisigut Tuluit Nunaanni ilagiiusunik tikeraagaqartoq sallusuissummik nalunaajaasunit ilumoortunit akerlilerneqaraangami suliniarnera maangaannarluinnarpoq, Tuluillu Nunaat qimakkallaramiuk ajoqersuutigisani qanoq iliorluni pinngitsaaliissutigisinnaassallugu ilungersortumik isumaliutigaa. Uterami amigaatigisimasani pissarsiarisimavaa. Allakkat imusat Guuterpiamit pisuunerakkat seqernup ulluata illernartitaanissaanik inassummik naalakkumanngitsunullu sioorasaarutinik annilaanganangaartunik imarisallit nassarpai. Allakkanngooq taakku — atorfeqarfittut tamatumuuna tapersersorniagaasutut salloqittaaniutaasut — qilammit nakkarsimallutik Jerusalemimi Siimuup iluartup Golgathami alterianut nakkarsimapput. Eqqortumik oqaluttuarissagaanni Ruumami paavip illussaarsuanit pisuupput. Peqqusersusaarnerit salloqittaasarnerillu ilagiit pissassaatissaatut iluarisassatut isigineqartuaannarsimapput katuullit pisortaannit. Ak 216.2

Allakkat imusat taaneqartut sulinissaq inerteqqutigaat arfininngortukkut ualikkut nalunaaquttap pingasunngorneranit ataasinngornikkut ullaakkut seqernup nuiffissaa tikillugu, allakkallu atortussaassusiat tupinnartuliani qassiini uppernarsagaanerarpaat. Inuinngooq akunnerni suleqqusaanngiffiusuni sulisimasut nukillaartitaasarsimapput. Karrinik sequtseriniaraluartup qajuusat taartissaannik aaginnarsuup anianera takusimavaagooq, aserorteriviullugooq assakaasua uninngavoq imermik kuuffigineqarluaraluarluni. Arnap iffiorniaraluarluni iffiugassani iffiorfimmit kissangaaraluartumit tigugamiuk uunneqanngivissoq takuaagooq. Arnanngooq allap naqittagaq akunnerit qulingiluaanni piareersimagaluarlugu ataasinngornissaanut toqqorpaa, ataasinngormallugooq Guutip pissaaneragut iffianngorlugu uunneqarsimanera takuaa. Angutinngooq arfininngornikkut akunnerup qulingiluaata kingornagut iffiorsimasup aqaguani ullaakkut avissiffigigamiuk aammik aniaffigineqarnera takuaa. Salluliornertigut taama upperisapalaarpalutsigisutigut seqernup ulluata ilungersuutiginnittuisa illernartitaanissaa aalajangersarniarpaat. Ak 216.3

Skotlandimi Tuluillu Nunaanni seqernup ullua ataqqinarsarneqarpoq sapaatitoqqamut ilaatigoortumik atatitaaneragut. Taamaattorli illernartitaanissaata sivisussusilerneqarnera assigiinngissuteqatsiartarpoq. Skotlandimi kunngi ima peqqussutiliorsimavoq: “Arfininngorneq ullup qeqqanit illernartutut isigisassaavoq, tamannalu aallarnerfigalugu ataasinngornerup ullaava tikillugu timikkut ittumik sulisoqartassanngilaq.” Ak 216.4

Seqernulli ulluata illernartitaanissaa tamaviaarutingaaraluarlugu katuullit sapaatip Guutimit pilersitaanera isertornagulu miserratiginngilaat, ullullu taarsiunneqartup inunnit pilersitaanera miserratiginngilaat. Ilagiit paavikkut ataatsimiititaasa ukiut 1500-qarneranni manna erseqqissumik nalunaarutigaat: “Kristumiut tamarmik eqqaamaniarlissuk ullut arfineq-aappaat Guutimit illernartitaasimammat, ullorlu taanna juutinit piinnarani Guutimulli mianerinnittuunerartunit tamanit illernartitaasimammat; taamaattorli uagut kristumiusugut taakkua sapaatigisaat allanngortissimavarput Naalakkap ulluanut.” Guutip inatsisaanik allanngortitsisut qanoq iliornertik nalunngilaat. Piaaralutik Guutimut anneruniarput. Ak 216.5

Ilagiit ruumalerisut isumaqatiginngisaminnit qanoq iliortarnerannik assersuutissaq erseqqingaartoq valdenserinik sivisuumik toqoraaviungaartumillu qinuginninnerisigut pigineqarpoq. Valdenserit ilaasa sapaat illernartippaat. Inuit allattaaq sapaammik inassutaasumik maleruaanertik pissutigalugu taamatut qinugineqarput. Ethiopiami (Abessiniami) ilagiit oqaluttuarisaanerat pingaartumik tamatuminnga ersersitsisuuvoq. Ukiuni taarsiungaarfiusuni Afrikap qeqqani ilagiit puiugaapput, ukiunilu untritilinni arlalinni upperisartik naapertorlugu akornusigaanngitsumik inuusinnaatitaapput. Naggataagulli ilagiinnit ruumalerisunit eqqaaneqaqqipput, katsornalu Abessiniap kaasaria usserneqarpoq, paavilu Kristusip sinnersigisaatut ilassivaa. Akuersisarnerit allat malinnaapput. Peqqussut nalunaarutigineqarpoq sapaatip illernartitaanissaa sukangasumik inerteqqutigalugu, sukangasoorujussuarmik pillagaajumanngikkaanni. Paavilli naalagaaniapilunnera sivitsortinnagu naammaginanngippallaaleqimmat Abessiniamiut aalajangerput naalagariumajunnaarlugu. Amiilaarnaqisumik sorsunnikkut katuullit nunagisaminnit anisippaat, upperisatoqartillu uterfigaat. Ilagiit kiffaanngissuseqarnerminni nuannaarlutik ilagiit ruumalerisut peqqusersusaarnerisigut, ingasaassinerisigut naalagaaniapilunnerisigullu misilittakkatik puiunngisaannarpaat. Naalagaaffimminni avinngarusimasumiiginnarnertik kristumioqatiminnillu ilisimaneqannginnertik iluariinnarpaat. Ak 217.1

Afrikami ilagiit sapaat illernartippaat soorlu ilagiit paavikkut tunussilluinnanngikkallaramik illernartikkaluaraat. Guutip inassutaa naalallugu ullut arfineq-aappaat illernartikkallaramikku ilagiit ileqqorisaat naapertorlugu ulloq seqernup ullua suliffiginaveersaartarpaat. Ilagiit ruumalerisut naalagannguikkamik Naalakkap sapaataa atorunnaarsippaat namminerisartik akitsisillugu; Afrikamili ilagiit ukiuni tuusintilingajanni puiugaasimasut tunussinermi tamatumani peqataanngillat. Ilagiinnit ruumalerisunit naalakkersugaaleramik sapaativik atorunnaarsissallugu sapaatip taartaa atulersissallugu qunutitaagaluarput; kingumulli namminersorsinnaaleqqikkamik sapaammik inassutaasoq erniinnaq malerualeqqippaat. Ak 217.2

Pereersimasunik oqaluttuat tamakkua ilagiit ruumalerisut sapaativimmik uumigisaqarnerat ilungersuutiginnittuinullu qinuginninnerat aammalu ileqqoreqqusaq namminneq pilersitartik akitsisinniarlugu periaasii erseqqissumik takutippaat. Pissutsit tamakkua naaggaartut katuullillu seqernup ullua akitsisinniarlugu kattuppata atuutileqqikkumaarnerat Guutip oqaasiagut ajoqersuutigineqarpoq. Ak 217.3

Saqqummersitat kapitalit 13-ianni siulittuummi nersut savaaqqatut marlunnik nassulik eqqartorneqarpoq. Taassuma “nersullu siulleq … nunarsuarmut tassanilu najugaqartunut pallorfigitippaa”, imaappoq paaveqassuseq siulittuummi tamatumani “milakulaap assigisaatut” oqaatigineqartoq pallorfigitillugu. Nersutillu marlunnik nassullip nunami ineqartut oqarfigiumaarpai “nersut assiliussagaat”, piginnaaneqartitaassaarlu “nersutip assinganik” tamaasa mikisullu angisuullu, pisuut piitsullu, kiffaanngitsut kiffaasullu “nalunaaqummik” pilersorsinnaassallugit. Matuma siuliini takutinneqarneratut Amerikami naalagaaffiit peqatigiit tassa pissaaneq nersutitut savaaqqatut marlunnik nassulittut oqaatigineqartoq, siulittuullu tamanna oqaatigineqareerneratut eqquutinneqarumaarpoq naalagaaffiit peqatigiit seqernup ulluata illernartitaanissaa ilagiit ruumalerisut naalagaanerussutsiminnut ilisarnaqutaaneragaat pinngitsaalissutigippassuk. Amerikamili naalagaaffiit peqatigiit taamatut unnersiutiginninnerminni kisimiittussaanngillat. Ilagiit ruumalerisut nunani qanga naalagaaffigisimasaminni sunniinerat peerneqaqqajarsimanngilaq, pissatseqqinnissaallu siulittuummi siulittuutigineqarpoq. “Niaquisa ilaat ataaseq soorlu toqussutissaasumik ikeqartoq, ikiali taanna mamissimavoq. Nunarsuup tamarmi nersut tupigusuutigalugu malittaraa.” Toqussutissaagaluartumik ikiliinikkut paavikkut 1798-imi ajorsartitaanerat pineqarpoq, siulittuullu ima oqaasertaqarpoq: “Ikialu toqussutissaagaluartoq mamippoq”. Paalusi erseqqissumik oqarpoq “inatsisaatsoq” Kristusip tikiuteqqiffissaa tikillugu sunniiuartussaanerarlugu. Ullut naggatissaat tikillugu tammartitsiniarnini ingerlattuarumaarpaa. Juannasilu paaveqassuseq pillugu allappoq: “Nunarsuarmilu najugaqartut tamarmik, tassa kikkulluunniit aqqi silarsuup tunngavilerneqarneranit inuunerup mappersagaani Savaaqqap toqutaasup piani allattorneqarsimanngitsut, pallorfigiumaarpaat.” (Saqq. 13, 11-16, 3. 8; 2 Th. 2, 8). Paavikkut Europami Amerikamilu — tassa silarsuup kangiani kitaanilu — seqernup ulluata ataqqineqarneragut, ilagiit ruumalerisut oqartussaassusiinnaanik tunngaveqartukkut, naalagarsiorneqarumaarput. Ak 217.4

Ukiut 1800-llit qiteqqunnerannit pruffiitip oqaasiinik misissuisut tamanna silamiunut nalunaajaatigisimavaat. Maannakkut pisartut siulittuutigineqartut eqquutinneqarnissaata pilertortumik orninneqarnera takutippaat. Naaggaartut oqaluutiginnittuisa seqernup illernartitaanissaata Guutimit peqqussutigineqarnera Biibilimi tunngavissaqarnatik oqaluuseraat, soorlu aamma katuullit pisortaasut Guutip inassutaanik amigaateqarlutik tamatuma taartissaanik tupinnartuliorsimasut. Seqernup ulluata qasuersaarfiunissaanik unioqqutitsisut Guutimit pillagaanissaannik oqaatigisartakkat nalunaarutigineqaqqittalerumaarput; tamanna malunniutilereerpoq. Seqernullu ulluata pinngitsaaliinikkut illernartinniagaanera pilertortumik siumukarpoq. Ak 218.1

Silarsuarmi sumiluunniit avalequteqarlunilusooq ilagiit ruumalerisut ataasiinnarsuarmik peqatigiiffiuvoq paaveqarfiup naalakkersorlugulu kiffarisaa. Ilaasortaasut miliuunilippassuit silarsuarmi nunani tamani perorsagaapput paavimut ilumoorniartussatut misigeqqusaallutik. Inuiaqatigiinnut naalagaaffinnulluunniit sorlernulluunniit atasuugaluarunik ilagiit naalagaassusiat allanit tamanit annerutitassaraat. Naalagaaffik ilumoorfigiumallugu uppernarsaagaluarunilluunniit ilagiinnut ruumalerisunut iluaqutaanngitsumik ilioqqusaanngillat. Ak 218.2

Ukiumi 1204-mi paavip Innocent III-p Aragoniamiut kunngiat Peter II immikkut ittumik ima uppernarsaatippaa: “Uanga Peter Aragoniami kunngiusunga nassuerlungalu neriorsuivunga naalagara paavi Innocent, katuullini kingoraartissai ilagiillu ruumalerisut naalattuarumallugit, naalagaaffiga taassumunnga naalatsittuarumallugu, katuullit ajoqersuutaat illersortuarumallugu ajoqersuinerluttullu aseruutaat qinugiuarumallugu.” Tamanna Ruumami paaviusup pissaaneqarneranut naleqquppoq imaammat: “Taassuma kaasarit peersissallugit piginnaaneqarfigai.” “Taassuma innuttaasut naalagarisaminnut iluanngitsunut uppernarsaataat atorunnaarsissinnaavai.” Ak 218.3

Guutip oqaasiata navianaataasoq mianersoqqussutigisimavaa. Mianersoqqussut tamanna sianigineqanngippat naaggaartut ilagiit ruumalerisut qanoq ittunik siunertarisaqarnerat kingusippallaalereerpat aatsaat paasiumaarpaat. Nipaatsumik pissatsikkiartorput. Ajoqersuutigisaat inatsisartuni, ilagiinni inuillu uummataanni sunniisarput. Angisuunik portusuunik illuliorput, taakkualu inaani isertugaasuni qangatut qinuginnittaleqqikkumaarput. Malunnaarsaarlutik akiuuttussatik katersorpaat piffissanngorpat namminneq siunertarisatik siuarsarumallugit. Kissaatigisatuaat tassa pissaaneqarnissaq, tamannalu angujartulereerpaat. Katsorna katuulertaasut qanoq siunertarisaqarnerat takullugulu malugiumaarparput. Guutip oqaasianik upperisaqarlunilu Guutimut uppertoq kinaluunniit mitaatigineqarlunilu qinugineqarumaarpoq. Ak 218.4