Todistusa Arteita 1 OSA

Unen takaisin ottaminen

Kenenkään ei tule omaksua sitä vapautta, että käyttäisivät pyhitettyä aikaa hyödyttömästi. Jumalalle on vastenmielistä, jos sapatinpitäjät nukkuvat suuren osan sapatista. Sillä tavalla he häpäisevät Luojaansa ja sanovat esikuvallaan, että kuusi työpäivää ovat liian kalliita käytettäviksi lepoon. Heidän täytyy hankkia rahaa, vaikka he joutuisivat riistämään itseltään tarvitsemaansa lepoakin, minkä he sitten korvaavat nukkumalla pyhinä hetkinä. Sitten he puolustautuvat sanoen: »Sapatti an nettiin levon päiväksi. En tahdo riistää itseltäni lepoa menemällä kokoukseen, sillä minä olen levon tarpeessa.» Sellaiset käyttävät väärin Jumalan pyhittämän päivän. Sinä päivänä heidän tulisi erikoisesti innostaa perhettään noudattamaan sitä ja kokoontumaan rukoushuoneeseen yhdessä harvojen tai monien kanssa. Heidän tulee pyhittää aikansa ja voimansa hengellisiin harjoituksiin, jotta sapatin tuoma taivaallinen siunaus ja pyhä vaikutus seuraisi heitä taas seuraavaan sapattiin. Kaikista viikon päivistä mikään ei ole niin edullinen käytettäväksi hartaaseen mietiskelyyn ja pyhään tunnelmaan kuin sapatti. TA 272.4

Minulle näytettiin, miten koko taivas katseli ja tarkkaili sapattina niitä, jotka tunnustavat neljännen käskyn velvoituksen ja noudattavat sapattia. Enkelit merkitsivät muistiin heidän harrastuksensa ja syvän kunnioituksensa tätä jumalallista säädöstä kohtaan. Niitä, jotka pyhittivät Herran Jumalan sydämessään säilyttämällä tinkimättömästi hartaan mielen, ja jotka koettivat käyttää hyväkseen pyhät hetket pitämällä sapatin parhaan kykynsä mukaan ja jotka kunnioittavat Jumalaa sanomalla sapattia ilonpäiväksi — niitä enkelit erikoisesti siunasivat antamalla heille valoa ja terveyttä. Erikoinen voima annettiin heille. Toisaalta enkelit kääntyivät pois niistä, jotka eivät osanneet pitää arvossa Jumalan pyhittämän päivän loukkaamattomuutta, poistamalla heistä valonsa ja voimansa. Näin masennuksen ja usein alakuloisuuden pilven tavoin peittävän heidät synkkyyteen. He tunsivat olevansa vailla Jumalan Henkeä. TA 273.1