Alfa Ja Omega, Vol. 8

12/115

Viha Kristusta ja hänen seuraajiaan kohtaan

Kristuksen hengen ja saatanan hengen välillä vallitseva vihollisuus näkyi mitä selvimmin siinä tavassa, millä maailma otti Jeesuksen vastaan. Suurimpana syynä siihen, että juutalaiset hylkäsivät hänet, ei ollut hänen ilmestymisensä ilman maallista rikkautta, komeutta ja suuruutta. He näkivät hänellä olevan vallan, joka ylen runsaasti korvasi näiden ulkonaisten etujen puuttumisen. Mutta Kristuksen puhtaus ja pyhyys herätti jumalattomien vihan häntä kohtaan. Hänen itsensäkieltävä ja synnitön elämänsä oli alituisena nuhteena ylpeälle, aistilliselle kansalle. Juuri tämä herätti vihollisuutta Jumalan Poikaa kohtaan. Saatana ja pahat enkelit liittyivät pahoihin ihmisiin. Kaikki luopumuksen voimat olivat liitossa totuuden puolustajaa vastaan. AO8 22.2

Samaa vihamielisyyttä, jota osoitettiin Kristusta kohtaan, osoitetaan myös hänen seuraajiaan kohtaan. Kuka hyvänsä näkee synnin inhottavan luonteen ja Jumalan voimassa vastustaa kiu-sausta, hän varmasti herättää vihaa saatanassa ja hänen alamaisissaan. Totuuden puhtaiden periaatteiden vihaaminen ja sen puolustajien moittiminen ja vainoaminen jatkuvat niin kauan, kuin syntiä ja syntisiä on olemassa. Kristuksen seuraajat ja saatanan palvelijat eivät voi olla yksimielisiä. Ristin pahennus ei ole lakannut. »Kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi » (2 Tim. 3:12). AO8 22.3

Saatanan asiamiehet työskente-levät lakkaamatta hänen johdollaan lujittaakseen hänen valtaansa ja vahvistaakseen hänen valtakuntaansa vastustamaan Jumalan hallitusta. Tässä tarkoituksessa he koettavat pettää Kristuksen seuraajia ja houkutella heitä uskottomuuteen häntä kohtaan. Saavuttaakseen tarkoituksensa he johtajansa tavoin tulkitsevat väärin ja vääristelevät Jumalan sanaa. Niin kuin saatana yritti syyttää Jumalaa, niin myös hänen edustajansa koettavat parjata Ju-malan kansaa. Sama henki, joka aiheutti Kristuksen kuoleman, yl-lyttää jumalattomia hävittämään hänen seuraajiansa. Kaikki tämä on ennustettu tuossa ensimmäisessä ennustuksessa: »Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille.» Näin tulee olemaan ajan loppuun saakka. AO8 22.4

Saatana kokoaa kaikki joukkonsa ja heittää kaiken väkensä taisteluun. Mistä johtuu, ettei hän kohtaa suurempaa vastustusta? Miksi Kristuksen sotilaat ovat niin uneliaita ja välinpitämättömiä? Siksi että heillä on niin vähän todellista yhteyttä Kristukseen ja että heillä ei ole hänen Henkeään. Synti ei ole heille niin vastenmielistä ja inhottavaa, kuin se oli heidän Mestarilleen. He eivät vastusta sitä jyrkästi ja päättävästi, kuten Kristus teki. He eivät tajua synnin suunnatonta pahuutta ja turmiollisuutta eivätkä tunne pimeyden ruhtinaan luonnetta ja voimaa. On niin vähän vihollisuutta saatanaa ja hänen tekojaan kohtaan, koska ollaan niin tietämättömiä hänen voimastaan ja pahuudestaan ja hänen laajaperäisestä taistelustaan Kristusta ja hänen seurakuntaansa vastaan. Tässä monet ovat eksyneet. He eivät tiedä, että heidän vihollisensa on mahtava, pahoja enkeleitä johtava kenraali, joka hyvin laadituin suunnitelmin ja taitavin liikkein taistelee Kristusta vastaan estääkseen sielujen pelastusta. Kristityiksi tunnustautuvien joukossa ja evankeliumin julistajienkin keskuudessa kuulee tuskin mainittavankaan saatanaa, lukuunottamatta ehkä satunnaista mainintaa saarnatuolissa. He sivuuttavat todistukset hänen jatkuvasta toiminnastaan ja menestyksestään, he väheksyvät monia varoituksia hänen ka-valuudestaan ja näyttävät jättävän huomioon ottamatta hänen olemassaolonsakin. AO8 23.1

Ihmisten ollessa tietämättömiä saatanan juonista hän on heidän kintereillään joka hetki. Tämä valpas vihollinen on saapuvilla kotielämän eri alueilla, kaupunkiemme jokaisella kadulla, kirkoissa, kansallisissa neuvottelukokouksissa, oikeudenistunnoissa hämmentäen, pettäen, johtaen harhaan, kaikkialla turmellen miesten, naisten ja lasten sielut ja ruumiit, hajottaen perheitä, kylväen vihaa, kateutta, epäsopua, kapinahenkeä ja murhaa. Kristitty maailma näyttää pitävän näitä asioita aivan kuin Jumalan määrääminä ja pakollisina. AO8 23.2