SUURI TAISTELU valon ja pimeyden välillä

Raamattu avautuu

Pyrkien syrjäyttämään kaikki ennakkokäsitykset ja käyttämättä mitään selityksiä hän vertasi raamatunpaikkoja toisiinsa itse Raamatussa olevien viittausten ja hakusanakirjojen avulla. Hän suoritti tutkimustaan järjestelmällisesti ja huolellisesti. Aloittaen ensimmäisestä Mooseksen kirjasta ja lukien jae jakeelta hän ei mennyt eteenpäin, ennen kuin eri kohtien merkitys oli tullut hänelle niin selväksi, ettei niihin jäänyt mitään hämärää. Kun jokin kohta näytti epäselvältä, hän vertasi sitä aina jokaiseen muuhun tekstiin, jolla näytti olevan yhteyttä tutkimuksen alaisen kohdan kanssa. Hän sovellutti jokaisen sanan sopivasti tekstin aiheeseen, ja jos hänen näkemyksensä oli sopusoinnussa jokaisen vertailutekstin kanssa, siinä ei ollut enää mitään vaikeutta. Näin hän sai vaikeasti ymmärrettäviin kohtiin selityksen muista raamatunkohdista. Kun hän näin tutkiessaan samalla hartaasti rukoili Jumalalta valaistusta, selvisi se, mikä hänestä aikaisemmin oli näyttänyt hämärältä. Hän sai kokea tosiksi psalmirunoilijan sanat: “Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.” Ps. 119: 130. ST 306.4

Miller tutki suurella innolla Danielin kirjaa ja Ilmestyskirjaa, sovelluttaen niihin samoja selitysperiaatteita kuin muihinkin Raamatun kirjoihin. Tällöin hän suureksi ilokseen havaitsi, että profeetallisia vertauskuvia voi ymmärtää. Lisäksi hän huomasi, että mikäli Raamatun ennustukset olivat jo täyttyneet, ne olivat täyttyneet kirjaimellisesti. Erilaiset vertauskuvat oli joko selitetty välittömästi tai niissä käytetyt ilmaisumuodot oli selitetty muissa raamatunkohdissa, ja nämä selitykset oli ymmärrettävä kirjaimellisesti. “Tulin vakuuttuneeksi siitä”, hän sanoo, “että Raamattu on ilmoitettujen totuuksien järjestelmä, joka on esitetty niin selvästi ja yksinkertaisesti, ettei matkustajan, tyhmänkään, tarvitse joutua harhaan.”^{313Emt. s. 70.}Totuuden ketjun jokainen uusi rengas palkitsi hänen ponnistuksensa, kun hän askel askelelta seurasi profetian suuria valtaväyliä. Taivaan enkelit ohjasivat hänen ajatuksiaan ja auttoivat häntä ymmärtämään Raamatun kirjoituksia. ST 307.1

Kun Miller menneisyydessä toteutuneiden ennustusten toteutumistavasta päätteli, miten jäljellä olevat ennustukset tulevat toteutumaan, hän tuli vakuuttuneeksi, ettei kansanomaisella käsityksellä Kristuksen hengellisestä hallituksesta — tuhatvuotisesta valtakunnasta maan päällä ennen maailman loppua — ollut Jumalan sanan tukea. Tuo oppi tuhannesta vanhurskauden ja rauhan vuodesta ennen Herran persoonallista tuloa siirtää Jumalan suuren ja kauhistuttavan päivän kauas tulevaisuuteen. Mutta vaikka se voi tuntua miellyttävältä, se on ristiriidassa Kristuksen ja hänen apostoliensa opetusten kanssa, sillä he selittivät, että nisu ja lusteet kasvavat yhdessä elonleikkuuseen, eli maailman loppuun, asti (Matt. 13: 30, 38—41); että “pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa”; että “viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja” ja että pimeyden valta on pysyvä Herran tulemiseen saakka, jolloin se hävitetään hänen suunsa henkäyksellä ja tuhotaan hänen tulemuksensa ilmestyksellä. 2 Tess. 2: 8. ST 307.2

Apostolisella seurakunnalla ei ollut oppia maailman kääntymisestä ja Kristuksen hengellisestä hallituksesta. Kristityt eivät sitä yleisesti hyväksyneet ennen kahdeksannentoista vuosisadan alkua. Sen seuraukset olivat pahoja niin kuin kaikkien muidenkin erehdysten. Se opetti ihmisiä pitämään Herran tulemusta kaukaisessa tulevaisuudessa tapahtuvana asiana ja esti heitä tarkkaamasta merkkejä, jotka osoittivat sen olevan lähellä. Se herätti väärän luottamuksen ja turvallisuuden tunteen, ja saattoi monet laiminlyömään sen valmistuksen, joka on välttämätön Herran kohtaamista varten. ST 308.1

Miller havaitsi Kristuksen todellisen persoonallisen takaisintulon olevan selvästi esitettynä Raamatussa. Paavali sanoo: “Itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa.” 1 Tess. 4: 16. Ja Vapahtaja vakuuttaa: “He näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.” “Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus.” Matt. 24: 30, 27. Häntä seuraavat kaikki taivaan joukot. “Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan.” Matt. 25: 31. “Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa.” Matt. 24: 31. ST 308.2

Jeesuksen tullessa vanhurskaat kuolleet herätetään ja elossa olevat pyhät muutetaan. Paavali todistaa: “Emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.” 1 Kor. 15: 51—53. Kuvailtuaan kirjeessään tessalonikalaisille Herran tulemusta, hän jatkaa: “Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.” 1 Tess. 4: 16, 17. ST 308.3

Jumalan kansa ei voi saada valtakuntaa ennen Kristuksen persoonallista takaisintuloa. Vapahtaja sanoi: “Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ‘Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.’” Matt. 25: 31—34. Edellä mainituista raamatunpaikoista olemme nähneet, että Ihmisen Pojan tullessa kuolleet nousevat katoamattomina ja elossa olevat muuttuvat. Tämän suuren muutoksen kautta he valmistuvat vastaanottamaan valtakunnan; sillä Paavali sanoo: “Ei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisus peri katoamattomuutta.” 1 Kor. 15: 50. Nykyisessä tilassaan ihminen on kuolevainen, katoavainen; mutta Jumalan valtakunta tulee olemaan katoamaton, ikuisesti pysyvä. Sen tähden ihminen nykyisessä tilassaan ei voi päästä Jumalan valtakuntaan. Mutta kun Jeesus tulee, hän antaa omilleen kuolemattomuuden; ja silloin hän kutsuu heitä omistamaan sen valtakunnan, jonka perillisiä he siihen asti ovat olleet. ST 308.4