SUURI TAISTELU valon ja pimeyden välillä

Kurjuuden lähde

Kun saatana vaikutti Rooman kirkon kautta, johtaen ihmisiä tottelemattomuuteen, hänen vaikutuksensa oli salaista, ja hänen työnsä oli sillä tavalla naamioitu, ettei sen aiheuttaman alennuksen ja kurjuuden huomattu olevan rikkomuksen hedelmää. Sitä paitsi Jumalan Hengen voima vastusti saatanan voimaa siinä määrin, että tämän suunnitelmat eivät päässeet täysin toteutumaan. Kansa ei tehnyt oikeita johtopäätöksiä eikä keksinyt kurjuutensa pohjimmaista syytä. Vallankumouksessa kansalliskokous syrjäytti julkisesti Jumalan lain, ja sitä seuraavan hirmuvallan toimenpiteissä kaikki voivat nähdä syyn ja seurauksen keskinäisen yhteyden. ST 276.4

Kun Ranska julkisesti hylkäsi Jumalan ja syrjäytti Raamatun, jumalattomat ihmiset ja pimeyden henget riemuitsivat siitä, että olivat saavuttaneet sen päämäärän, jota niin kauan olivat tavoitelleet — valtakunnan, joka oli vapaa Jumalan lain rajoittavista määräyksistä. “Milloin pahan teon tuomio ei tule pian, saavat ihmislapset rohkeutta tehdä pahaa.” Saarn. 8: 11—13. Mutta vanhurskaan lain rikkominen johtaa auttamattomasti kurjuuteen ja tuhoon. Vaikka rangaistukset eivät tulleet välittömästi, niin kuitenkin ihmisten jumalattomuus varmasti valmisti rikkojain tumiota. Luopumuksen ja rikkomisen vuosisadat olivat kartuttaneet vihaa koston päiväksi; ja kun jumalanhalveksijain syntimitta oli täysi, he liian myöhään tajusivat, että Jumalan kärsivällisyyden kuluttaminen loppuun oli hirvittävä asia. Jumala otti suuressa määrin pois hillitsevää Henkeään, joka vastustaa saatanan julmaa valtaa, ja saatana, jonka ainoana ilona on ihmisten kurjuus, sai tilaisuuden toteuttaa tahtonsa. Ne, jotka olivat valinneet kapinoimisen tien, jätettiin korjaamaan kapinan hedelmiä, kunnes maa täyttyi rikoksilla, jotka ovat liian kauheita kuvailla. Autioiksi tehdyistä maakunnista ja hävitetyistä kaupungeista kuului kauhea huuto — katkerimman tuskan huuto. Ranska järkkyi aivan kuin maanjäristyksen kohtaamana. Uskonnon, lain, yhteiskuntajärjestyksen, perheen, valtion ja kirkon — kaiken löi maahan jumalaton käsi, joka kohotettiin Jumalan lakia vastaan. Oikein sanoi viisas mies: “Jumalaton sortuu jumalattomuuteensa” (Sanani. 11: 5). “Milloin pahan teon tuomio ei tule pian, saavat ihmislapset rohkeutta tehdä pahaa, koskapa syntinen saa tehdä pahaa sata kertaa ja elää kauan; tosin minä tiedän, että Jumalaa pelkääväisille käy hyvin, sentähden että he häntä pelkäävät, mutta että jumalattomalle ei käy hyvin” (Saarn. 8: 11—13). “Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi, saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyliänsä omista hankkeistaan” (Sanani. 1: 29—31). ST 276.5