Päivästä Päivään

HÄNEN VANHURSKAUTENSA RAVITSEMINA, 13. huhtikuuta

»Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.» Matt. 5: 6. PP 121.1

Vanhurskaus on pyhyyttä, Jumalan kaltaisuutta, ja “Jumala on rakkaus”. 1 Joh. 4: 16. Se on sopusointua Jumalan lain kanssa, sillä “kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat” (Ps. 119: 172) ja “rakkaus on lain täyttämys” (Room. 13: 10). Vanhurskaus on rakkautta, ja rakkaus on Jumalan valkeus ja elämä. Me saamme vanhurskauden ottaessamme vastaan hänet. PP 121.2

Vanhurskautta ei saavuteta tuskallisilla ponnistuksilla tai vaivalloisella aherruksella, vaan se annetaan ilmaiseksi jokaiselle sielulle, joka sitä isoaa ja janoaa. “Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää ilman rahatta, ilman hinnatta.” “Tämä heidän vanhurskautensa, minulta saatu, sanoo Herra”, ja: “Tämä on hänen nimensä, jolla häntä kutsutaan: ‘Herra on meidän vanhurskautemme’.” Jes. 55:1; 54: 17; Jer. 23: 6. PP 121.3

Mikään pelkästään inhimillinen ei voi tyydyttää sielun janoa ja nälkää. Mutta Jeesus sanoo: “Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.” Joh. 6: 35. - PP 121.4

Mitä enemmän opimme tuntemaan Jumalaa, sitä ylevämmäksi muodostuu luonneihanteemme ja sitä hartaammin kaipaamme saada heijastaa hänen kuvaansa. Sielun kurottautuessa Jumalan puoleen yhtyy jumalallinen aines inhimilliseen, ja ikävöivä sielu voi sanoa: “Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni.” Ps. 62: 6. - PP 121.5

Sydämen alituinen pyyntö on: “Enemmän sinua”, ja aina kuuluu Hengen vastaus: “Paljon enemmän.” Room. 5: 9, 10, engl. käänn. Isän hyvä tahto oli, että Kristuksessa “kaikki täyteys asuisi”, ja “te olette täytetyt hänessä”. Kol. 1: 19; 2: 10. ⁵⁰ PP 121.6

Kristus on suuri anteeksiantamuksen ja pyhittävän armon lähde. PP 121.7

Kaikki voivat tulla hänen luokseen ja osallistua hänen täyteydestään. ⁵¹ PP 121.8