Päivästä Päivään

KRISTUS KUOLI YKSITYISEN IHMISEN PUOLESTA, 11. heinäkuuta

»Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.» 1 Tim. 1: 15. PP 217.1

Tärkeimpänä osana päivittäisistä toimituksista oli eri henkilöiden hyväksi suoritettu palvelus. Katuva syntinen toi uhrinsa pyhäkön ovelle ja pannen kätensä uhrieläimen pään päälle tunnusti syntinsä. Näin hän vertauskuvallisesti siirsi ne itsel-tään viattomalle uhrille. Omin käsin hän sitten surmasi eläimen, ja pappi kantoi veren pyhäkköön ja pirskotti sitä sen esiripun edessä, jonka takana oli arkin sisällä syntisen rikkoma laki. Tällä toimituksella synti siirrettiin veren välityksellä vertauskuvallisesti pyhäkköön. Papin tuli sen jälkeen syödä uhrieläimen liha.--Molemmat uhrimenot kuvasivat samanvertaisesti synnin siirtämistä katuvalta pyhäkköön. PP 217.2

Tämänkaltainen toiminta jatkui vuoden mittaan päivästä toiseen. Israelin synnit tällä tavoin pyhäkköön siirrettyinä saastuttivat sen, ja niin oli synnit poistettava sieltä erikoisin toimenpitein. Jumala käski toimittaa pyhäkön molempien osien sovituksen, ja alttari oli puhdistettava ja pyhitettävä “israelilaisten saastaisuudesta” (3 Moos. 16: 19). PP 217.3

Kerran vuodessa, suurena sovituspäivänä, pappi astui sisälle kaikkeinpyhimpään puhdistaakseen pyhäkön. Siellä suoritettu työ päätti pyhäkköpalveluksen vuotuisen kierron. - PP 217.4

Mooses rakensi maanpäällisen pyhäkön sen mallin mukaan, joka hänelle näytettiin vuorella. Se oli “nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen mukaisesti” siinä uhrattiin “lahjoja ja uhreja”. Sen pyhät osastot olivat “taivaallisten kuvat”. Kristus, suuri ylimmäinen pappimme, tekee pappis-palvelusta “kaikkeinpyhimmässä, siinä oikeassa majassa, jon-ka on rakentanut Herra eikä ihminen” (Hebr. 9: 9, 23; 8: 2). ²⁴ PP 217.5

Hän esiintyy Jumalan edessä--valmiina hyväksymään katumuksen ja vastaamaan kansansa rukouksiin. ²⁵ PP 217.6