Akiuunnersuaq

Kapitel 20—Mianersoqqussut suusupagisaq

Kristusip aappassaanik tikiunnissaa ajoqersuussutigitillugu William Millerip suleqataasalu siunertatuarisimavaat inuit sunniiviginiassallugit eqqartuussivissamut piareersaqqullugit. Kristumiussusermik nassuertut eqeersarniarsimavaat ilagiit eqqortumik neriuutigisaat kristumiutullu itinerusumik misilittagaqartariaqarnerat paasiniaqqullugit. Taamatuttaaq suliniarsimapput saassimanngitsut paasitinniarlugit ajortitik peqqissimissutigalugit erniinnaq Guutimut saattariaqarnerannik. “Kinaluunniit immikkoorniaqatigiinnut upperisassarsiornermiluunniit peqatigiinnut suusunulluunniit saatsinniarlugu sulissutigisaqanngillat. Taamaattumik peqatigiit immikkoorniaqatigiillu tamaasa suliffigaat taakkua aaqqissugaanerat naalagarsiortitsinerallu akuliuffiginagit.” Ak 135.1

“Sulininni tamatigut,” Miller oqaluppoq, “ilagiissoqatigiioreersunit allaasumik immikkut ittumik pingaartitassamik atulersitsinissamik kissaatigisaqarsimanngilanga ilagiissoqatigiillu arlaat arlaasa akornutissaannik iluaqusernianngisaannarsimallugit. Tamaasa iluaquserumallugit kissaatigaara. Kristumiut tamarmik Kristusip tikiuteqqinnissaanik isumalluutissaq nuannaarutigissagaat qularinnginnakku, uattullu isumaqanngitsut ajoqersuummik tamatuminnga ilassinnittunik asanninnginnerunissaat ilimaginnginnakku, taamaattumik qaquguluunniit immikkut ataatsimiittariaqartalernissaq eqqaanngilaraluunniit. Kissaatigisatuakka tassa tarnillit Guutimut saatsinniarumallugit inoqatikkalu sunniiviginiarumallugit uummatimikkut piareeqqullugit Guutertik eqqissillutik naapissinnaaqqullugu. Sulinikkut saatsitaasut amerlanersaasa ilagiissoqatigiioreersut ilannguffigaat.” (Bliss). Ak 135.2

Suliniarnerata ilagiit amerliartortimmagit tamanna sivisunngikkaluartumik iluaqutaasutut isigineqarpoq, kisianni oqaluussisartut upperisassarsiornermilu siulersuisut adventimik ajoqersuut akerlilernialeramikku oqaluttarfinnit akornusersuinnarnagu ilagiissortatik inertertalerpaat Kristusip tikiuteqqinnissaanik oqalugiaatinut orniguttaqqunagit allaallu oqaloqatigiissallutik ataatsimiittarnerminni neriuutigisartik oqaloqatigiissutigisaqqunagu. Taamaattumik uppertut ajornartorsioqaat. Ilagiissoqatigiit ataffigisatik asavaat qimakkusunngikkaluarlugillu, kisianni Guutip oqaasiata nalunaarutaa isertorneqartillugu siulittuutinillu misissueqqusaannginnertik takullugu, taava Guutimut ilumoorumagunik naalagarsiuinnarneq saperlutik misigipput. Guutip nalunaarutaanik isertitsiumanngitsut Kristusip ilagiissortaasut “sallusuissutip sukaatut tunngaviatullu” isigineq saperpaat. Taamaattumik ilagiit ataffigisimasatik qimassallugit pissutissaqarsoripput. 1844-p aasaanerani inuit 50.000 missiliorlugit amerlassusillit ilagiiusunit qimagupput. Ak 135.3

Tamatuma missangajaani Amerikami naalagaaffeqatigiinni ilagiit amerlanerit malunnartumik allannguuteqarput. Ukiorpassuit ingerlaneranni timikkut pissusilersuutit ileqqullu kinguariartuaarsimapput, tamatumalu peqataanik aamma anersaakkut inuunermi kinguariartorneqarsimalluni. Ukiumili taaneqartumi, nunami ilagiinni tamangajanni tassanngaannaq nakkariarneqarpoq. Massa tamatuma pissutaa uppernarsarneqarsinnaagunanngikkaluartoq, tamanna malugineqarpoq arlalinni oqaluttarfinni aviisinilu oqallisigineqarluni. Ak 135.4

Atuagassiami “Religious Telescope”-imi ima allattoqarpoq: “Maannakkutut upperisassarsiornikkut aseruukkiartornermik taama annertutigisumik takusaqanngisaannarpugut. Ilagiit ilumut eqeerlutik naalliunnartup tamatuma pissutigisaa paasiniartariaqarpaat; Zionimimmi asannittut kikkulluunniit tamanna naalliunnartutut misigisariaqarpaat. Saanniartartut ikissusiat akuttussusiallu ajortillillu upperisassaanngingajattumik sorraassusiat eqqaagutsigu aperisariaqarpugut: “Guutip saamaniassalluni puiorsimanerpa? Imaluunniit: “Saammaassutip matua matusimanerpa?” Ak 135.5

Pissusiusoq taamaattoq nalliutinngisaannarpoq ilagiinni pissutissaqartinnani. Anersaakkut ittumik taarsiorneq inuiaqatigiit, ilagiit inuillu ataasiakkaat misilittagaat Guutip taamungaannaq saammaassiumajunnaarneranik tuppallersaajumajunnaarneranilluunniit pissuteqartanngilaq. Naggueqatigiit juutiusut Kristusip nalaani oqaluttuarisaanerat erseqqivissumik assersuutissaavoq sallusuissummut tamatumunnga. Silamiussusermut tunniunnikkut Guutimillu oqaasianillu puiornikkut uummataat nunamiorpallallutillu piumassusipiloqalersimapput. Taamaattumik Messiasip tikiunnera sianiginngilaat, anneruniarnerminnilu uppinnginnerminnilu utertitsisoq narrugaat. Taamaakkaluartorli Guutip inuiaqatigiit juutit annassutip pilluaqqussutaanik ilisimatinniarunnaanngilai; kisianni sallusuissummik narruginnissimasut qilammit tunissutaasoq piumajunnaavissimavaat. “Taaq qaamaninngortissimavaat qaamanerlu taartunngortissimallugu”, kiisalu qaammaqqut ilumiugisartik taarsisissimavaat, ilalumi taarsuaq tamanna angeqaaq! Ak 136.1

Inuit kristumiutut ileqqoqarnerat Saattanip siunertarisaanut naleqquppoq, Guutimik mianerisaqarneq uumassusilik amigaatigineqaannarpat. Ak 136.2

Inngilip nalunaarutaa siulleq saqqummersitat kapitalit 14-ianni eqqartorneqartup, Guutip eqqartuussivissaata tikiutilernera nalunaarutigiitigalugu inuillu kajumissaarniaatigalugit Guuti mianereqqullugu ataqqeqqullugulu, siunertaraa Guutip qitornai nassuertut silamiut aseruutaasumik sunniinerannit immikkoortinniassallugit eqeersarumallugillu silamiorpallannitik tunussinertillu paaseqqullugit. Nalunaarutikkut tamatumuuna Guutip ilagiit mianersoqqussummik nassissimavai ilassineqaannarsimaguni ajoqutinut Guutimut avissaarutaasunut ajugaassutissaassagaluartumik. Qilammit nalunaarut ilassisimagaluarunikku uummatimikkut Naalagaq maniguuffigalugu kiinaanullu sassarnissaminnut piareersarlutik, taava Guutip anersaa pissaaneralu akornanni saqqummersitaasimassagaluarput. Taamaassimappat ilagiit ataasiussuseq, upperluarneq asanninnerlu angusimassagaluarpaat, soorlu apustilit ulluini uppertut “uummatimikkut tarnimikkullu ataasiupput”, soorlulu “Guutillu oqaasia nalunaajaatigaat siooranatik” aammalu “Naalakkallu annaanneqartut ullut tamaasa ilanngutitittarpai.” (ApS. 4, 32, 31; 2, 47). Ak 136.3

Kingunerisat taama pilluarnartigisut adventimik nalunaarummik ilassisaqartut misigaat. Upperisassarsioqatigiinnit assigiinngitsunit pisarput, kisianni peqatigiiusimasuni avissaarutaasimasut peersitaalluinnarput. Upperisat nassuerutigineqartarsimasut imminnut akerliusut sequmisitaalluinnarput, ukiuni tuusintilinni nunami naalagaaffissamik neriuutigisaq qimanneqarpoq, Kristusip tikiuteqqinnissaanik isumaliutit kukkusut naqqinneqarput, anneruniarneq silamiutullu ikkumassuseq peerput, naapertuilluanngitsumik iliorsimanerit iluarsineqarput, uummatit tipaatsunnartumik ataasioqatigiilerput, asanninneq tipaatsunnerlu kisimiulerput. Ajoqersuutip tamatuma ilassinnittut amerlanngitsut taama misigisaqartissinnaasimappagit, tamarmik ilassisimagaluarpassuk, tamaasa taamatut misigisaqartissimassagaluarpai. Ak 136.4

Kisianni ilagiissoqatigiit nalinginnaat mianersoqqussut ilassinngilaat. “Israelip nagguigisaanik paarsisutut” oqaluussisartuisa siulliullutik Jiisusip tikiunnissaanik nalunaaqutit takusariaqarsimagaluarpaat, kisianni sallusuissut ilisarinngilaat, pruffiitip nalunaarutaasigut ullulluunniit nalunaaqutaasigut naamik. Ak 136.5

Inngilip siulliup mianersoqqussutaanik narruginninnermikkut Naalakkap namminerminnik annassutigitinniagaa narrugaat. Saammaannermik oqariartortoq ajoqutinik Guutimit avissaarutaasunik iluarsaassagaluartoq narrugaat, silamiullu suli kajungernerullutik ikinngutiginialerpaat. Tamassa ilagiissoqatigiinni ukioq 1844 uippallernartumik silamiorpallannernut, tunussinermut anersaakkullu ittumik toqunermut pissutaasut ilaat. Ak 136.6

Inngilit saqqummersitat kapitalit 14-ianni eqqartorneqartut siullersaat allamik malinneqarpoq, taannalu nalunaarpoq: “Uppikaavoq, uppikaavoq Babylonersuaq, inuiaqatigiinnut tamanut immitsisoq kinguaassiuutitigut inuunerluttuunermi uumitsaatigineqarnerata viinnianik.” (Saqq. 14, 8). Babylonersuaq isumaqarpoq uiverneq. Allakkani iluartuni oqaaseq taanna upperisamut sallusumut tunussisumulluunniit taaguutigitinneqarpoq. Ak 137.1

Saqqummersitat kapitalit 14-ianni inngilip nalunaarutaata aappaa aatsaat 1844-mi aasaanerani nalunaajaatigineqarpoq, taamanikkullu mianersoqqussutigineqarfigisimasaanni ilagiissoqatigiinnut tunngatinneqarneruvoq, tassanimi ilagiissoqatigiinni tunussineq pilertornerpaasimavoq. Inngililli aappaata nalunaarutaa 1844-mi naammalluinnartumik eqquutinneqanngilaq. Taamanikkut ilagiissoqatigiit anersaakkut ittumik uppipput adventimik nalunaarutip qaammaqqutaa narrugigamikku, kisianni uppinneq tamanna naammalluinnartuunngilaq. Ulluni tamakkunani immikkut ittumik sallusuissutaasunik narrugisaqartuarnikkut itinerusumut nakkariartortuarsimapput. Taamaattorli oqarsinnaanngilagut “uppikaavoq Babylonersuaq . . . . inuiaqatigiinnut tamanut immitsisoq kinguaassiuutitigut inuunerluttuunermi uumitsaatigineqarnerata viinnianik”. Tamanna suli inuiaqatigiinni tamani naammassineqanngikkallarpoq. Silamiorpallattut anersaavat sallusuissutinillu misilinneqarsimasunik nalitsinni atortuusunik soqutigisaqannginneq ilagiissoqatigiinni naaggaartuni silarsuarmi tamaniittuni annertusiartuinnarsimavoq, ilagiissoqatigiillu tamakku eqqartuussummi annilaarnartumi inngilit aappaata nalunaarutigisaani ilanngussaapput. Kisianni tunussineq suli naammalluinnalersimanngilaq. Biibilimi allassimavoq Naalakkap tikiunnissaa sioqqullugu “Inatsisaatsup tikiunnissaa Saatanip suliaraa, piumaarporlu pissaanersuaqarluni salluliuutaasunik nalunaaqutiliaqarluni tupinnartuliaqarlunilu,” aammalu “sallusuissummut asanninneq annassutissarigaluartik ilassinngimmassuk,” peqqujumaarai “Taamaattumillu Guutip pissaanermik paatsiveerutitsisumik aallartitsivigai sallu upperilersillugu”. (2 Th. 2, 9-11). Pissusissaq tamanna anguneqareerpat kristumiunilu tamani ilagiit silamiunut kattutivinneqareerpata aatsaat Babylonersuup uppinnera naammassivissaaq. Allanngoriartorneq ingerlarusaarpoq, saqqummersitallu 14, 8-ata eqquutinneqarluinnarnissaa siunissami piumaarpoq. Ak 137.2

Ilagiissoqatigiinni Babylonersuakkunni anersaakkut ittumik taarsiorneqangaaraluartoq Guutimillu avissaaruteqaraluartut, taamaattorli ilumoorlutik Kristusimik malinninniartorpassuit tamakkua akornanniipput suli. Ilarpassuisa sallusuissut immikkut ittumik ullutsinnut makkununnga tunngasoq takusimanngisaannarpaat. Ikittuunngitsut maannakkut pissusertik naammaginagu qaammaqqutissaq qaamanerusoq erinigaat. Kristusip assinga nanissanagu ilagiissoqatigiinni ataffigisaminni ujartaraluarpaat. Ilagiissoqatigiikkuutaat tamakkua sallusuissut ungasilliartuinnarlugu silamiut qanilliartuinnarmatigik assigiinngitsut taakku marluk assigiinnginnerujartortuassapput kiisalu avissaarnermik kinguneqarumaarluni. Piffissaq nalliukkumaarpoq, taavalu allanik tamanik annerutillugu Guutimik asasaqartut makku atassuteqarfigiuarneq sapilissavaat “Guuti pinnginnerullugu inuulluaatissanik kajungerisaqarnerusut, Guutimik mianerinnittuusaaraluarlutik pissaaneranik narruginnissimasut”. Ak 137.3

Saqqummersitani kapitalit 18-iata piffissaq uparuartorpaa nalliukkumaartoq ilagiit Saqq. 14, 6, 12-imi mianersoqqussutit pingasut narrugisimagamikkik pissuseq inngilit pingajuata siulittuutigisaa angusimalerpassuk, inuillu suli Babylonersuarmiittut ilagiissortaanit qimaguteqqusaallutik qaaqquneqarpata. Silamiut nalunaarutisiassaasa tamanna kingullersariumaarpaat, suliassanilu naammassiumaarpaa. “Sallusuissummik upperinninngitsut iluaannermulli kajumittut” tammarnartunut sualuttunut peqqusaallutik sallunerit upperilerpatigik, taava sallusuissutip qaammaqqutaata ilassiumallugu uummatiminnik ammatitsisut tamaasa qinngorfigiumaarpai, Naalakkallu qitornaasa taamaalisukkut Babylonersuarmiittut tamarmik qaaqquneqarneq sianigiumaarpaat: “Qimallugu anigitsi, innuttakka!” (2 Th. 2, 13; Saqq. 18, 4). Ak 137.4