Akiuunnersuaq

Kapitel 18—Iluarsaaqqinniartoq Amerikamiu

Miller suleqataalu suliassinneqarput mianersoqqussut Amerikami oqaluussissutigissallugu adventisiortut pingaarnerusumik eqeersaavigisaanni. Tassani inngilip nalunaarutissaa siulleq pillugu siulittuut piviunerpaamik eqquutinneqarpoq. Ak 120.1

Naasorissaasoq assuarnaallunilu ilumoortoq Biibilip Guutimit pisumik maleruagassaassuseqarneranik qularisaqalersimagaluarluni sallusuissummik ilisarsiumasoq Guutimit qinigaalluni Kristusip aappassaanik tikiunnissaanik nalunaajaanermi pisortanngortitaavoq. Iluarsaaqqinniatut allatut qassiitut William Millerissaaq inuusuttuaraatilluni piitsuusimalluni sullerissunngorlunilu namminissarsiujuitsunngorsimavoq. Ak 120.2

William Miller timimigut nukittuuvoq, sulilu meeraatilluni anersaakkut ittumik piginnaassuseqarluarnera malunnarsereerpoq, tamannalu utoqqaliartortillugu malunnarsiartuinnarpoq. Anersaamigut inerluarsimallunilu ilatsiinnartuunngilaq, ilisimasassarsiornissarlu sakkortuumik kajungeraa. Naak annertunerusumik ilinniartitaanissamut piffissaqartitaanngikkaluarluni atuarumatussutsimigut, eqqarsaqqissaarnermigut peqqissaartumillu isornartorsiullaqqissutsimigut angutinngorpoq aalajangiillaqqillunilu annertuumik paasisimasalik. Inuusia assuarnaalluinnarpoq, usornartumik ataqqisaavoq; assuarnaassutsimigut, aningaasarsiornermut tunngasumik pikkorissutsimigut ajunngitsuliornermigullu tamanit ataqqineqarpoq. Eqiasuillunilu sulinikkut inuussutissarsiorpoq. Sakkutuutut innuttaasutullu assigiinngitsunik ataqqinaataasunik atorfeqarpoq. Pigissaarnissamullu ataqqinaatissamullu periarfissaqassangatinnarpoq. Ak 120.3

Arnaa Guutimik mianerinnilluartuuvoq, taassumalu meeraanerani upperisassatigut sunniivigisimavaa. Inersimaleqqaarnermini deistit (paasisat naapertorlugit guutisiortut Guutilli saqqummersitsineranik upperisaqanngitsut) arlallit atassuteqarfigai, taakkua sunniinerat ingammik malunnarpoq innuttaalluartuullutillu inugillutillu ajunngitsuliorajuttuugamik. Pissutsimikkut kristumiut atorfeqarfiinit atassuteqarfigisaminnit sunnigaangaatsiarput. Assuarnaassutsit ataqqinaatigisatik tatigineqaatigisatillu Biibilimit pigiliussaraat, kisianni iluaqutit tamakku equtinneqangaaramik Guutip oqaasianut akerliusumik sunniuteqarput. Angutinut tamakkuninnga akuliuttarnermigut Millerip isumaliutaat iluarilerpai. Allassimasunik nassuiaataagajuttartut ajugaaffigineq ajornarsorisaanik ajornakusoorutissartaqarput, kisianni nutaanik upperiligaasa Biibili tunuartikkaluarlugu pitsaanerusumik taartissaqartinngilaat, naammagisaqanngittuaannarporlu. Taamaattorli isummat tamakku ukiuni 12-ini aalajangiusimaannarpai, kisianni 34-nik ukioqalerluni Anersaap Iluartup sunniineragut ajortiliunini paasivaa. Siornatigut isumaliutigisaasa toqoreernerata kingornagut pilluaatissamik isumalluutissaqartinngilaat. Siunissaq taarlunilu nalorninarpoq. Ak 120.4

Qaammatini arlalinni taama atugaqarsimalluni oqarpoq: “Tassanngaannaq Annaassisup pissusia erseqqivissumik paasivara. Annaassisoqarsinnaanera ima ajunngitsigalunilu naakkittartigisumik, ajortip pillaatissaanit annaakkumalluta nammineerluni unioqqutitsinitsinnik akiliiumasinnaasumik paasivara. Erniinnaq taamaaliorsinnaasup asannittariaqassusia paasivara, takorloorparalu taassumunnga pakkutitissinnaanera isumassuinissaa isumalluutigalugu. Kisianni apeqqut saqqummerpoq: Taama ittumik Annaassisoqarnera qanoq uppernarsarneqarsinnaava? Biibili eqqarsaatiginngikkaanni taamaattumik Annaassisoqarnera matumalu kingorna inuussuteqarnissaq uppernarsaatissaqartissinnaanagu paasivara ... Ak 120.5

Biibilip Annaassisoq amigaatigisattorpiaq ittoq saqqummersikkaa takuara, paasinerlu saperpara atuakkap pavannga sunniivigineqanngitsup qanoq ililluni najoqqutassat silamiut orlusimasut pisariaqagaannut naleqquttunngorsagaalluinnartigisut pilersissinnaasimassagai. Biibilip Guutimit saqqummersitaasimanera allatut ajornartumik qularutigiunnaartariaqarpara. Biibili tipaatsuutigilerpara Jiisusilu ikinngutigilerlugu. Annaassisoq qulinik tuusintilippassuit akornanni naalannarnerpaatilerpara, Biibililu tamatuma siorna nalorninartuullunilu imminut akerliusutut isigisaraluara maanna ingerlavigisanni qaammaqqutigilerpara. Maanna Biibili pingaarnerusumik ilisimasassarsiorfigilerpara, ilumoorlungalu oqarsinnaavunga nuannaarlunga misissorsimagiga. Paasivara affaaluunniit oqaluttuarsiarisimanagu. Alutornassusia pingaartorsuussusialu matuma siornagut takuneq sapersimagiga tupigusuutigaara, narrugisinnaasimagakkulu tupigusuutigaara. Uummatikkut kissaatigisinnaasakka tamakkerlugit nassaaraakka. Atuakkiarineqartut allat tamaasa soqutigiunnaarpakka Guutimit ilisimasumik pissarsiumallunga.” (Bliss). Ak 121.1

Millerip upperisamik nikagisimasaraluaminik upperisaqalernini tamanut tusarliutigalugu nassuerutigaa. Ilagisartagaasali uppinngitsut nangaariarnatik Biibilip Guutimit maleruagassarititaaneranut Millerip assuarliutigigajuttarsimasai saqqummiuppaat. Miller taamanikkut akiniassalluni piareersimanngilaq, kisianni paasivaa Biibili Guutimit saqqummiussaaguni imminut naleqquttuusariaqassasoq, inuillu ajoqersuutissaattut tunniussaagami inuit poqissusiannut naleqquttunngorsagaasariaqarsimassasoq. Aalajangerpoq allakkat iluartut nammineerluni misissorumallugit, imminullu assortuisuusaarnera isumaqatigiissinneqarsinnaannginnersut misissorumallugu. Ak 121.2

Isummat aalajangiuteriikkat tunuartinniaqqaarlugit inuillu allat nassuiaataat atornagit bibelordbogi Biibilimilu takoqqusinerit kisiisa najoqqutaralugit allassimasut allassimasoqataanut naleqqiullugit misissornialerpai. Misissuinermini aaqqissuulluagaasumik sulivoq. Mosesip allagai siulliit aallarniutigalugit versit ataasiakkaarlugit atualerpai, versi ataaseq paasilluareeraangamiuk aatsaat tullia atualersarlugu. Nalorninartumik nalaataqaraangami ileqqorisarpaa tamani Biibilimi allassimaffinnut apeqqutaasumut atassuteqarunartunut naleqqiuttarlugu. Oqaatsit ataasiakkaat oqaluuserineqartumi eqqortumik pingaarutissaqartittarpai, tassuunalu paasisani allassimasoqataanut tamanut naleqqukkaangat allassimasoq taanna nalornissutigiunnaartarpaa. Allassimasumik paasiuminaatsumik naapitaqaraangami tamatigut Biibilimi allassimasut arlaanni nassuiaatissamik nanisaqartarpoq. Guutimit qaammarsagaanissaq ilungersortumik qinnutigisarlugu misissuinini ingerlattuartillugu siornatigut paasisinnaassutsimigut nalorninartuutitaraluani erseqqissumik paasiartorpai. Tussiaasiortup oqaasiata ilumuussusia paasivaa oqarmat: “Oqaatsitit nassuiarneqarunik qaammaqqutaassapput misilittagakitsumillu siuneqalersitsissallutik.” (Tuss. 119, 130). Ak 121.3

Danielip allagai Johannesimullu saqqummersitat soqutigingaarlugit misissorpai. Allakkat ilaasa misissorneqarneranni periaaseq tassanissaaq atorpaa, nuannaaqalunilu pruffiitit assersuutigisaasa paasineqarsinnaanerat paasivaa. Siulittuutit eqquutinneqareersut eqquutinneqarluinnarsimanerat paasivaa. Assersuutit atorneqartut tamarmik atassuteqarfippiaminni nassuiarneqarlutilluunniit allassimaffinni allani nassuiarneqartarnerat, taamalu nassuiarneqaraangamik eqqorluinnartumik paasisassaanerat paasivaa, oqarporlu: “Tassuuna nalujunnaarpara Biibilip sallusuissut aaqqissuulluagaasumik saqqummiukkaa imalu erseqqitsigisumik nalorninaatsigisumillu nassuiarai, kinaluunniit sianiitsuugaluaruniluunniit tammartariaqartinnagu.” (Bliss). Sallusuissut immikkoortuisigut ataasiakkaartutigut paasiartorpaa, pruffiitit pingaartorsuarmik ingerlavii alloriarnerit ataasiakkaarlugit maleruartillugit. Qilaap inngiliisa isumaa ilitsersorlugu allassimasut paasinnissinnaaneranut ammarpaat. Ak 121.4

Millerip paasivaa allassimasut erseqqissumik ajoqersuutaat naapertorlugu Kristusi nammineerluni piviulluinnartumik tikiuteqqissasoq. Paulusi oqarpoq: “Peqquserpalunneq inngiliunerullu nipaa Guutillu qarlortaassuata qarlortarpalunnera tutsiuppata Naalagaq nammineq qilammit aqqarumaarpoq.” (1 Th. 4, 16). Annaassisorlu oqarpoq: “Isigiumaarpaallu Inuup Ernera qilaap nuiaasigut aggersoq pissaaneqarluni naalannassuseqangaarlunilu.” “Soorlumi innaallanneq kangianit pisartoq kitaanullu allaat qaammartitsisarluni, taamatuttaaq Inuup Ernerata tikiunnissaa issaaq” (Mat, 24, 30, 27). “Inuup Ernera naalannassutsimini tikiukkuni inngilit tamaasa ilagalugit.” (Matt. 25, 31). “Inngilini aallartissavai nipituumik qarlortartoqartillugu, taakkualu katersussavaat taassuma qinigai.” (Matt. 24, 31). Ak 122.1

Tikiunnerani iluartut toqusimasut makikkumaarput, iluartullu inuusut allanngortinneqarumaarput. Paulusi oqarpoq: “Imaanngilaq tamatta sinippaassasugut, imaapporli tamatta allanngortitaassasugut imaaliallaannaq, uisorernerinnaq, qarlortaassuaq kingullermeerluni tutsiuppat. Tutsiukkumaarpormi, toqusullu aserujuitsunngorlutik makikkumaarput, uagullu allanngortitaajumaarpugut. Aserujasorli taanna aserujuitsumik atisitinneqassaaq, toqujasorlu manna toqujuissusermik atisitinneqassaaq.” (1 Kor, 15, 51-53). Thessalonikamiunullu allakkamini Naalakkap tikiunnissaa nassuiaatigereerlugu oqarpoq: “Kristusimiillutillu toqusut siulliullutik makikkumaarput. Taava uagut inuusugut sulilu maaniittugut taakku ilagalugit nuissatigut aallarunneqarumaarpugut Naalagaq parsiarlugu silaannarmi, Naalagarlu najortuinnalissavarput.” (1 Th. 4, 16-17). Ak 122.2

Kristusip nammineerluni tikiunnissaa sioqqullugu innuttaasa naalagaaffik kingornussinnaanngilaat. Annaassisoq oqarpoq: “Inuup Ernera naalannassutsimini tikiukkuni inngilit tamaasa ilagalugit, taava naalannassutsimi issiavissaarsuanut ingissaaq. Inuiaqatigiillu tamarmik saavanut katersuutissapput, avissaartissavaalu, soorlu savanik paarsisup savat savaasanit avissaartittarai, savat talerpimmi tungaanut pisissavai, savaasallu saamimmi tungaanut. Taava kunngip talerpimmi tungaaniittut ima oqarfigissavai: Qaagitsi, ataatama pilluaqqusai, naalagaaffik silarsuup tunngavilerneqarneraniit ilissinnut pisassarititaasoq kingornussarisiuk.” (Matt. 25, 31-34). Ak 122.3

Allassimasut makkua takutippaat Inuup Ernera tikiuppat toqusimasut aserujuillutik makikkumaartut inuusullu allanngortinneqarumaartut. Allanngortitsinersuakkut tamatumuuna naalagaaffimmik kingornussinissaminnut piareersarneqarumaarput, Paulusimi oqarpoq: “Uinngup aallu Guutip naalagaaffia kingornussarsiarisinnaanngilaat.” (1 Kor. 15, 50). Maannakkut inuk toqujasuullunilu aserujasuuvoq, kisianni Guutip naalagaaffia aserujuillunilu naassaanngitsumik atajumaarpoq. Taamaattumik inuk maannakkutut pissuseqartilluni Guutip naalagaaffianut isertitaasinnaanngilaq. Kisianni Jiisusip tikiukkuni innuttani toqujuissusermik tuniumaarpai, taavalu naalagaaffimmik tamanna tikillugu kingornussassariinnagaannik kingornussiartoqqullugit qaaqqujumaarpai. Ak 122.4

Siulittuut Kristusip aappassaanik tikiunnissaata piffissaanik erseqqinnerpaamik nalunaarutaannguatsiartoq tassa Dan. 8, 14: “Unnuit ullaallu 2.300-t! Taava illernartuut kingumut pissusissamisut ilerumaarpoq.” Millerip allassimasut imminut nassuiaataatinnissaat ileqqoralugu paasivaa siulittuutini ulloq ataaseq assersuutigineqartoq tassaasoq ukioq ataaseq (4 Mos. 14, 34; Ez 4, 6), paasivaalu pruffiitip ullui 2300 imaluunniit ukiut 2300 juutit naalagaaffiata ataneranit sivisunerungaassammata. Miller inuppassuartut allatut isumaqarpoq kristumiut nalaanni illernartuut tassaasoq nunarsuaq, taamaattumillu isumaqarpoq Dan. 8, 14-imi illernartuutip kingumut pissusissamisut ilinissaa siulittuutigineqartoq tassaassasoq nunarsuup innermik minguiarneqarnissaa Kristusip aappassaanik tikiunneragut. Taava ullut 2300 aallarnerfiat eqqortumik paasisinnaagaanni Kristusip tikiuteqqiffissaa ajornanngitsumik paasineqarsinnaassasoraa. Tamatumuuna naammassinissarsuup piffissaa saqqummiunneqassagaluarpoq. Maannakkut pissusiusut ilanngullugillu “makitassuseq, pingaartorsuussutsit, perroorutit qunutitsinerillu naggaserneqassagaluarput”; perloqqussut “nunamit peersitaassagaluarpoq. Guutip kiffai, pruffiitit, iluartut Guutillu aqqanik mianerinnittut akissarsisinneqassagaluarput, nunamillu aserorterisut aserugaassagaluarput.” (Bliss). Ak 122.5

Millerip siulittuutinik misissuinini suli ilungersornerulerluni ingerlateqqippai ullut unnuillu naallugit paasiniagassat alagassaanngitsutut pingaartitani sammiuarlugit. Danielip allagaasa kapitalit 8-anni ullut 2300 aallarnerfiisa paasissutissaannik nanisaqanngilaq. Naak inngili Gabriel takorluugaq Danielimut nassuiaqqullugu peqquneqarsimagaluartoq, taamaattorli ilaannakuinnaasumik nassuiaavoq. Ilagiit annilaarnangaartumik qinugineqarnissaat takorluulerlugu Danieli nukillaarluni sapilerpoq, inngilillu qimakkallarpaa. Danieli ilisimajunnaarluni ulluni arlalinni napparsimavoq. “Takorluuininni annilaarnersuup tuffigaanga,” taama oqarpoq, “paasinngilaralu.” Guutip aallartitani inassimavaa: “Takorluugaanik nassuiaaffiguuk!” Suliassarlu tamanna naammassisariaqarpoq. Taamaattumik inngilip Daniel orneqqillugu oqarfigaa: “Maanna tikiuppunga paasisimasaqassutsimik paasinninnermillu tuniartorlutit;” “Oqaaseq isumaliutigilluarniaruk takorluugaq paasiumallugu.” (Dan. 9, 22, 23, 25-27). Kapitalit 8-anni ataatsimik pingaartumik immikkoortortaqarpoq nassuiarneqanngitsumik, tassa takorluukkami piffissaq — ullut 2300. Taamaattumik inngilip nassuiaaqqinnermini piffissaq uninngavigineruaa: Ak 123.1

“Sabbatip-akunneri 70-it aalajangigaapput inuiaqatinnut illoqarfimmullu illernartumut ... Manna nalujunnaassavat paasillugulu: Jerusalemip iluarsarneqarluni kingumut qarmarneqarnissaata peqqussutigineqarneraniit naalagaanerullu tanitap tikiuffissaata tungaanut sabbatip-akunneri arfineq-marluusussaapput. Sabbatip-akunnerisa 62-it ingerlaneranni Jerusalemi iluarsarneqarluni qarmaqqinneqassaaq niueriartortarfeqarluni aqqusineqarlunilu. Ullulli taakku artornartunik atugaqarfiussapput! Sabbatip-akunneri 62-it taakku qaangiuppata tanitaasoq eqqartuunneqaqqaarnani peersitaassaaq. ... Taava taassuma sabbatip-akunnera naallugu amerlasuut isumaqatigiissuteqarfiginiassavai, sabbatip-akunneratalu qeqqani pilliutinik toqutassanik naatitanillu pilliutinik pilliisarneq atorunnaarsissavaa.” (Dan. 9, 24-27). Ak 123.2

Inngili Danielimut aallartitaavoq aalajangersimasumik siunertaqartumik, tassa kapitalit 8-anni immikkoortumik takorluukkamini paasisimanngisaanik, tassa piffissamik oqaatigineqartumik, nassuiaakkiartorlugu — “Unnuit ullaallu 2.300-t! Taava illernartuut kingumut pissusissamisut ilerumaarpoq.” Inngilip oqaaseq nalunaarsoqqoreerlugu takorluugarlu siunersiniaqqoreerlugu maanna siullerpaamik oqaatigaa: “Sabbatip-akunneri 70-it aalajangigaapput inuiaqatinnut illoqarfimmullu illernartumut.” Ak 123.3

Oqaaseq matumuuna ima nutserneqartoq: “aalajangigaapput,” isumaqavippoq “avissaartitaapput.” Sapaatit akunneri 70 inngilip oqaasii naapertorlugit immikkut juutinut tunngatitaasutut avissaartitaasussaapput. Kisianni sumit avissaartitaassappat? Ullut kapitalit 8-anni taaneqartutuaasut tassaammata ullut 2300, taava taakkuusariaqarput sapaatit akunneri 70 avissaartinneqarfissaat. Taamaattumik sapaatit akunnerisa 70 ullut taakku 2300 ilagisariaqarpaat, piffiusullu taakku marluk ataatsikkut aallarnertariaqassapput. Inngilip oqaasia naapertorlugu sapaatit akunneri 70 taakku aallarnersussaapput Jerusalemip qarmaqqinneqarnissaa peqqussutigineqarpat. Peqqussutip tamatuma peqqussutigineqarnerata piffia aalajangerneqarsinnaappat ullut 2300 aallarnerfippiaat paasineqarsinnaassagaluarpoq. Ak 123.4

Peqqussut tamanna takuneqarsinnaavoq Ezrap allagaasa kapitalit 7-anni. (Ezra 7, 12, 26). Inerluarnerpaasumik peerserit kunngiannit Artaxerxesimit allagaavoq Kristusip siornagut ukiumi 457-imi. Kisianni Ezra 6, 14-imi allassimavoq “Suliartik inerpaat ... Persiap kunngiisa Kyrosip, Dareiosip Artaxerxesillu peqqusinerattut.” Inassutaasoq suliaralugu, atortussanngortillugu, kiisalu inerlugu, kunngit pingasut taakkua inassutaasoq naammassivaat siulittuut naapertorlugu ukiunut 2300-nut aallarfissanngortillugu. Inassutip piffia Kristusip siornagut ukioq 457 aalajangiukkaanni, taamanimi inivilluni saqqumivoq, taava siulittuutip immikkoortuisa tamakkerlutik eqquutinneqarsimanerat paasinarsivoq. Ak 124.1

“Oqaaseq oqaaserineqarpat Jerusalem kingumut qarmaqqullugu, tassannga Messiasimut siulersuisumut naassapput” sapaatit akunneri 7 aamma 62, imaappoq sapaatit akunneri 69 imaluunniit ukiut 483. Artaxerxesip inassutaa atulersitaavoq ukiakkut Kristusip siornagut ukiumi 457-imi. Taamanernit ukiut 483 naassapput Kristusip 27-nik ukioqalernerani. Taamanikkut siulittuut tamanna eqquutinneqarpoq. Oqaaseq Messias isumaqarpoq “tanitaq.” Ukiakkut Kristusip inunngornerata kingornagut ukiumi 27-mi Kristusi Johannesimut kuisippoq Anersaamillu taninneqarluni. Apustilip Petrusip “Jiisusi Nazaretimioq” oqaluttuaraa qanoq “tassa Guutip Jiisusi Nazaretimioq Anersaamik Illernartumik pissaanermillu tanikkaa.” (ApS. 10, 38). Annaassisorlu nammineq oqarpoq: “Naalakkap anersaavata tikippaanga Naalakkap tanitarimmanga. Aallartippaanga nalunaarut nuannersoq piitsunut tusarliuteqqullugu.” (Luk. 4, 18). Kuisereerami Jiisusi Galilæamut pivoq “Guutillu iivangkiiliua oqaluussissutigalugu oqarluni: »Piffissaq nalliuppoq, Guutillu naalagaaffia qanillivoq.” (Mark. 1, 14, 15). Ak 124.2

“Issumali angerutsimik amerlasuut pissatsitsivigiumaarpai sapaatip akunnera ataaseq naallugu.” “Sapaatip akunnera” tassuuna taaneqartoq tassaavoq sapaatit akunneri 70 kingullersaat imaluunniit ukiut juutinut tunngatitaasut kingullersaat 7. Sapaatip akunnerani tassani, ukiumit 27-mit ukiumut 34-mut juutit pingaarnerusumik iivangkiiliukkut qaaqquneqarput, siullermik Kristusimit kingornalu ajoqersugaanit. Apustilit naalagaaffimmik nalunaarut nuannersoq oqaluutigiartormassuk Annaassisup oqarfigai: “Guutimik nalusunut aqqut atussanngilarsi, Samariamiullu illoqarfiinut isissanngilasi; ornissigilli savat tammarsimasut Israelikkuusut.” (Matt. 10, 5, 6). Ak 124.3

“Sabbatip-akunneratalu qeqqani pilliutinik toqutassanik naatitanillu pilliutinik pilliisarneq atorunnaarsissavaa.” Annaassiserput 31-nik ukioqarluni, kuisinnermi ukiup sisamaa avillugu kingornagut sanningasulimmut kikiattugaavoq. Golgathami tunissuterujussuakkut toqutassakkut ukiuni 4000-ini toqutassanik pilliuteqartarneq Guutip savaaraanit naggaserneqarpoq. Ak 124.4

Sapaatit akunneri 70 imaluunniit ukiut 490 immikkut juutinut atugassarititaasut matuma siuliini takuneqarsinnaaneratut ukiumi 34-mi naggaserneqarput. Taamanikkut juutit pisortaasa Stiffaanusi toqutassanngortippaat Kristusillu ajoqersugai qinugisassanngortillugit. Annaassisup nalunaarutaa inuiannut qinigaasuinnarnut piinnarani silamiunut oqaluutigineqalerpoq. Ajoqersukkat qinugisaanertik pissutigalugu Jerusalemimit qimaasariaqartut “Siammartitaasimasut angalaartalerput oqaaserlu nalunaajaatigisalerlugu. Filipi illoqarfimmukarpoq Samariamut Kristusilu tassaniittunut oqaluussissutigalugu.” Guutimit ilitsersugaalluni Petrusip Kæsareami sakkutuut naalagaat Guutimik mianerinnittoq Korneliusi iivangkiiliumik saqqummiussivigaa, Paulusilu iivangkiiliu ilassereerlugu ima inanneqarpoq: “Aallarit, inuiannut ungasissumiittunut aallartinniarakkit.” (ApS. 8, 4, 5; 22, 21). Ak 124.5

Tassunga killilimmik siulittuut eqquutinneqarluinnarsimavoq sapaatillu akunneri 70 Kristusip inunngornera sioqqullugu ukiumi 457-imi aallarnerfiat Kristusillu inunngornerata kingornagut uk. 34-mi naanerat assortuussutigisassaanngitsumik aalajangiunneqarput. Nalorninaateqanngitsut tamakku tunngavigalugit ullut 2300-usut naaffissaat nassaarissallugu ajornanngeqaaq. Ullut 490-iusut — sapaatit akunneri 70 — ullunit 2300-nit ilanngaatigalugit ullut 1810 sipporupput. Ullut 490 qaangiutereermata ullut suli 1810 ingerlasussaapput. Ukioq Kristusip inunngorneranit 34 aallarnerfigigaanni ukioq 1844 tikissavarput. Pruffiitip siulittuutaa naapertorlugu “illernartuut kingumut pissusissamisut ilerumaarpoq” imaluunniit “minguiartittariaqassaaq” inngilimit oqaatigineqarneratut. Taamatut illernartuutip salinneqarfissaa — tamangajammik Kristusip aappassaanik tikiunneragut pisussaasorineqartoq — erseqqissumik uparuarneqarpoq. Ak 125.1

Miller suleqataalu siullermik isumaqaraluarput ullut 2300 upernaakkut 1844-mi naassasut, kisianni siulittuutip ukiup tamatuma ukiaa uparuartorpaa. Naalakkap piffissakkut siullermik taaneqartukkut tikiunnissaanik isumalluarsimasut pakatsisitaapput. Kisianni tamatuma ullut 2300-usut 1844-mi naasimanerannik illernartuutillu minguiarneranik taaneqartumik pisimasup taamanikkut pisimasariaqarsimaneranik uppernarsaaneq sanngiillisinngilluinnarpaa. Ak 125.2

Millerip Biibilimik misissuinini aallarnersimavaa allakkat Guutimit saqqummiussaanerat uppernarsarumallugu, kisianni taamatut inigaqarnissani ilimagisimanngivippaa, misissuinermilu kingunerisaa nammineq upperineq sapingajakkaluarpaa. Allakkalli uppernarsaatissaat erseqqippallaarlunilu qularnaateqanngippallaarami tunuartiinnagassaanngilaq. Ak 125.3

Allakkani erseqqissumik saqqummiussaasut inoqatiminut nalunaarutigisariaqavillugit Millerip sakkortunerujartortumik misigaa, oqarporlu: “Suliassakka ingerlatsillugit siutikkut manna tusaajuarpara: “Silamiut navianartorsiornerannik nalunaarfigiartukkit!” Allassimasup matuma uterfigiuarpaanga: “Iluanngitsoq uanga oqarfigigukku: Ilumut toqussaatit! Illillu oqaluffiginngikkukku ingerlavimmini mianersoqqullugu, taava iluanngitsoq toqussaaq ajortuliani pillugu, illilli aamma toquneranut pisuutissavakkit. Illilli iluanngitsoq mianersoqqugukku oqarfigalugulu aqqumminit allamut saaqqullugu, taannalu taamaaliunngikkuni, taava ajortuliani pillugu toqussaaq, kisianni illit inuunerit annaassimassavat.” (Ez. 33, 8, 9). Misigaara guutiitsut kingunissaqartumik mianersoqqusinnaagukkit qasseerpassuit saanniassagaluartut, mianersoqquneqanngippatalu aavannut pisuutitaajumaarlunga.” (Bliss). Ak 125.4

Millerip aallarniutigalugu isumaliutigisani inuinnartut saqqummiuttarpai piffissaqartitaasarnini naapertorlugu, qinusarporlu pingaaruteqarnerat oqaluussisartut ilaannit paasineqaqqugaluarlugu oqaluussissutigineqaqqullugulu. Kisianni nammineerluni mianersoqqusisariaqarnini puiorneq saperpaa. Oqaatsit makku tusaqqoortuarpai: “Silamiut oqaluttuukkiartukkit! Illilli aavannut pisuutikkumaarpakkit.” Ukiuni qulingiluani tarnimigut nanertugaajuarluni nangaagaluarluni 1831-mi pernarluni upperisaminut pissutigisani tamanut ammasumik tusarliutigai. Ak 125.5

Soorlu Elisa narsaammi ussinnik sulisilluni qaaqquneqartoq pruffiitisut qaatigoortaariartussalluni, taamatut William Miller qaaqquneqarpoq assallatserunni qimallugu Guutip naalagaaffiata nalorninartui inuiannut nalunaarutigiartussallugit. Uulilluni suliassarititaq suliarilerpaa tusarnaartinilu alloriarnerit ataasiakkaarlugit pruffiitit ukiorpassuisigut Kristusip aappassaanik tikiunnissaanut tasiorlugit. Misileeqqikkaangami tamatigut nukittorlunilu nakimannginnerulersarpoq, nalunaajaanini qanoq eqeersaataatigisoq malugigaangamiuk. Ak 125.6

Millerip isumaliutigisani tamanut ammasumik oqaluutigissallugit aatsaat akuersissutigaa qatanngutiminit kajumissaarneqarnermigut Guutip qaaqqusinera tusaagamiuk. Maanna 50-inik ukioqalerluni oqalugiarnermut sungiussisimanngilaq, suliassarilikkanilu nalornissutiginermit nanertuutigaa. Aallaqqaaterpiaanilli suliniarnera tupinnartumik pilluaqqusaavoq tarnillit annassutissaannik. Siullermik oqalugiarnera kinguneqarpoq ilaqutariit 13 — inoqutaasut marluk kisiisa ilanngunnagit — tamarmiullutik saannerannik. Erniinnaq nunaqarfinni allani oqalugiartussatut qaaqquneqarpoq, nunaqarfinnilu tamangajalluinnarni sulinera Guutip suliassarititaata uummarissarneqarneranik kinguneqarpoq. Ajortillit saapput, kristumiut eqeersagaallutik Guutimik mianerinninnerulersitaapput, deistillu (paasisat naapertorlugit Guuteqarneranik upperinnikkaluarlutik Guutip saqqummersitsineranik upperisaqanngitsut) uppinngitsullu Biibilip sallusuissutaanik kristumiullu upperisaannik upperisaqalersitaapput. Suliffigisaminit ima oqaatigineqarpoq: “Inuit allanit killissaanngikkaluartut sunniivigisarpai.” Nalunaajaanera piukkunnarpoq innuttaasut eqqarsaataat eqeersassallugit kristumiussutsip pingaassusianut taamanikkullu inuusut silamiorpallannerat piitaattarnerallu kigaallassassallugit. Ak 126.1

Illoqarfinni tamangajanni inuit tyvikkuutaat, ilami ilaannikkut untritilikkuutaat nalunaajaaneragut saatsitaasarput. Nunaqarfinni qassiini ilagiissoqatigiit naaggaartuusut tamangajammik oqaluffitik Millerimut ammarpaat, qaaqquneqartarneralu ilagiissoqatigiit oqaluussisartuinit nassiunneqarajuttarpoq. Nunaqarfimmut qaaqqusaaffiginngisaminut suliartunngisaannarneq unioqqutitassaanngitsumik ileqqoraa, taamaakkaluartorli qaaqqussuterpassuit nassiussarsiarisartakkami affai akuerineq sapertarpai. Ak 126.2

Inuit qassiit Annaassisup qaqugorpiaq tikiunnissaa pillugu Miller isumaqatiginngikkaluarlugu Kristusip piaartumik tikiuteqqinnissaa qulariunnaarpaat, piareersimasariaqarnertillu paasivaat. Illorpassuaqarfiit annerit ilaanni sulinera malunnavissumik malunnaateqarpoq. Imigassanik aalakoornartunik nioqqutillit tuniniaavitik ataatsimiittarfinngortippaat, aningaasanoorfiit peeruttarput, deistit uppinngitsullu, allaallu aseruussimanerpaallutillu inuunerlunnerpaat ukiuni arlalinni naalagianngisaannarsimasut saattarput. Ilagiinni assigiinngitsuni nunaqarfinni assigiinngitsuni ullup sukkulluunningajak ilineragut qinoqatigiinnissamut katersuuttalerput; niuerniarnermik inuussutissarsiutillit ullup qeqqani katersuullutik qinusarlutillu Guuti unnersiutigisinnaasarpaat. Eqeersimaarnermik tupinnarnerusumik malunnartoqanngikkaluarluni inuiaqatigiit akornanni ilungersorpaluttumik misigissuseq malunnarpoq. Iluarsaaqqinniat siulini assigalugit Millerittaaq immikkut ittumik suleriaaseqarluni inuit poqissusiisigut qularunnaarsinniarlugillu tarnikkut nalunngissusiisigut eqeersarniarneruai misigissutsinillu pilersitsiniaannarani. Ak 126.3

1833-mi Millerip Kristusip piaartumik tikiunnissaanik uppernarsaatissanik tamanut saqqummiussisaleqqaarneranit ukiut marluk qaangiummata nalunaaqutit Annaassisup tikiuteqqinnissani sioqqullugu takkuttussatut neriorsuutigisaasa kingullersaat takkuppoq. Annaassisup oqaasia naapertorlugu ima pisoqartussaasimavoq: “ullorissallu qilammit nakkarumaarput.” (Matt. 24, 29). Johannesilu takorluukkamigut pisussanik Guutip ulluata qanillineranik nalunaaqqutaasunik takusaqarsimasoq saqqummersitani allappoq: “qilaallu ulloriai nunamut nakkaapput soorlu figenit nakkaasartut orpik naaffigisartik anorersuarmit aalatinneqaraangat.” (Saqq. 6, 13). Siulittuut tamanna killinnartumik alutornartumillu novemberip 13-iani 1833-mi ullorissanik nakkaalasoqarnikkut annertoorsuakkut eqquutinneqarpoq. Ullorissanik nakkaalaneq tamanna silarsuup oqaluttuarisaanerani alutornarnerpaallunilu annertunerpaavoq, tassagooq “qilassuaq naalagaaffinnik peqatigiinnik qulangiisoq tamarmi nalunaaquttap akunnerini arlalinni ikumasorsuartut immat! Nuna tamanna nunagineqaqqaaramili qilammi pisimasoqarfiunngilaq ilaasa taama alutorilluinnartigisaannik ilaasalu taama annilaarutigisaannik.” “Tamatuma alutornassusia takorannissusialu inuit qassiit suli eqqaamavaat. ... Sialuit akulikinnerusumik nakkaanngisaannarput ullorissat nunamut nakkariartornerannit; kangiani, kitaani, avannaani kujataanilu — tamani assigiimmik. Naatsumik oqaatigalugu: Qilassuaq tamarmi aalasutut ippoq. ... Isigisassaq tamanna Silimanip atuagassiaani oqaluttuarineqarneratut Amerikami avannarlermi tamarmi isigineqarpoq. ... Unnuami nalunaaqutaq marluk aallarnerfigalugu qaammariivinnera tikillugu sila allaaqqilluinnartillugu qaammaqqutit inngianaannartut qilak tamaat aarsaarfigiuarpaat.” (R. M. Devens: “The Great Events of the Greatest Century”, 28 Kap., Par. 1-5). Ak 126.4

Isigisassap tamatuma alutornangaartup takorannissusia ilumut inuiaat kikkulluunniit oqaasiisigut naammattumik oqaluttuarineqarsinnaanngilaq; ... Namminneq isiginnaaqataasimanngitsut takorannissusia eqqortumik takorloorneq sapissavaat. Soorluuna qilaap killingani ataatsimut katersuussimariarlutik innaallagissatut sukkalluinnartigalutik aallarartut; taamaattorli nungunngillat - - tuusintilippassuit tuusintileqatitik tuaviinnavik malippaat, piffissanngormat pinngortitaasutut.” (F. Reed atuagassiami “Christian Advocate and Journal”, 13. december 1833). “Fiigequssuup, anorersuup aalatikkaangani fiigini nakkaalatikkai” assigilluinnarnerusaanik takusassaqarnavianngilaq.” (The Old Countryman” atuagassiami “Portland Evening Advertiser”, 26. november 1833). Ak 127.1

Tamassa Kristusip tikiunnissaanik nalunaaqutit kingullersaasa saqqummiunnerat, Jiisusip ajoqersukkaminut ima oqaatigisaa: “Taamatuttaaq ilissi tamakku tamaasa takulerussigit ilisimassavarsi taanna tikiutilivissoq.” (Matt. 24, 33). Pisimasussaq tullinnguuttoq Johannesip takusaa nalunaaqutillu tamakkua kingornisigut pisussaasoq, tassa qilaap nigornera soorlu allagassaq imuneqartoq, qaqqallu qeqertallu iniminnit nuunneqartut, peqqissiumanngitsullu inuup ernera annilaarlutik qimarratigigaat. (Saqq. 6, 12-17). Ak 127.2

Ullorissat nakkaalanersuannik isiginnaartut ilarpassuisa tamanna eqqartuussinissamut nalunaaqqutaasutut isigaat “assersuutissatut annilaarnangaartutut, siulerineqartutut nalorninaatsutut, ullup angingaartup annilaarnangaartullu saamasumik nalunaarutigineqarneratut”. (“The Old Countryman”). Taamaalillutik inuit siulittuutip eqquutinneqarneranik uparuartuunneqarput, tamatumalu kingunerisaanik qassiit Kristusip tikiuteqqinnissaanik mianersoqqussut sianigilerpaat. Ak 127.3

Angutit ilisimasaqarluarlutillu pingaarutilinnik atorfeqartut Miller ilannguffigalugu isumaliutai oqaatsitigut naqitikkatigullu nalunaajaatigaat, 1840-millu 1844-mut sulinera pilertortumik siumukartinneqarpoq. Ak 127.4

Kisianni William Millerip suliniarnermini sukannersumik akerlilerneqarneq misiginngitsuunngilaa. Soorlu iluarsaaqqinniat oqaluutigisaat pineqartut, taamatuttaaq sallusuissut Millerip saqqummiussaa upperisassanik oqaluutiginnittunit nalinginnarnit iluarineqanngilaq. Taakkua aalajangiussatik allakkanik tunngavissaqartissinnaannginnamikkik inuit oqaasii siuaasaminnillu oqaluttuarsiat saattariaqartarpaat. Kisianni adventimik ajoqersuisut nalunaajaatissaq ataasiinnaq iluarisinnaavaat, tassa Guutip oqaasia. “Biibili, Biibili kisimi,” tassa najoqqutarisaat. Isumaqatiginngisaasa Biibilimit uppernarsaatissarsineq saperlutik ilaarutilliineq mitaatiginninnerlu atortoriniarpaat. Piffissaq, aningaasat piginnaassuseqarnerillu atortorineqarput inuit nuannaarlutik Naalakkamik tikiuteqqinnissaanik utaqqillutik iluartumillu inuuniarlutik inoqatigisaminnik Annaassisup tikiuteqqinnissaanut piareersaqqusisut ajoquserniarlugit. Ak 127.5

Ajortunik tamanik pilersitsisuusartup adventimik nalunaarutip sunniutai akornuserniaannarnagit oqariartortoq nammineq aserorniaraluarpaa. Millerip Biibilip sallusuissutaa isertunngivillugu tusarnaartini naveertarpai ajortuliornerat imminnullu qujaginerat pissutigalugu, oqaasiisalu erseqqillutillu torrallaasut akeqqertittarpai. Nalunaarutigisaanut ilagiissoqatigiinni ilaasortaasut akerliliinerata inuinnaanerusut sapiinnerulersippaat suli ingasannerusumik iliulersillugit, akeraalu ataasiarlutik piareersaraluarput Miller ataatsimiiffigisamit qimaguppat toqunniarumallugu. Inngililli iluartut inuppassuit akornanni najorpaat, tamakkualu ilaata angutitut atisisimasup Naalakkap kiffaa eqisimissiullugu qinngarsuisunit aallaruppaa isumannaatsumik najugassamut. Suliassaa suli naammassineqarsimanngilaq, Saattanilu aallartitaalu siunertarisaminni pakatsisitaapput. Ak 128.1

Mianersoqqussutit Guutip ukiorpassuit ingerlanerisigut kiffamigut silamiunut nassiuttarsimasai taamatut upperiumaneqanngittarsimapput. Ulersuup siornagut inuit guutiippallaarnersuat peqqutigalugu Guutip ulersuaq pilersittariaqaleramiuk siunertarisaminik nalunaarfigeqqaarpai aqqutigisaminnit ajortunit sangunissamut piffissaqarsinnaaqqullugit. Ukiuni 120-ni mianersoqqusaapput saanniaqquneqarlutik, Guutip kamannera aseruutissaannik saqqummiunneqaqqunagu. Kisianni mianersoqqussutaasoq asuli oqalunnerusoraat, upperinngilaallu. Guutiissutsiminni ittoornatik Guutip aallartitaa mitaatigaat, ilungersortumik oqaaqqissaarutai soqutiginagit, allaallu anneruniartutut pasillerlugu. Angutip ataatsip qanoq ililluni nunamiut pingaartortaat akerlilissallugit sapiiserfigisinnaassavai? Nuuap nalunaarutaa ilumoorpat, soormi taava silamiut tamarmik tamanna paasillugulu upperisinnaassannginnerpaat? Angutip ataatsip nalunaarutaa tuusintilippassuit ilisimassutaannut akerliusoq! Mianersoqqussutigisaa upperineq saperpaat, umiarsuaanullu qimaaffissarsisinnaanngillat. Ak 128.2

Mitaatiginnittut pinngortitat takoqqusarpaat - - aasaaneratalu ukiuuneratalu nikittaannerat, allaaqqik siallerfiujuitsoq, narsaatit qorsooqqissut unnuaanerata kanerneranit saamasumit tumannguersartitaasartut - - suaarpullu: “Assersuutinik oqalunnginnerpa?” Iluartumik oqaluussisoq silaqarluanngitsutut nikagaat, aliikkutassarsiornissarlu aqqutigisatillu ajortut aatsaat taama kajungeritigalugit. Uppinngissutsimikkulli pisussaq siulittuutigineqartoq pinngitsoortinngilaat. Naalakkap guutiissusiat sivisuumik naammagalugu saannissamut piffissaqartilluaraluarpai, kisianni piffissaq nalliummat saammaanneqarnissaminnik narruginnissimasut Naalakkamit eqqartuunneqarlutillu pillarneqarput. Ak 128.3

Kristusi oqarpoq tikiuteqqiffissamini inuit taamatuttaaq uppinngitsigiumaartut. Soorlu Nuuap nalaani inuit “aatsaallu paasisaqalerput ulersuaq nalliummat tamaasalu nungutillugit. Taamatuttaaq aamma Inuup Ernerata tikiuffissaani ikkumaarpoq.” (Matt. 24, 39). Guutimit innuttarineqartutut nassuertut silamiunut ilannguppata taakkunatullu inerteqqutaasumik tiingasarlutik; silamiut inuulluataarpallaarnerat ilagiinnit inuulluataarutigineqalerpat; katittut siarnunneqarpata tamarmillu ukiorpassuarni timimikkut inuulluarnissaq isumalluutigippassuk - - taava nuannersumik takorluugaat tunngavissaqanngitsumillu isumalluarnerat qilammit innaallagiarnertut tassanngaannartigisumik kipitinneqarumaarput. Ak 128.4

Soorlu Guutip kiffani aallartikkaa silamiut ulersuaqalerneranik mianersoqqujartorlugit, taamatuttaaq aallartitat qinikkani aallartippai eqqartuussinissarsuup qanillinera nalunaarutigiartoqqullugu. Soorlulu Nuuap nalaani inuit qassiit iluartumik oqaluussisup siulittuutigisaanik illaatigisaqartut, taamatuttaaq Millerip nalaani qassiiupput — allaat Guutip innuttaasut nassuertut akornanni — taassuma mianersoqqussutaasumik oqaasiinik mitaatiginnittut. Ak 128.5

Sunalu pissutaalluni Kristusip tikiunnissaanik nalunaajaaneq ilagiissoqatigiinni taama ilalerneqanngitsigaa? Naalakkap tikiunnera iluaatsunut perlunnik aserugaanissamillu nassataqarluni iluartunut nuannaarutissamik neriuutissamillu nassataqartussaavoq. Sallusuissuterujussuaq tamanna Guutip qitornaasa qanorluunniit ilisukkut tuppallersaatigiuarsimavaat. Sooq sallusuissut Guutiusorlu tamatuminnga pinngortitsisoq innuttarisaattut nassuertunit mamiatsaatigineqarpat? Naalakkatta nammineerluni ajoqersukkani ima neriorsorpai: “Inissassinnillu piareersaakkiartoreerussi tikiuteqqikkumaarpunga uannullu pisikkumaarlusi ilississaaq uanga najugarisanneeqqullusi.” (Joh. 14, 3). Annaassisup naakkittartup ajoqersukkami kiserliortutut misiginerat aliasunnerallu paasisimallugu inngilinik aallartitsivigai neriorsorlugillu qilaliarnermisut piviutigisumik tikiuteqqikkumalluni. Qilammut isigiuartillutik asangaagartik aanngartinnagu alarnaveersaarlugu oqaatsit makku tusaallugit sianigilerpaat: “Galilæamiuususi! Sooq qilammut isigivisi? Jiisusi taanna ilissinnit qimagutitinneqarluni qilaliartitaasoq taamatut tikiuteqqikkumaarpoq, soorlu qilammukartoq takugissi.” (ApS. 1, 11). Inngilip oqaasiisigut neriuleqqissitaapput. Ajoqersukkat “tipaatsungaarlutillu Jerusalemimut uterput, naalaffimmiittuaannarpullu Guuti unnersiutigalugu.” (Luk. 24, 52, 53). Tipaatsuutigisaat tassaanngilaq Jiisusip qimassimammatik silap matuma misiligutaanik ussernartuinillu akiugaqartariaqartillutik; inngililli Jiisusip tikiuteqqinnissaanik neriorsuutaat tipaatsuutigaat. Ak 129.1

Kristusip tikiunnissaanik nalunaarut, soorlu taamani inunngornera inngilinit Biilliimimi savanik paarsisunut nalunaarutigineqarnerani, ilumut asasaqartut taassuma tikiuteqqinnissaanik Biibilip nalunaarutaa, tikiuteqqaarnermisut mitaatigineqarnanilu nikagineqarnanilu narrugineqartussaanani, kisianni pissaaneqarlunilu naalannarlunilu innuttani annaakkiartorlugit. Annaassisumut-una asanninngitsut taassuma tikiunnissaanik kissaateqanngitsut; ilagiissoqatigiillu Guutimit nigortersimanerat nalunaarutip qilammit nassiussaasup uumitsaatigineqarneranit akerartorneqarneranillu erseqqinnerusumik uppernarsaatissaqanngilaq. Ak 129.2

Nalunaarutigisamik ilassinnissimasut Annaassisimik tikiunnissaa qilanaarivillugu utaqqivaat. Piffissaq naapissallugu isumalluarfigisaat qanillivoq, ilungersortunillu eqqarsaateqarlutik utaqqipput. Guuti inuulluarnartumik uninngavigaat, aappaani eqqississutissap qularnaveeqqutigisaanik. Kialuunniit neriuummik tamatuminnga tatiginninnermillu tamatuminnga misigisaqarsimasup akunnerit utaqqiffiit tamakku puiorsinnaassanngilai. Piffissap siornagut sapaatit akunnerini kingulliusuni silamiutut suliassat amerlanertigut uninngatiinnarneerupput ilumoorlutik uppertut uummatimikkut eqqarsaatitik misigissutsitillu tamaasa peqqissaartumik misissorpaat, soorlu toqulerlutik innangasut pisartut, akunnerillu arlaqanngitsunnguit qaangiuppata isitik silamiorpaluttunut sunut tamanut matusussaasutut. Tamarmik paasivaat ilumikkut Annaassisoq naapinniassallugu piareersartariaqarlutik. Qaqortunik “atisaat” tassa tarnimikkut minguissuseq, pissuseq Kristusip saammaataasumik aavagut ajortaajarneqartoq. Qanortoq Guutip nassuertumik innuttaasa akornanni suli inoqarniarili taamatut uummatiminnik misissuiumallutillu taama aalajaatsigisumik upperumasunik! Naalagaq taamatut maniguuffigiuarlugu qinusarnermikkut saammaassutip issiavissaarsua sassarfiginiarsimagaluarunikku maannakkornit misilittagartunerungaarsimassagaluarput. Qinusoqanngippallaartarpoq ilumoortumillu ajorteqarnermik paasisimanninneqanngippallaarluni, uumassusilimmillu uppernerup amigaataanerata kingunerisaanik inuit qassiit saammaanneqarneq utertitsisitta taama naammatsigisumik pissarsiarititaa piginngilluinnarpaat. Ak 129.3

Guutip innuttani misilikkumasimavai. Assaata pruffiitit ulluisa naatsorsorneqarneranni paasinerlugaq isertorsimavaa. Tikiunnissamik uppertut kukkuneq maluginngilaat, paasinerlugarlu akerliliisuisa ilisimatunersaannilluunniit nanineqanngilaq. Taakku oqarput: “Pruffiitit ulluinik naatsorsuinerat eqqorpoq. Pisimasussaq pingaartorujussuaq qanillivoq, kisianni taannaanngitsoq Millerip siulittuutigisaa. Pisussaq tassaavoq silamiut saannissaat, tassaananilu Kristusip aappassaanik tikiunnissaa.” Ak 129.4

1844-mi utaqqiffik qaangiuppoq, Kristusilu tikiutinngilaq innuttani annaakkiartorlugit. Ilumoorlutik upperlutillu asannillutik annaassisiminnik utaqqisimasut alianartumik pakatsipput. Kisianni Guutip siunertarisaa naammassineqarpoq: Saqqummernissaminik upperisaqartutut nassuertut uummataat misilippai. Tamakkua ilaat qassiit ersinerinnarmik peqquteqarlutik sulisimapput. Upperisamik nassuernerisa uummataat inuusialluunniit sunniivigisimanngilaat. Pisussaq utaqqisaq pinngitsoormat inuit tamakku oqarput ugguarnatik, Kristusimmi tikiunnissaa upperinngisaannarsimavaat. Ilumoorlutik uppertut aliasunnerannik ilaarutilliisut tamakku sallersaraat. Ak 130.1

Kisianni Jiisusip katersaarsuillu qilammiusut inuit misiligaasimallutillu ilumoortut, kisianni pakatsisimasut, naakkigalugit alakkarpaat. Ak 130.2