Akiuunnersuaq

Kapitel 14—Kingusinnerusukkut Tuluit Nunaanni iluarsaaqqinniat

Luther Tysklandimi inuiaqatigiinnut Biibilimik matusimasumik mappiiniartillugu Tyndale Guutip anersaavanit kajumissaarneqarluni tamatuma assinganik suliniarpoq. Wiclifip Biibilia Biibilimit latiinerisuumit qassiinik kukkuneqartumit nutsigaasimavoq. Naqiterneqanngisaannarsimavoq, atuagartaalu allaannakkat akisungaaramik aningaasaatilissuarnit akimanertanillu amerlanngitsuinnarnit pisiarineqarsinnaasimapput; Biibililu taanna ilagiinnit inerteqqutigineqarmat siaruarterneqarsimanera annikitsuinnaavoq. 1516-imi Erasmusip testamentitaaq grækerisooq latiinerisoorlu atuakkiarisimavaa. Maanna Guutip oqaasia pernarluni oqaatsit nagguiusut atorlugit naqitigaavoq. Atuakkiami tassani siuliini kukkunerpassuit iluarsineqarlutillu isumaa erseqqinnerusumik oqaasertalerneqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik inuit qaammarsagaanerusut sallusuissut ilisimasaqarfiginerulerpaat, iluarsaaqqinniarnerlu siumukaqqilerpoq. Kisianni inuinnaasorpassuit suli Guutip oqaasia inortutut ippaat. Tyndalep inuiaqatigisani Biibilimik tunillugit Wiclifip suliaa inaarpaa. Ak 102.1

Tyndale eqiasuitsumik ilisimasassarsiortuullunilu sallusuissummik ujarlersuuvoq, iivangkiiliulu ilassisimavaa Erasmusip testamentitaava grækerisooq atuaramiuk. Qunugisaqarnani ajoqersuutip tamatigut Biibilimut naleqqiussilluni misissortariaqarnera aalajangiussimavaa. Katuullit oqarmata Biibili ilagiinnit tunissutaanerarlugu taakkuinnarnillu nassuiarneqarsinnaanerarlugu, Tyndalep akivai: “Ilisimavisiuk kia nattorallit ilinniartikkai piniakkaminnik pisaqarnissaannik? Tassami Guutip taannaasup qitornani ilinniartippai ataatartik oqaasiini ujaqqullugu. Ilissi Biibilimik tuninata Biibilimik isertuussimavatsigut. Biibilimik nassuiaasut ikuallattarpasi, pisinnaagaluarussilu Biibili ikuallakkumassagaluarparsi.” Ak 102.2

Tyndalep nalunaajaanera annertuumik soqutigineqarpoq, sallusuissummillu ilassisaqartut qassiiupput. Palasilli piareersimasarput, Tyndalelu qimagutiinnallaraangat qunusaarinikkut eqqunngitsumillu nassuiaasarnermikkut sulisimanera suujunnaarsinniartarpaat, iluatsitsigajuppallaartaqaallu. “Qanoq iliussaanga,” Tyndale aperivoq, “narsaammi ataatsimi siaruarterisillunga akeqqat aatsaaginnaq qimatara piiaaffigisarpaat. Tamaniinneq saperpunga. Kristumiut Bibili namminneq inuiattut oqaatsiminni pigigaluarunikku eqqortumik tunngavissaqaratik oqallorissaartut akerlilersinnaassagaluarpaat. Biibili piginagu inuinnaat sallusuissummi aalajaallisarneq ajornaqaat.” Ak 102.3

Siunertarisamik nutaamik ilungersuutigisaqalerpoq oqarlunilu: “Tussiaatit israelikkut oqaasii atorlugit Naalakkap naalaffiutaani tussiutigineqartarsimapput; iivangkiiliullu tuluttut oqaluffigisariaqanngikkaluarnerpaatigut? … Ilagiit ullup qeqqani qaammaleqqaarneranit qaammaqqutissaalatsinerusariaqassanerpat? ... Kristumiut testamentitaaq inuiaqatigiittut oqaatsitik atorlugit atuartariaqarpaat.” Ilagiinni ilisimatuut ajoqersuisuusullu isumaqatigiinngillat. Sallusuissut inuit Biibilikkuinnaq nanisinnaassavaat. “Taassuma ilisimatooq una isumaqatigaa, inoqataatali alla isumaqatigaa … Kisianni ilisimatuut tamakku tamarmik imminnut assortuupput. Qanormi taava sallusuitsumik oqaluttoq sallusumit immikkoortissavarput … Qanoq? … Ilumut Guutip oqaasiagut.” Ak 102.4

Inuiaqatigisani Biibilimik atuarsinnaasaannik tuniumallugit eqqarsaatigileramiuk suliassaq erniinnaq aallarnerpaa. Qinugisaalluni illuminit qimaatitaagami Londonimut aallarpoq, tassanilu akornusersugaanani sulisinnaatitaagallarpoq. Ak 102.5

Katuullilli angutaasernerisa qimaasariaqalerseqqippaat. Englandimi sumiluunniit eqqissivissaqannginnguatsiarami Tysklandimut qimaajumalluni aalajangerpoq. Tassani testamentitaaq tuluttut naqiternialerpaa. Suliniarnera marloriarluni unitsitaavoq, kisianni illoqarfimmi ataatsimi naqitereqqusaanngikkaangami illoqarfimmut allamut aallartarpoq. Ak 103.1

Kiisami Wormsimut pivoq Lutherip inatsisartuni iivangkiiliumik illersuisimanerata ullut arlalinnguit kingornagut. Illoqarfitoqqami tassani iluarsaaqqinniartut qassiinik ikinnguteqarput, tassanilu Tyndalep suliassani akornusigaaqqinnani ingerlatissinnaavaa. Sivitsunngitsoq testamentitaat 3000 inerneqarput, ukiorlu taanna testamentitaaq naqiteqqinneqarpoq. Ak 103.2

Tyndale akeqqaminut pisinneqarpoq, ataasiarlunilu qaammatit arlallit parnaarussaavoq. Kiisa upperisani martyrisut toqunermigut nassuerutigaa; kisianni sakkuutissaliornermigut ilungersuutiginnittussat allat uagut nalerput tikillugu akiuussinnaalersippai. Ak 103.3

Latimerip oqaluttarfimmit Biibili inuiaqatigiit namminneq oqaasiisut atuartariaqarnerarpaa. Ak 103.4

Barnes Frithilu, Tyndalep ikinngutigilluagai, sassarlutik sallusuissut illersorpaat. Ridleykut Cranmerillu malippaat. Tuluit Nunaanni iluarsaaqqinniarnermi siulersuisut tamakku angutaapput ilisimasaqarluartut, amerlanerillu ilagiinni katuullini upperluartutut ataqqisaasimapput. Babylonip isertugaanik paasisimasaqarnermikkut sakkortunerusumik akerlilerlugu nalunaajaasinnaapput. Ak 103.5

Najoqqutassaq iluarsaaqqinniat tamakkua pingaartitaat — valdenserit, Wiclifip, Johan Husip, Lutherip isumaqataasalu ilungersuutigisaata assinga — tassa allakkat iluartut upperisassatigut ileqqussatigullu kukkussuteqanngitsumik maleruagassaanerat. Paavit, palasiunerit kunngillu upperisassanut tunngasutigut tarnip nalunngissusianut oqartussaannginnerarpaat. Biibili najoqqutaraat, taassuminngalu ajoqersuutit uppereqqusallu tamaasa misilittarpaat. Angutit tamakku ikuallagaanikkut inuunertik akigigaangamikku Guutimut oqaasianullu iluartumut uppernertik napassutigisarpaat. Latimerip ikuallagaaffimmi sanilini toqulerluni oqarfigaa: “Isumalluarit! Ullumi Guutip saammaanneragut Tuluit Nunaanni qaammaqqut ikissavarput, neriuppungalu qaminngisaannassasoq.” Ak 103.6

Skotlandimi Columbap suleqataasalu siaruartigaat suujunnaartitaanngisaannarput. Tuluit Nunaanni ilagiit ruumalerisunut tunniunnerisa kingornagut ukiuni untritilinni arlalinni Skotlandimiut kiffaanngissusertik atatippaat. Taamaattorli paaveqassuseq ukiut 1100-qarneranni Skotlandimissaaq atulerpoq nunani allanisut naalagaalluinnartigaluni. Taarsuaq sumiluunniit taarnerunngilaq. Taamaattorli taarsiornermi qaalernissamik neriunartoqartarpoq. Lollardit Tuluit Nunaannit aggerlutik Biibili Wiclifillu ajoqersuutaa nassaramikkik iivangkiiliumik ilisimasaqarnerup atatinneqarnissaa tapersersorpaat, ukiullu untritillit tamarmik nalunaajaasoqarlutillu martyreqarput. Ak 103.7

Iluarsaaqqinnersuup atulernerata Lutherip atuakkiai kingornalu Tyndalep testamentitaava tuluttooq nassataraat. Oqariartuutit tamakkua palasiusunit malugineqaratik qaqqat qooqqullu angalaarfigalugit sallusuissutip qaammaqqutaa Skotlandimi qamilivikkaluartoq ikeqqippaat ilagiillu ruumalerisut ukiuni 400-ngajanni qinuginninnikkut suliaat uppikaatillugu. Ak 103.8

Taavalu martyrit toqutaasalernermikkut siumukartitsileqqipput, katuullit pisortaasa eqeerlutik ilungersuutigisamik navianartorsiortitaalernera paasillugu Skotlandimiut ataqqinarnerpaat ilaat ikuallaavimmukaattalerpaat. Taamaaliornermikkulli oqaluttarfiliuinnarput nalunaajaasut toqulersut tamakkua oqaasiisa nunamut tamarmut akisuaffiannik, inuiaqatigiillu aalajangerluinnarput ilagiit ruumalerisut nanertuutigiumajunnaarlugit. Ak 103.9

Hamiltonip Wishartillu akimanertaasut ajoqersukkallu inuinnaanerusorpassuit ikuallaavimmi inuunertik akigaat. Ak 104.1

John Knoxip ilagiit oqaluttuarsiaat nalorninartuilu tunullugit Guutip oqaasiata sallusuissutaa aalajangiussimavaa, Wishartillu ajoqersuutaanit sunnigaalluni ilagiit ruumalerisut qimallugit iluarsaaqqinniat qinugisaasut ilannguffigai. Ak 104.2

Uppeqatiminit kajumissaarneqarpoq oqaluussisartutut sulilernissaminut, kisianni taamatut suliaqarnissami akisussaassutsip pingaassusiata sajulersippaa, ullullu arlallit kiserliorluni ilungersoqaluni isumaliutigereeramiuk aatsaat akuersivoq. Akuersereeramili inuutilluni aalajaalluinnarluni qunusuilluinnarlunilu sulivoq. Iluarsaaqqinniap ilumoortup taassuma inuk kinaluunniit qunuginngilaa. Eqqaani martyrit ikuallagaasarfiisa qaammartarnerisa ilungersornerulersiinnarpaat. Ak 104.3

Skotlandip dronningianut, iluarsaaqqinniat siulittaasuisa arlallit sassarfigalugu ilungersornermikkut nipaalliallaffigisartagaannut, sassartitaalluni Knoxip sallusuissut qunusuitsumik nalunaajaatigaa. Nersualaarinikkut isumaqatissarsiarisassaanani sioorasaarinikkut qunutitassaanngilaq. Dronningip ajoqersuinerluttutut pasillerpaa, inuiaanngooq upperisassamik naalagaaffiup inerteqqutigisaanik ajoqersorsimavai, taamalugooq Guutip peqqussutaa unioqqutissimavaa, innuttani akimanertaminnut naalaqqummagit. Knox aalajaalluni akivoq: Ak 104.4

“Upperisassap ilumoortup aallaqqaataanit piginnaanini naalannassutsilu silamiut akimanertaannit pinnagu Guutiinnarmilli taannaajuartumit pisimammagit innuttaasut akimanertamik iluarisaat naapertorlugu upperisaqartariaqanngillat. ... Akimanertaasummi qassiitigut upperisassamik ilumoortumik allanit tamanit ilisimasakinnerupput. ... Aaperaap kinguaavisa tamarmiullutik Farao sivisuumik naalagarisartik upperisassaminnut naalagaatissimagaluarpassuk, taava ataqqinangaartutit oqarfigiumasinnaavinga silarsuarmi qanoq ittumik upperisaqarsimassagaluarnersugut? Imaluunniit inuit tamarmik apustilit nalaanni Ruumamiut kaasariisut upperisaqarsimagaluarpata, nunarsuarmi qanormi taava ittumik upperisaqarsimassagaluarnerpugut? ... Tassannga ataqqinangaartutit paasisinnaassavat innuttaasut naalakkamittut upperisaqartariaqannginnerat, naak naalattariaqaraluarlugit.” Ak 104.5

Dronningip aperaa: “Ilissi allakkat iluartut taamatut nassuiarpasi, taakkualu (katuullit) allatut nassuiarpaat; kikkut upperissavakka, kinalu eqqartuussisuussava?” Ak 104.6

Iluarsaaqqinniap akivaa: “Guuti oqaatsimigut erseqqissumik oqaluttoq upperissavat, allakkatigullu iluartutigut ajoqersuutigineqartut saniatigut una unaluunniit upperissanngilat. Guutip oqaasia immini erseqqarissuuvoq; allassimaffimmilu ataatsimi nalorninartoqarpat Anersaap Iluartup imminut akerliliiuitsup tamanna allassimaffikkut allakkut erseqqinnerusumik nassuiartarpaa, taamalu nalusuujuaannarumanngitsut nalornisariaqanngillat.” Ak 104.7

Iluarsaaqqinniartup taassuma inuunini navianartorsiortillugu naalagarisani sallusuissummik taama qunusuitsigaluni oqaluffigaa. Skotlandilu paavimit qunutitaajunnaarnera tikillugu siunertarisani aalajangiullugu taama qunusuitsigisumik qinusarlunilu Naalagaq pillugu akiuuttuartarpoq. Ak 104.8

Tuluit Nunaanni naaggaartut upperisaat naalagaaffiup upperisaatut atulersitaammat qinuginninneq sakkukillisarneqaraluarluni unitsivinneqanngilaq. Ilagiit ruumalerisut ajoqersuutigisaat qassiit taamaatinneqaraluartut ileqqui arlallit atatinneqarput. Paavi naalagariunnaaraluarlugu kunngi ilagiinnut naalaganngortitaavoq. Oqaluffinni naalagiartarnermi iivangkiiliup minguissusia peqqusersuissusialu suli annertuumik unioqqutinneqartarput. Iluarisamik upperisaqarsinnaanerup pingaartumik najoqqutassartaa suli paasineqanngilaq. Naak naalagaasut naaggaartuusut ilagiittut ruumalerisutut uippallernartigisumik qinuginnikkajutsiginngikkaluarlutik, inuit ataasiakkaat namminneq tarnimik nalunngissusianut naleqquttumik guutisiorsinnaatitaanngillat. Inuit tamarmik piumaffigineqarput ajoqersuutit naalagiartarnermilu ileqquusut naalagaaffiup ilagiissortaasa peqqussutigisaat naalattaqqullugit. Isumaqataanngitsut ukiuni untritilinni arlalinni annertunerusumik annikinnerusumilluunniit qinugineqartarput. Ak 105.1

Apustilit nalaannisut maannakkuttaaq qinuginninnerup iivangkiiliumik siaruarterineq kinguneriinnarpaa. Parnaarussivinni pinerluttut inupalaarsuillu parnaarussaaffianni John Bunyanip kristumiut nunamit aseruussimaffiusumit qilammut ingerlanerannik atuakkiani allappaa. Ukiuni 200-ni Bunyanip atuakkiaata “Kristumiup ingerlanera”-ta inuit uummatikkut killinnangaartumik oqaluffigisarsimavai, atuakkiaatalu “Ajorteqarnerpaap saammaanneqangaarnera”-ta inuit qassiit inuussutip tungaanut aqqutissamut sangutittarsimavai. Ak 105.2