Akiuunnersuaq

Kapitel 12—Frankrigimi iluarsaaqqinneq

Speyerimi assuarliut Augsburgimilu nassuerut iluarsaaqqinnerup Tysklandimi ajugaaneranut nalunaaqutaasut ukiorpassuarnik saqitsaaffiullutillu taarsiorfiusunik kinguleqarput. Ilungersuutiginnitsigisami saqitsaannerannit sanngiillisitaalluni akeqqanillu pissaanilissuarnit saassunneqarluni naaggaartuussuseq nungutaalluinnartussatut ikkaluarpoq. Kaasarili ajugaasorinarseruttorluni ajorsarpoq. Naggataagullu ajoqersuutit tamaviaavilluni nungusarniarsimasani akornuteqanngitsumik ajoqersuussutigineqarnissaat akuersissutigisariaqarpaa. Naalagaaffini erlinnartuutinilu allaallu inuunini navianartorsiortissimavai “ajoqersuinerlunneq” sequmissinnaajumallugu. Maanna sakkutoorpassui sorsunnermi ajorsartitaapput, aningaasaatai nungupput, naalagaaffippassui pikitsitsivigineqalerput, massa upperneq qunutinniarsimasaa tamanut siaruartertoq. Karl V-ata ajugaqanngitsoq assortorsimavaa. Guuti oqarpoq: “Qaammarli”, kaasarilli taarsuaq atatinniaraluarsimavaa. Siunertarisani iluatsinngitsoorsimavaa; utoqqaliaarpallaarsimalluni, sivisuumik akiuussimanermi qasutalluni kaasariussutsi soraarullugu mattuffimmut mattutitippoq. Ak 86.1

Iluarsaaqqinniarneq Schweizimi Tysklandimisut ullunik atugarliornartunik atugaqartitaavoq. Kantonit qassiit naaggaartutut upperisalinnut ilanngukkaluartut, taamaattorli ilagiit ruumalerisut ajoqersuutaannut ungaginnittunittaaq ilaqarput. Upperisamik ilassinnikkumasunut qinuginninnerat Schweizimiut imminnut sorsuunnerannik kinguneqarpoq. Zwingli taassumatullu naaggaartunngorsimasorpassuit Kappelimi sorsuffimmi toqoraaviungaartumi toqutaapput. Oecolampadius perlussuarnit tamakkunannga uippallersitaasimasoq tamatuma kinguninnguagut toquvoq. Ilagiit ruumalerisut ajugaasimaarlutik annaasimasatik tamakkerlugit pissarsiareqqilersutut ippaat. Guutilli naassaanngitsumik siunnersuisup sulissutigisani taamaatissinnaanagulu innuttani puiorsimanngilai. Assaata aniguisikkumaarsimavai. Nunani allani sulisussat makitissimavai iluarsaaqqinnermik siumukartitsisussat. Ak 86.2

Frankrigimi ulloq qaalereersimavoq Luther iluarsaaqqinniartutut tusaamasaalereersinnagu. Qaammaqqummik nanisaqaqqaartut siulliit ilagaat Lefévre utoqqanngulereersoq, angut ilisimatoorsuaq Parisip universitetiani professoriusoq, ilumoorluni ilungersorlunilu katuuliusoq. Atuakkianik itsarnitsanik misissuinermini Biibili nassaarisimavaa, atuakkamillu tamatuminnga ilisimasassarsiorneq ilinniarnertuunik ilinniartitsinermini atulersippaa. Ak 86.3

Ukiumi 1512-imi, Lutherip Zwinglillu iluarsaaqqinnialernerat sioqqullugu Lefévre allappoq: “Guutip-una upperneq pissutigalugu iluassusermik, Guutip saammaannera kisiat aqqutigalugu naassaanngitsumik inuuneqaatissamik tunigaatigut.” (Wylie). Utertitsissutip nalorninartui eqqarsaatigalugit oqarpoq: “Ilami paarlaassinerup tamatuma angissusia — ajorteqanngitsoq eqqartuussaavoq pisuusorlu aniguisitaalluni; pilluaqqussutaasoq perloqqusaavoq perloqqusaasorlu pilluaqqusaalluni; inuussutaasoq toquvoq toqusimasullu inuullutik; pingaartorsuussutaasoq taarmit ulinneqarpoq kiinnamilu kanngunassuserinngisaanik ilisimasaqanngitsoq pingaartorsuussusermik atitinneqarpoq.” (D'Aubigné). Ak 86.4

Annassutissallu pingaartorsuup tamatuma Guutimit pigineqarnera ajoqersuussutigiitigalugu inuup naalattariaqassusia aammattaaq oqaaqqissaarutigaa oqarluni: “Kristusip ilagiissortaanut ilaasortaaguit, taava timaanut avataavutit guutiusutullu pissuseqarlutit ... Ila, inuit namminerisaqartitaaneq tamanna paasiinnarsinnaagaluarunikku, qanormi taava piitaajuitsigisumik, minguitsigisumik iluartigisumillu inuussagaluarnerpat! Silap matuma pingaartorsuussutai qamuuna pingaartorsuussusermut uinillit isiginninnerannut isertugaasumut naleqqiullugit narrugissagaluarpaat.” (D'Aubigné). Ak 86.5

Lefévrep ilinniartitaasa ilaasa oqaasii piumaqalugit tusarnaartarpaat, ilaasalu ilinniartitsisup nipaarunnerata kingornagut sallusuissut sivisuumik nalunaajaatigisussaasimavaat. Taakkua ilagaat William Farel. Angajoqqaami Guutimik mianerinnittut ilagiit ajoqersuutaat upperilluinnaqqullugu perorsarsimammanni apustilisut Paulusitut oqarsinnaasimassagaluarpoq: “Farisiiariullunga juutini upperisarsioqatigiit sukannernerpaat malillugit inuusimasunga.” (ApS. 26, 5). Ilungersortumik katuuliulluni ilagiinnut assortuisut tamaasa nungukkumallugit ilungersortuuvoq. Ileqqulialli tamakkua tarnikkut eqqissisinneq saperpaat. Peqqissimissutissatut suliarpassuani ajortilittut misigiunnaarutigineq saperpai. Iluarsaaqqinniartup oqaasia tusaraangamiuk: “Annassut saammaannermit pivoq,” taava tamanna qilammit nipiusutut tusartarpaa. “Ajorteqanngitsoq eqqartuussaavoq ajortilillu pinngitsuutitaavoq.” “Kristusip sanningasuliata kisimi qilaap isaaffii ammarlugillu uneriffiup matui matusarpai.” (Wylie). Ak 87.1

Farelip sallusuissut nuannaarluni ilassivaa. Paulusitut saannermigut ileqquliat tunullugit Guutip qitornaasa kiffaanngissusiat saappaa. “Amaqqutut qaasuttutut uummateqarunnaarlunga,” taama allappoq, “savaaqqatut qanilaartutut uummatigalu tamaat Jiisusimut Kristusimut tunniussimallugu uterpunga.” (D'Aubigné). Ak 87.2

Lefévrep ilinniartitani qaammarsarniartuarai Farel Kristusip suliareqqusaanik taamatut ilungersortigaluni aallarpoq sallusuissut tamanut nalunaajaatigiartorlugu. Tamatuma kinguninnguagut ilagiit pingaartortaasa ilaat, Meauximi biskoppi, ilagilerpaat. Ajoqersuisullu allattaaq pikkorissutsimikkut ataqqineqarluartut ilannguffigalugit iivangkiiliu nalunaajaatigilerpaat, iivangkiiliulu assassortuni, naasorissaasukkunni allaallu kunngip illussaarsuani ilassineqarpoq. Taamanikkut kunngiusup Frans I-ip qatanngutaata arnap naaggaartut upperisaat ilassivaa. Kunngip nammineq arnaatalu saanniarnissaat ilimanarsisutut ileraluarpoq, iluarsaaqqinniallu ulloq kunngip iivangkiiliumik ilassinniffissaa qilanaarileraluarpaat. Ak 87.3

Isumalluutigisaalli eqquutinneqanngillat. Kristusip ajoqersugai misiligaallutillu qinugineqartussaasimapput, tamannali saamasumik isertugaagallarpoq. Utaqqiisigalugu ullut eqqissisimanartut atugaagallarput perulluliorfissaq sioqqullugu nukittorsarsinnaaqqullugit, iluarsaaqqinnerlu pilertortumik siumukarpoq. Meauximi biskoppip biskoppiuffigisamini ilungersorluni sulilluni palasit inuinnaallu ajoqersorpai. Palasit nalusuullutillu ileqqorluttut peersitaallutik sapinngisamik angutinik ilisimatuullutillu Guutimik mianerinnittunik taarserneqartarput. Biskoppip innuttami Guutip oqaasianik atuarsinnaatitaanissaat kissaatigingaarpaa, kissaatigisarlu tamanna katsorna eqquutinneqarpoq. Lefévrip testamentitaaq nutserpaa, Lutherillu Biibilia tyskisooq Wittenbergimi atuakkiarineqarmat testamentitaaq franskisooq Meauximi naqiterneqarpoq. Biskoppip akissaajaatissat akornutigiumanagit palaseqarfittamini siaruarterpaa, sivitsunngitsorlu Meauximi naasorissaasut Biibili pigilerpaat. Ak 87.4

Soorlu angalasut qilalerlutik puilasoq naammattoorlugu nuannaartartut, taamatut tarnillit tamakkua qilammit nalunaarutaasoq ilassilluartigaat. Narsaatini sulisartut sannavinnilu assassortut Biibilip sallusuissutai oqaloqatigiissutigisarlugit qiimmassaatigisarpaat. Imerniartarfinni unnukkorsiortarunnaarlutik illuminni katersuullutik Guutip oqaasia atuartarlugulu peqatigiillutik Guuti unnersiutigisarpaat. Nunaqarfinni tamakkunani allanngornersuaqarpoq. Inuit naasorissaasuinnannguugaluarlutik eqiasuikkaluarlutik qaammarsagaavallaanngitsut, taamaattorli Guutip saammaannerata nutarterisutut qaffassaasutullu pissaaneqarnera inuuneranni malunnarsivoq. Anneruniajuillutillu asannittuugamik iivangkiiliup ilumoornikkut ilassineqarnermigut naammassisaqarsinnaanerannik takutitsipput. Ak 87.5

Qaammaqqutip Meauximi ikinneqartup qinngornini avammorujussuaq qinngortippai. Saannialerlaat ullut tamaasa amerliartorput. Palaseqatigiit narrassimanerat kunngimit mattuttut annikitsorsiortumik tappiillisitaanerannik nikaginnittumit naalagarsiortitaagallarpoq. Naggataatigulli paavikkut pisortaasa piumasartik pivaat, ikuallaaviillu kukunneqartalerput. Meauximi biskoppiusup ikuallanneqarnissaq utertitsinissarluunniit qinigassarilerlugit artornaannerusumik atugassaq qinerpaa, kisianni siulittaasortik tunussigaluarmalluunniit ajoqersugai aalajaattuaannarput qassiit ikuallaaviup qeqqani sallusuissut nalunaajaatigaat. Ikuallagaaffimminni qunusuillutillu ilumoornermikkut kristumiut akimanngikkaluartut taakkua inuit tuusintilippassuit ulluni eqqissisimaffiusuni tusagaqarnavianngikkaluartut oqaluffigaat. Ak 88.1

Naalliutsitaanikkut mitaatigineqarnikkullu sapiiserlutik Kristusimik nalunaajaasut nikanartuinnaanatillu piitsuinnaanngillat. Pallittaalisani illussaarsuarnilu akimanertaqarpoq sallusuissummik pingaartitsinerminni aningaasaaterpassuarnit akimassutsimillu allaallu inuunerminnit salliutitsisunik. Kunngip sakkutooqqinnertaasa ilaat biskoppimit aalajaannerusumik anersaaqarpoq. Louis de Berquin akimanertaavoq sapiillunilu ilinniarnertooq ileqqorissutsimigullu assuarnaatsoq. “Inuttut allarpassuartut Biibilimik atuagassaqartitaagami tupigusuutigisaminik tassani ilagiit ruumalerisut ajoqersuutaat pinnagu Lutherip ajoqersuutaa nassaaraa.” (Wylie). Tamanna killigalugu iivangkiiliup sulissutigineqarnissaa ilungersuutigilivippaa. Ak 88.2

“Frankrigimi akimanertanit ilisimanerpaatut ataqqineqarami”, poqerluinnarlunilu oqalloringaarami, qunusuillunilu ilungersungaarami aammalu kunngikkunni annertuumik sunniuteqartarami — kunngimmi qujagisaraa — taamaattumik qassiit Frankrigimi iluarsaaqqittussatut isigaat. Bezap ima oqaatigaa: “Berquin Frankrigimi Lutherinngussagaluarpoq Frans I kurfyrstisut issimagaluarpat.” “Lutherimit ajorneruvoq.” Paavip isumaqatigisai suaarput. (Wylie). Frankrigimi katuullit ruumalerisut ilumut taassumannga qunugineruaat. Assortuunneq ukiorpassuarnik sivisussuseqarpoq Frans I ilagiit ruumalerisut iluarsaaqqinniallu akornanni nangaatillugu. Berquin pingasoriarluni paavip atorfeqartitaanit parnaarussaavoq, silassorissusiali assuarnaassusialu pissutigalugit kunngip palaseqatigiinnit qinugisassanngortikkumanagu aniguisittarpaa. Ak 88.3

Berquin Frankrigimiitilluni navianartorsiortitaanerminik arlaleriarluni mianersoqquneqartarpoq, siunnersorneqartarporlu nunamut allamut aallarnikkut aniguiniaqqusaalluni. Erasmusip ilisimatungaaraluarluni sallusuissut inuunerminit salliutissallugu qunusuissuseqanngitsup Berquin allaffigaa: “Nunamut allamut ambassadørisut aallartitaanissat qinnutiguuk; Tysklandimi angalaarit. Bede isumaqataalu ilisimavatit, uumasupiluuvoq tamanut toqunartulimmik tissalutsitsisoq. Akeqqatit amerlasoorujussuupput. Kristusilluunniit sulissutiginiagaanit pitsaanerusumik sulissutiginiagaqaraluaruit nallinnartumik ajorsartitaatinnak taamaatinnavianngilaatsit. Kunngip illersuinissaa isumalluutigivallaarniaqinagu. Qanorluunniit pisoqassagaluarpat: Upperisassanik ilinniartitsisunut kanngunarsarniaqinanga!” (Wylie). Kisianni Berquin navianartorsiornini pissutigalugu ilungersorneruliinnarpoq. Erasmusip namminissarsiortumik siunnersuutaa naalannagu tamatuma akerlianik suli sapiinnerusumik iliorumalluni aalajangerpoq. Ilisimatuut atuakkiaannit oqaaseqatigiit aqqaneq marluk katersorpai tamanut “Biibilimut akerliusutut ajoqersuinerluutaasutullu” tusarliutigiumallugit, kunngilu qinnuigaa assortuunnissami eqqartuussisuuniaqqullugu. Kunngip assortuuttut isumatussusiat misilissallugu ajorinngeqigamiuk katuullit kajumissaarpai Biibili tunngavigalugu illersoqqullugit. Katuullit nalunngeqaat illersuutissaq tamanna iluaqutigingaarnaviarnagu, parnaarussineq, naalliutsitsineq ikuallaanerlu atugassariumanerungaaraluarpaat. Maanna allatut periaasissaqartitaalerput, qunnersuarmullu nakkalernertillusooq takorluulereerpaat. Qunulivillutik aniguissutissamik ujarlilerput. Ak 88.4

“Taamanikkorpiaq niviarsiap Maariap assinga aqqusinermi aserorterneqarpoq. Illoqarfimmi uivernersuaqarpoq. Inuppassuit katersuullutik aliasunnertik kamannertillu takutippaat. “Tamassa Berquinip ajoqersuutaata kinguneri,” mattuttut suaarput, “suut tamarmik — kristumiussuseq, inatsisit, kunngiussuseq allaat — Lutherikkut perlulioqatigiinniarnerannit aserortigaalerput.” (Wylie). Ak 89.1

Berquin tigusaaqqippoq. Kunngip Paris qimappaa, taamalu mattuttut piumasaminnik iliorsinnaatitaapput. Iluarsaaqqinniaq killisiorneqarlunilu toqutassatut eqqartuunneqarpoq, kunngilu akuliuteqqunagu eqqartuussut ulloq taanna suliarineqarpoq. Ullup qeqqanut Berquin toqutsisarfimmukaanneqarpoq. Inupparujussuit pisussaq isiginnaarumallugu katersuupput, inuppassuillu uippalleqalutik toqutassap Frankrigimi ilaqutariinnit qunusuinnerpaanit qinigaasimanera ilimasupilullutik takuaat. Ak 89.2

Qamutipalaat qimussiunneqarfigisani, qinuginnitsigisami kiinaasa kamannersuarmit equtitaanerat, amiilaarnartumik toqutaanissaq ornikkani — tamakku tamaasa soqutiginngilai. Jiisusip inuusup toqusimasullu, naassaanngitsumik inuusussap, toqup uneriffiullu matuersaataanik paarisaqartup, sanileraa. Berquinip kiinaa qilaap qaammaqqutaanit qinngorfigineqartutut eqqissisimatigaaq. Maanna kunngit kunngiat najortigalugu upperisani nalunaajaatigisussanngorpaa, nuannaarneralu aliasuppalunnermik akoqanngilaq. Ak 89.3

Ingerlaartut aqqusinertigut inuppassualitsigut kigaatsumik ingerlatillugit isigisut kiinaata pissusiatalu eqqissisimarpalullunilu ajugaasimarpalunnera tupigusuutigalugu malugaat oqarlutillu “naalaffimmi iluartunik eqqarsaatigisaqartutut isikkoqarpoq.” (Wylie). Ak 89.4

Ikuallaavimmi Berquinip inuit oqaluffiginiaraluarpai, kisianni mattuttut tamatuma kingunissai siooragalugit suaartaatilerput sakkutuullu sakkuminnik perpalutsitsilerlutik, martyrillu nipaa nipiliornerannit aanngartitaavoq. Taamaaliornikkut palaseqatigiinni pisortaasut 1529-mi Parisimi “inuit maligassiornerluppaat, toqutsivimmi toqulersup oqaasii iluartut nipangersaramikkik.” 1793 (Wylie). Ak 89.5

Berquinip toqunera Frankrigimi tamarmi iluarsaaqqinniartut isumaqataani aliasuutigineqarpoq. Kisianni maligassiuinera asuliunngilaq. Sallusuissummik ilungersuutiginnittut oqartarput: “Uaguttaaq nuannaarluta aappaanilu inuunissaq isumalluutigalugu toqunissamut piareersimavugut.” (D'Aubigné). Ak 89.6

Meauximi qinuginninnermi naaggaartut upperisaannik nalunaajaasut oqaluusseqqusaajunnaarput. Tamanna pissutigalugu nunaqarfinnut allanut aallararput. Lefévre Tysklandimut aallarpoq. Farel Frankrigip kangiani inunngorfimminut uterpoq qaammaqqut tassani nalunaajaatigiartorlugu. Meauximi pisoqarnera tusareersimavaat, sallusuissullu qunusuitsumik nalunaajaatigisaa tusarumaneqarpoq. Pisortaasut sivitsortinnagu malugileramikku illoqarfimmit anisippaat. Naak tamanut ammasumik oqaluussisinnaajunnaaraluarluni angalaarluni illoqarfeeqqani inuinnaat illuini narsaatinilu ivigaqarfinni avinngarussimasuni oqaluussisarpoq, orpippassuarnilu qaqqallu qooruini nukappiaraanermini angalaarfigisartakkamini qimaaffissarsiortarpoq. Ak 89.7

Apustilit nalaannisut qinuginninneq “iivangkiiliumut siuarsaataaginnarsimasut.” (Fil. 1, 12). Parisimit Meauximillu “siammartitaasimasut angalaartalerput oqaaserlu nalunaajaatigisalerlugu.” (ApS. 8, 4). Taamatut qaammaqqut Frankrigip immikkoortuisa avinngarusimanerusut ilaannut siammarterpoq. Ak 90.1

Guutip suliareqqusaminik sulissutiginnittussat sungiusartarpai. Parisip ilinniarfiisa ilaanni anguteqarpoq inuusuttunnguamik. Isumalioriataallaqqissutsi takutittalereersimavaa, assuarnaatsumillu inuuseqarnermigut Guutimullu mianerinninnermigut minnerunngitsumik malunnartuuvoq. Piginnaanertussusia eqiasuissusialu pissutigalugit ilinniarfigisaminit tulluussutigineqarpoq, Johan Kalvinillu ilagiinnik illersuisut pikkorinnerpaallutillu ataqqineqarnerpaat ilagilissagai isumalluutigineqaraluarpoq. Guutimilli qaammaqqutip aammattaaq Kalvin upperisapalaanik ilinniartitaaniartillugu tikippaa. Ajoqersuut nutaaq tusaamalerlugu uulikullalluni ajoqersuinerluttut ikuallagaasarnerata pisariaqassusia qularutiginngilluinnaraluarpaa. Ak 90.2

Isumaanili eqqarsaatit itertalersimapput piumasaminik tunuartinneq sapigaanik. Ajorteqarnerminik paasisaqarnermit killinneqarpoq, imminullu takorloorpoq eqqartuussisussamut qilammiusumut sassartitaasutut, qinnussisussaqarnanilu. Iluartuutitat akuliunnissaasa, ajunngitsuliornerit, ilagiinni pissusilersornerit — tamarmik ajortaajarneq saperpaat. Isumatsalluinnarnissaq kisiat ilimagisassarileraluarpaa kinguneqanngitsumik anngiiartarlunilu peqqissimissutissatut naalliutsittaraluarpoq, kisianni tarnimigut Guutimit tuppallersarneqarnissaq tamakkunatigut angusinnaanagu. Ak 90.3

Taamatut ilungersulussinnartilluni ullut ilaanni “ajoqersuinerluttoq” ikuallanneqartoq isiginnaarpaa. Martyrip kiinaata eqqissisimarpalussusia tupigusuutigingaarpaa. Naalliunnaqisumik toqulernermini, sulilu qununarnerusumik ilagiinnit perloqqusaanermini, uppernermik qunusuissusermillu takutitsivoq ilinniarnertuup inuusuttup massa ilagiinnut naalalluinnarluni inuutilluni isumatsassimanerminut taarsiornerminullu naleqqiussaanik. Ilisimavaa “ajoqersuinerluttut” upperisartik Biibilimik tunngavissaqartimmassuk. Aalajangerpoq Biibili ilisimasassarsiorfigiumallugu tipaatsunnerannut pissutaasoq ajornanngippat paasiniarumallugu. Ak 90.4

Biibilimi Kristusi naapippaa, torlulalerporlu: “Ataataga-aa, taassuma pilliutaata saammartissimavaatit. Aavata minguiarpaanga, sanningasuliata perloqqusaanera nammassimavaa toquneragullu saammaatissarsivunga. Namminersornitsinni sianiitsuliortarsimaqaagut, illilli oqaatsit qaammaqqutigisattut tunniuppat, uummatigalu killissimavat nersornaat sunaluunniit Kristusip pissarsiarisimanngisaa narrugisinnaaqqullugu.” (Martyn). Ak 90.5

Kalvinip sulinialernini sallaatsumik aallarnerpaa, oqaasiilu kanernertut nunap tumannguersaatigisaatut ipput. Paris qimassimallugu tamatuma avataani illoqarfik najugarilerpaa kunngip panianit Margaretamit sernigisaalluni. Taassuma iivangkiiliu asallugu isumaqatigisai iluarisarpai. Kalvin suli inuusuttuaraallunilu sallaatsumik saamasumillu pissuseqarpoq. Illuni innuttaasut akornanni sulinialerpoq. Ilaqutariit najortigalugit Biibili atuartarpaa annassutissallu sallusuissutaa nalunaajaatigisarlugu. Tusarnaartigisaasa nalunaarut tipaatsunnartoq inoqatiminnut ingerlateqqittarpaat, katsornalu ajoqersuutaa illoqarfinnguanut eqqaaniittunut angallanneqalerpoq. Illunnguanut nikanartunut pallittaalisanullu isertitaasarpoq suliuarnermigullu ilagiit tunngavilerpai sallusuissummik qunusuitsumik nalunaajaasussanik. Ak 90.6

Qaammatit arlalinnguit qaangiunnerisigut Parisimut uterpoq. Tassani ilisimatuut uiversorsuanngorsimapput. Inuiaat oqaasii qanganitsat ilisimasassarsiorfigalugit Biibili atuartalersimavaat, inuillu qassiit sallusuissummik imarisaanik soqutigisaqanngikkaluarlutik nipituumik ilungersortumillu oqaloqatigiissutigisarpaat. Universitetip ilinniartitsiviini upperisassat nipitoorujussuarmik assortuussutigineqartillugit Kalvin illumit illumut angalaarpoq, inuit Biibilimik atuffattarlugit Kristusimillu sanningasulimmullu kikiattugaaneranik oqaluttuuttarlugit. Ak 90.7

Guutip isumaginninneragut Parisimiut suli ataasiarlutik qaaqquneqartussaasimapput iivangkiiliu ilasseqqullugu. Naalakkersuinikkut soqutiginiagassat pissutigalugit kunngip ilagiit ruumalerisut suli iligilivinnagillu iluarsaaqqinniarneq assortulivissimanngilaa. Iluarsaaqqinniarnerup Frankrigimi ajugaanissaa Margaretap suli tamaviaarluni neriuutiginiarpaa, naaggaartullu upperisaata Parisimi nalunaajaatigineqarnissaa aalajangiuppaa. Kunngip aallarsimanerani palasi naaggaartuusoq Parisip oqaluffiini oqaluussisaqquaa. Paavikkut pisortaasa tamanna inerteqqutigimmassuk kunngip paniata illussaarsuaq ammarpaa. Inersuaq naalagiartarfissatut iluarsaanneqarpoq tassungalu inuit tamanik atorfillit, akimasut inuinnaallu, ullut tamaasa piffissaq aalajangersimasoq naalagiarsinnaatitaapput. Inuppassuit naalagiartalerput. Inersuaq piinnarani paarsuit torsuusallu inunnik ulikkaartarput. Ullut tamaviisa tuusintillit arlallit tusarnaariartarput, akimarnit, naalakkersuinermi atorfillit, eqqartuussissuserisut, niuertut assassortullu. Taamatut katersuuttarneq inerteqqutiginagu kunngip Parisimi oqaluffiit marluk ammaqquai. Guutip oqaasia illoqarfissuarmi aatsaat taama aalaterneqaataatigilerpoq. Soorlu tassa inuussutip anersaavata qilammit inuiaat anersaartorfigigai. Imerajukkunnaarnerup, minguissutsip, peqqissaarnerup eqiasuinnerullu imerajunneq, inuunerlunneq, eqqissiviilliorneq ilatsiinnarnerlu taarserpaat. Ak 91.1

Ukiuni marlunni Guutip oqaasia illoqarfiit pingaarnersaanni nalunaajaatigineqarpoq, kisianni iivangkiiliumik ilassisaqartut qassiiugaluartut, taamaattorli amerlanersaasa narrugaat. Frans akaarinnittutut takutissimavoq nammineq siunertarisani siumukartinniaannarlugit, kisianni kingorna paavikkut kingumut piumasartik pivaat. Oqaluffiit matoqqinneqarput ikuallaasaleqqippullu. Ak 91.2

Kalvin suli Parisimiilluni siunissami sulinissaminut piareersarpoq ilinniarnikkut, eqqarsarnikkut qinusarnikkullu, qaammaqqut qaammarsaatigiitigalugu. Kiisalu pasineqalerpoq, pisortaasullu aalajangerput ikuallakkumallugu. Kisimiilluni eqqasuuteqartinnagu ikinngutaasa iserfigaat nalunaarfigalugulu pisortaasut tiguniarlugu aggernerannik. Tuaviorluni illoqarfissuup avatikannianukarpoq. Tassani sulisartoq iluarsaaqqinniarnermik iluarisaqartoq qimaaffigaa. Inisimaffigisami atisaanik atisilluni ikuttaammik ersutaqarluni aallarpoq. Kujammukarluni kunngip paniata Margaretap naalagaaffigisaanut qimaavoq. (D'Aubigné: Calvin). Ak 91.3

Tassani qaammatini arlalinni eqqasuutissaqarani uninngavoq ikinngutinit pingaartortaasunit sernigisaalluni. Eqqissiviilliortitsineq uniimimmat Poitiersimi nutaamik suliffissarsiorpoq. Tassani universiteteqarpoq isumaliutit nutaat ajunngitsumik ilassineqareerfiannik. Inuit assigiinngitsut iivangkiiliu nuannaarlutik tusarnaartarpaat. Tamanut ammasumik nalunaajaaneqanngikkaluarpoq, Kalvinilli naassaanngitsumik inuussutip oqaasia atorfillip illuani, illumini ilaannikkullu illoqarfiup naatsiiviisa arlaanni tusarumasunut oqaluutigisarpaa. Tusarnaariartartut amerliartormata illoqarfiup avataani katersuuttarnissaq pitsaanerutilerpaat. Katersuuttarfissatut qaarusuk qooqqup nerukillunilu itisuup saneraaniittoq qinerpaat, asulumi orpinnik ujarassuarnillu assiaquteqarluni. Inuppaalunnguakkuutaarlutik aqqutissat assigiinngitsut aqqutigalugit ornittarpaat. Qaarusummi avinngarusimasumi Biibili atuarneqarlunilu nassuiarneqartarpoq. Tassani naaggaartut Frankrigimi pernarlutik nerliiviliarput. Ilagiinnguanit iivangkilistit ilumoortut arlallit aallartitaapput. Ak 91.4

Kalvin suli ataasiarluni Parisimukaqqippoq. Maannakkut allaat franskit inuiaqatigiittut naaggaartunngornissaat neriuutigiunnaarumanngilaa. Kisianni suliniarnermini tamatigorluinnangajak akornusersugaavoq. Ak 91.5

Frankrigip Tysklandimut Schweizimullu nallersuunnissaa kissaatigalugu franskit iluarsaaqqinniartuat aalajangerpoq ilagiit ruumalerisut upperisapalaaqartitsinerat qunusuitsumik saassukkumallugu inuiaqatigiit tamarmiusut itersarneqaatissaannik. Tamanna siunertaralugu Frankrigimi tamarmi unnuap ataasiinnaap ingerlanerani allagarsiineqarpoq. Ilungersortumik eqqarsarluaqqaarnanili iliorneq tamanna iluarsaaqqinniarnermut iluaqutaanngilaq, tamatumali akerlianik nunami tamarmi naaggaartutut upperisallit nungusarneqarnerannik kinguneqarpoq. Taamaaliorsimanerup katuullit sivisuumik kissaatigiumasaannik patsisissaqalersippaat “ajoqersuinerluttut” kunngimut inuiaqatigiillu eqqissisimanissaannut navianaatissatut nungusarneqarnissaannut. Ak 92.1

Inuup kinaasimanersup — ikinngutaagaluarluni sianiilliortuusimanersup peqqusersusaarluniluunniit akeraasimanersup — allagarsiussat tamakkua ilaat kunngip nammineq inaata matuanut nivinngarpaa. Kunngi uippallerluinnarpoq. Allagarsiussaq upperisapalaanut ukiuni untritilippaalunni ataqqineqarsimasunik assuarliutinik sukangaqisunik imarisaqarpoq. Nalunaajaatinik taama isertunngitsigisunik tupinnartigisunillu kunngikkormiunut eqqussineq sualuttumik sorraatsuliorneruvoq kunngip kamaammissutigisaa. Uippallernermit sajuttuinnanngorluni aalariarneq sapileraluallarluni narrannini oqaasertalerpaa ima siooranarluinnartigisumik: “Naakkigisaqarnasi lutherikkuussusermik pasineqarsinnaasut tamakkerlugit tiguarsigik, tamaasa nungussavakka.” (D'Aubigné: Calvin). Kunngip isummani aalajangiutituakasillugu ilagiit ruumalerisut iligilivippai. Ak 92.2

Parisimi lutherikkuusut tamarluinnaasa tigusarineqarnissaat piareersaatigineqarpoq. Assassortunnguakkuluk piitsuusoq uppertunillu isertortumik katersuuttarnissaannut qaaqqusiartortartoq tigusarineqarpoq. Piumanngikkuni erniinnarluinnaq ikuallagaanissaanik sioorasaarlugu peqquaat paavip aallartitaa illoqarfimmi naaggaartuusut tamarluinnaasa illuinut angalaaqatigeqqullugu. Taama kanngunartigisumik iliornissaq nangaassutigeqqaaraluarlugu ikuallataanissani siooraginermit qatanngutigisaminut killuussisunngorumalluni akuersivoq. Timiusaq siuleralugu palasillu mattuttullu sakkutuullu ingerlaaqatigalugit kunngip politiitut paasiniaatitaata killuussisoq illoqarfiup aqqusernisigut nipaatsumik ingerlaaqatigaa. Ingerlaaqatigiinneq “nerliiviliaatip iluartup” ataqqinaatissaatut naaggaartullu pilliummik mitaatiginninnerisa saammaatissaatut pissuseqartittuusaarpaat. Taamaaliortuusaarnerli navianavissumik siunertaqarpoq. Illup naaggaartup illugisaata akerpiaani killuussisoq oqaaseqarani nalunaartaraaq. Ingerlaaqatigiit unittaraat, illu iserfigisaraat, ilaqutariillu anniartitaallutillu kalunnilersugaasarlutik. Taamalu ingerlaaqatigiit siooranartut ingerlaqqileraraat nungutassanik allanik ornigaqarlutik. “Illumik minitaqanngillat, Parisimi universitetip ilinniarfittaanut allaat ... Morinip illoqarfissuaq tamaat sajulersippaa ... Uippallernavissumik qunusaarineruvoq.” (D'Aubigné: Calvin). Ak 92.3

Palasit inuiaat narrassimaartuartikkumallugit naaggaartunut pasilliutit ajornerpaat angallappaat. Pasillerneqarput katuullinik toqoraaniassamaartutut, naalakkersuisunik soraarsitsiniartutut kunngimillu toqutsiniartutut. Pasilliutit tamakku minnerpaamilluunniit uppernarsaatissartaqanngillat. Taamaattorli perlussarujussuit siulittuutigineqartut tamakku piviusunngortitaajumaarsimapput, kisianni pissutsit allaalluinnartut atuutsillugit pissutissallu taaneqartut paarlattui peqqutigalugit. Katuullit naaggaartunut pinngitsunut naakkittaatsuliungaarnermikkut ukiuni untritilinni arlalinni nalliuttussani kunngip, naalakkersuisuisa innuttaasalu pillaatissatut akiniaavigineqarnissaat tunngavilerpaat, tamannali upperisaqanngitsut paavikkuusullu namminneq pilersitaraat. Perlussuit ukiut 300 tamatuma kingornagut Frankrigimi atuuttussaasimasut naaggaartuussutsip atulersitaaneranit pinnatik qunutitaaneranilli pissuteqarput. Ak 92.4

Tatigisaarunneq annilaanganersuarlu inuiaqatigiinni tamani atugaalerpoq. Uippallersimangaarnerup nalaani naaggaartut upperisaata angutini annerpaamik ilinniartitaasimasuni qanoq siaruartigisimassusia paasineqarpoq. Atorfiit annerit ataqqinarnerillu tassanngaannartumik inuttassaarupput. Assassortut, atuakkiortut allaallu angutit kunngikkormiut tammararput. Untritilippassuit Parisimit qimaapput. Nunagisaminnit qimaasut qassiit taamaaliornermikkut aatsaat naaggaartuunertik malunnartippaat. Paavikkut misissuilerput, akunnerminni “ajoqersuinerluttut” pasineqarsimanngikkaluartut amerlassusiat uippalliutigingaarlugu. Tigusatik nikanarnerusut akiniaavigaat. Parnaarussiviit ulikkaarput, ikumatitallu iivangkiiliup nalunaajaasuinik ikuallaaviusut pujorsuata silaannaq taartippaa. Ak 93.1

Tamanut ilaaffissatut nalliuttorsiortitsinikkut Frankrig naaggaartuussusermik nungutitsivinnissamut tunniuppoq. Palasit piumasaraat pilliummik narruginninnikkut Guutip mitaatigineqarsimanera aammik saammarsarneqassasoq, kunngillu inuiaqatigiit sinnerlugit naakkittaatsuliornissaq tamanna tamanut tusagassiarineqartumik akuerissagaa. Ak 93.2

Januarip 21-a 1531 taamatut nalliuttorsiorfissatut aalajangiunneqarpoq. Inuiaqatigiit upperisapalaalittut siooranerat kinaassusersiunngitsumillu uumissuinerat tamaviaartumik itersagaasimapput. Paris inupparujussuarnik eqqaamiuusunik ulikkaarpoq aqqusinerni katersuuttunik. Ulloq nalliuttorsiorfik ajasoornartumik ingerlaaqatigiinnermik aallarnerneqartussaavoq. “Aqqusinerni ingerlaaqatigiit ingerlavigisassaani saaguusanik aliasuutinik nivinngaatiterisimapput.” Matut tamarmik saavanni “sakramentip iluartup” ataqqinaatissaatut nanerussanik ikumasoqarpoq. Suli qaalersinnagu ingerlaaqatigiittussat kunngip illussaarsuani piareersimapput. “Palaseqarfinnit assigiinngitsunit erfalasut sanningasullillu siulliupput, taakkulu malillugit illoqarfimmiut sanileriit marlukkuutaarlutik nanerussanillu ikumasunik tigumiarlutik ingerlaarput.” Tulleralugit mattuttoqatigiit assigiinngitsut sisamat immikkut atisarisatik atorlugit ingerlaarput. Taavalu iluartuutitat qimatarparujussui angallanneqarput. Taakkua tulleraat palaseqatigiit aappillarissunik kavaajallit ujaqqanillu erlinnartunik pinnersaatillit qimussersut, ingerlaaqatigiit takoranningaartut. Ak 93.3

Parisimi biskoppiusup timiusaq iluartuutitaq qilaanngusap pinningaartup akimanertat sisamat akiagaata ataani angallappaa ... Kunngi tulleraat ... Ulloq taanna Frans I niaqoruteqarnanilu kunngisut atisaqanngilaq. Nasaqarnani, ammut isigaluni nanerussamillu ikumasumik tigumiarluni Frankrigip kunngia peqqissimisutut ingerlaarpoq.” (Wylie). Alterit tikitani tamaasa maniguuttumik sikiffigisarpai, imaanngilaq tarnikkut ajuutigisani pissutigalugit assamiluunniit pinngitsunnguakkuluit aavannik mingutsitaasimanerallusooq peqqutigalugu, kisianni innuttami ajortuliungaarsimanerat pissutigalugu, sapiiserlutik alterimi pilliut narrugisimammassuk. Kunngi malillugu, nulia naalakkersuisullu pingaarnerit marlukkuutaarlutik nanerussanillu tigumiarlutik ingerlaarput. Ak 93.4

Taarnersuaq qununarseqaaq inuiaqatigiinni sallusuissutip qaammaqqutaanik narrugisaqarsimasuni. Saammaassut “annassutissatut saqqummiunneqartoq” takkussimagaluarpoq, kisianni piginnaanera iluassusialu takoreerlugit, tuusintilippassuit pinnissusiannut noqqaanialereersillugit illoqarfiillu annerit minnerillu qaamaneranit qaammarsagaareersillugit Frankrig tunussimavoq taarsuaq qaammaqqummit piumanerullugu. Innuttaasut qilammit tunissutigiumaneqartoq ajattorsimavaat. Ajortut ajunnginnerarlugit ajunngitsut ajornerarsimavaat, piaaralutik imminnut salloqittaanerminnit ajunaarnissamik tungaanut. Naallu ilumoorlutik Guuti kiffartuussorisimagaluarunikku innuttaanik qinugisaqarnermikkut, taamaattorli anngigisaqannginnerisa pinngitsuutinngilaat. Qaammaqqut salloqittagaanissamit toqutsinissamillu annassutigisinnaasaraluartik piaaralutik narrugisimavaat. Ak 93.5

Ajoqersuinerlunneq piuneerukkumallugu oqaluffissaarsuarmi ilungersortumik uppernarsaaneqarpoq, ukiut 300-ngajaat tamatuma kingornagut inuiaat Guutimik inuussutaasumik eqqaamasaarullutik “silatussutsip guutianik arnamik” eqqussivigiumaagaani. Akulikitsunik toqutsiviliorsimapput kristumiut naaggaartut uumatillugit ikuallagaaffissaannik, aaqqissuussisimappullu ikuallaaviit kunngi tikiutileraangat kukunneqartaqqullugit, ingerlaaqatigiillu unikkallarlutik toqutsineq isiginnaartarpaat.” (Wylie). Kristusip nalunaajaasuisa tamakkua naalliutsitaanerat immikkoortuisigut tamatigut oqaluttuarissallugu aalaterneqaataavallaassagaluarpoq, naalliutsitaasulli aalajaalluinnarput. Ilaata utertitseqqusaalluni akissutaa imaappoq: “Pruffiitit apustilillu qanga ajoqersuutigisaat kisiat upperaara ilagiillu iluartut qanga upperisaat. Upperninni Guutimut tatiginninneqarpoq uneriffiup pissaanerisa tamakkerlutik aalalersinneq sapigaannik.” (D'Aubigné: Calvin). Ak 94.1

Eqqissinerup iivangkiiliua Frankrigip narrugisimasaa erseqqarippallaartumik nungutaasussaasimavoq, tamatumalu kinguneri uippallernangaartussaasimapput. Januarip 21-anni 1793, ullormi franskit iluarsaaqqinniat isumaqataanik qinuginningaarfiata ukiunik 258-inik kingornagut, Parisip aqqusernisigut allaalluinnartumik siunertaqartumik ingerlaaqatigiissoqarpoq. “Taamanikkuttaaq kunngi pingaarnerpaavoq, taamanikkuttaarlu nilliasoqarlunilu uivernersuaqarpoq, taamanikkuttaarlu qernertunik toqutsiveqarpoq, ullorlu naakkittaatsumik toqoraanermik naggaserneqarpoq. Ludvig XVI paarsisuni toqutsisissanilu akiorniaraluaqalugit niaquersitsivimmukaanneqarpoq, tassanilu najummineqarpoq niaquata kipissaalluni toqutsivimmit assakarnissaa tikillugu.” (Wylie). Kunngilu kisimi taamani toqutaanngilaq. Toqutaaffiata eqqannguani mumisitsiniartut qunutitsinerisa nalaanni inuit 2800 niaquigaapput. Ak 94.2

Iluarsaaqqinnerup silamiut Biibilimik mappersimasumik tunisimavai, Guutip inatsisaa saqqummiussimavaa inuiannit maleruagassatut. Asanningaartorsuup qilaap peqqussutai najoqqutareqqusaalu inunnut saqqummiussimavai. Guuti oqarsimavoq: “Peqqussutit taakku maleruaqqissaassavasi! Taava inuiaat allat paasilissavaat ilisimassuseqartuususi paasisimasaqartuususilu. Inatsisit tamakku tamaasa tusarunikkit ima oqarumaarput: »Ila inuiassuit uku silatussusii siuneqassusiilu!«.” (5 Mos. 4, 6). Franskit qilammit tunissutiginiagaq ajattoramikku naalagaatsuussusissap aserugaanissallu inerittussai siaruarterpaat, peqqutissallu kingunerisassallu allaasinnaanngitsumik pisarnerattut mumisitsinersuaq naakkittaatsuliornersuarlu nassatarai. Ak 94.3

Qinugineqarneq allagarsiinikkut aallartitaasoq sioqqullugu Farel sapiillunilu ilungersortoq allatut ajornartumik nunagisaminit qimaasariaqarsimavoq. Schweizimukarluni tassani Zwingli sulinerani tapersersorpaa. Ukiut inuuffigisani kingulliunerusut tassani sulisussaasimavoq, kisianni Frankrigimi iluarsaaqqinniarneq malunnartumik sunniuteqarfigiuarpaa. Ak 94.4

Farel Schweizimi ilinniartitsisuinnartut sulinialerpoq. Palaseqarfik avinngarussimasoq ornillugu meeqqanik ilinniartitsilerpoq. Ilinniartitsissutigineqartartut saniatigut mianersortumik Biibilip sallusuissutai meeqqanut saqqummiuttarpai, meeqqat aqqutigalugit angajoqqai aammattaaq sunniivigisinnaassallugit neriuutigalugu. Ilaasa upperigaluarpaat, kisianni palasiusut akuliupput sulinera unitsinniarlugu, inuillu nunaannarmiut upperisapalaallit akornusersuileqqullugit kamassaarneqarput. Illoqarfimmi ataatsimi qinugineqaraangami ajoqersukkat siulliit pisarnerattut allamut qimaasarpoq. Illoqarfeerannguamit illoqarfeerannguamut illoqarfissuarmillu illoqarfissuarmut pisuinnarluni angalaartarpoq. Kaapajaarneq, qiiasarneq qasutattarnerlu misigisarpai, sumiikkaluaraangamilu toqutaanissamik navianartorsiortarluni. Oqaluussisarpoq illoqannginnersani, oqaluffinni ilaannikkullu oqaluffissaarsuit oqaluttarfiannit. Qinugisaasaraluarluni uniinnanngilaq. Itigartaraluarluni ilungersorunnaassanani suliuarpoq, illoqarfinnilu siornatigut paavikkunnut isumaqataaffiulluinnarsimasuni kinguleriiaani iivangkiiliup ilassineqartarnera misigisarpaa. Palaseqarfinnguami suliffigeqqaagaani naaggaartut upperisaat sivitsortinnagu ilassineqarpoq. Taamatuttaaq illoqarfinni Moratimi Neuchatelimilu ilagiit ruumalerisut malittarisassaat narrugineqarlutik oqaluffiini assilissat guutipilussiorfigisat piiarneqarput. Ak 94.5

Farelip naaggaartut erfalasuat Genèvemi amuniassallugu sivisuumik kissaatigisimavaa. Illoqarfik taanna ajugaaffigineqassaguni Frankrigimi, Schweizimi Italiamilu naaggaartut qiterilissagaluarpaat. Tamanna siunertaralugu suliuarluni eqqaani illoqarfiit minnerit akunnattullu qassiit isumaqatissarsiarai. Taavalu ataasiinnarmik ilaqarluni Genève iserfigaa, kisianni tassani marloriaannarluni oqaluussinissamut akuerineqarpoq. Ak 95.1

Tullianik misiliinissami sulisussaq nikanarnerusoq qinigaavoq — angut inuusuttoq isikkua nikanarpalungaarmat iluarsaaqqinnianut isumaqataasunit allaat nikaginnippaluttumik isigineqartoq. Taanna sumimmi taava naammassisaqassava Farelip itigarfiani? Qanoq ililluni taama misilittagakitsigisoq perulluliorfimmi qunusuinnerpaap qimaasariaqarfiani napaniarsinnaassava? “Inuit pissaaneratigut pinnani inuillu nakuussusiatigut pinnani uanga anersaakkut pissaaq, oqarpoq Katersaarsuit Naalagaat!” (Zak. 4, 6). “Silarsuarmili sianiissuseq Guutip qinerpaa ilisimasut kanngusutsinniarlugit, silarsuarmilu sanngiissuseq Guutip qinerpaa nakuusut kanngusutsinniarlugit.” “Guutimmi sianiissusia inunnit silatuneruvoq, Guutillu sanngiissusia inunnit nakuuneruvoq.” 1 Kor. 1, 27, 25). Ak 95.2

Fromentip suliniarnini ilinniartitsisutut aallarnerpaa. Meeqqat angerlaraangamik sallusuissut atuarfimmi tusagartik oqaluttuarisarpaat, katsornalu angajoqqaasut aggertalersarput Biibilimik nassuiaanera tusarnaariartorlugu, atuartullu inaat tusarnaaqqissaartunik ulikkaartalerpoq. Testamentitaat atuagassiaaqqallu akeqanngitsumik agguaanneqartarput, isertornatillu ajoqersuutinik nutaanik tusarnaariarnissamik qunusut qassiit tamakkuninnga pisaarput. Ullut ingerlanerini suliniartoq taannattaaq qimaasariaqalerpoq, kisianni sallusuissut saqqummiussaa inuit isumaanni sorlanissimavoq. Iluarsaaqqinniarneq ikkutaasimalerpoq, nakussatsikkiartorlunilu siaruarterpoq. Oqaluussisartut uterput sulinerisalu kingunerisaannik naaggaartut Guutisiornerat kiisami Genèvemi atulersitaavoq. Ak 95.3

Kalvinip angalaartarlunilu assigiinngitsunik misilittagaqarsimalluni Genève iserfigeqqimmagu illoqarfimmiut naaggaartuussuseq ilassereersimavaat. Ak 95.4

Kalvinip tikeraarnera Farelip Guutip siulersuineratut isumaqarfigaa. Massami, Genèvemiut naaggaartut upperisaat ilannguffigisimagaluarpaat, kisianni tassani suli annertuumik suliassaqarpoq. Inuit kommuneqarfikkuutaartumik Guuti saaffigisanngilaat, inuttulli ataasiakkaatut. Inunngoqqinneq uummatikkut tarnillu nalunngissusiagut pisariaqarpoq Anersaap Iluartup pissaaneragut, pisortaaqataasut aalajangiineragut pinnani. Genèvemiut naak ilagiit ruumalerisut oqartussaatikkumajunnaaraluarlugit inuunerluutigisat taakkua naalakkersuineranni atuussimasut atorunnaassallugit taama piumassuseqarluartiginngillat. Illoqarfimmi taamaattumi iivangkiiliup najoqqutassartai minguitsut tunngavilissallugit illoqarfimmiullu Guutip siunertarisaanut naleqquttumik ataqqinarpalutsigisumik pissuseqalernissamut piareersarniassallugit suliassaavoq oqitsuunngitsoq. Ak 95.5

Farel isumalluavilluni isumaqarpoq Kalvin tamatumuuna suleqatissarisinnaassallugu. Inuusuttoq ilungersorluni Guutip aqqani kajumissaarpaa Genèvemi uniinnarluni suleqataaqqullugu. Kalvin tupaqaluni tunuarpoq. Taamaattorli Farelimit ilungersortumik kajumissaarneqarnini qilammit qaaqqusissutitut isumaqarfigalugu naaggaarneq sapilerpaa, oqarporlu: “Soorluuna Guutip assani qilammit isaallugu illoqarfimmut qimakkumaqisaminut unissaraani.” (D'Aubigné: Calvin). Ak 96.1

Kristumioqatigiinni tamaniittuni naaggaartut akeqqanit qununangaartunit sioorasaarneqarput. Naaggaartuussuseq aallarniutaasumik ajugaasareermat ilagiit ruumalerisut nukittorsarlutik piuneerunniarpaat, kisianni Guutip pilluaqqusineragut angutillu ataqqinartut Guutip Lutherimik malinnaasussatut makititaasa sulinerisigut naaggaartuussuseq atatinneqarpoq. Pissaanera akimanertat iluarinninnerat sakkuiluunniit tunngavissarisimanngilai. Nunani minnerni inuiaqatigiinnilu pissaanikinnerusuni pingaarnernik illersortissarsivoq. Tassaapput Genève-nnguakkuluk akerarsuit ajoqusiiniartut akornanniittoq, Holland immap sinaaniilluni Spaniamiut qunusaariniarnerannut akiuuffiusoq kiisalu Sverige naggorlullunilu issittormioq — taakkuupput iluarsaaqqinniarnermik ajugaatitsisut. Ak 96.2

Ukiuni 30-ni tulliusuni Kalvin Genèvemi sulivoq, siullermik tassani ilagiinnik Biibilip ileqqussarititaanik eqquutikkumasanik aallarnigaqarumalluni kingornalu iluarsaaqqinniarnerup Europami siumukartitaanissaa sulissutigalugu. Inuiannik siulersuisutut periaasia assuarnaatsuunngikkaluarpoq. Kisianni ikiortaavoq naligisamini immikkut pingaaruteqartumik sallusuissummik nalunaajaasoq, naaggaartuussuserlu paavikkut pilertortumik nakussatseqqittunut illersorlugulu ilagiinnilu minguitsumik ileqqorissumillu inuuseq pileriartortippaa katuullit upperisaat atuukkallartillugu makitassusermut aseruussimanermullu taartaasumik. Ak 96.3

Genèvemit atuagassiat nalunaajaasullu aallararput naaggaartut ajoqersuutigisaannik siaruarterisussatut. Nunarsuarmi tamarmi qinugineqartut illoqarfik taanna ajoqersuutissanik, siunnersuutissanik kaammattorneqarnissamillu isumalluarfigisarpaat. Kalvinip illoqarfia Europap kitaani iluarsaaqqinniartut malersugaasut qimaaffissarilerpaat. Ukiuni untritilinni perluliorfissuarni qimaasut Genève tikittarpaat, tassanilu inuit illuminnik ilaquttaminnillu annaasaqarsimasut tikilluaqquneqarlutillu isumagilluarneqartarput. Tassani najugassarsisarput pikkorinnermikkut, ilisimassutsimikkut Guutimullu mianerinninnermikkut illoqarfittaaminni iluaqutaalersarlutik. Illoqarfimmut tassunga qimaasut ilaasa qassiit nunagisatik uterfigisarpaat ilagiit katuullit qunusaarinerat akornusersoriartorlugu. Genèvemit Skotlandimiut iluarsaaqqinniartuata John Knoxip, tuluit franskillu naaggaartortaasa sallusuissutip qaammaqqutaa nunagisaminnut qaammarsaatissatut angerlaappaat. Ak 96.4