Akiuunnersuaq

Atuakkiortup siulequtsiussaa

Ajorteqanngikkallarmat Adamip pinngortitsisigisani akornuteqarani oqaloqatigisarpaa. Kisianni inuit unioqqutitsinermikkut Guutimit avissaaramik taama pilluaqqusaatigiunnaarput. Taamaattorli utertitaanissap aalajangersarneqarnera naapertorlugu nunamiuusugut qilammut atassuteqarsinnaavugut. Guutip inuit anersaamigut oqaloqatigisarsimavai, saqqummersitaasigullu kiffamigut qinikkamigut tunniussaasigut silamiut qaammarsarneqarsimapput. “Anersaamilli Illernartumit sunnertillutik inuit Guutimit pisumik oqaaseqartarput.” (2 Petr. 1, 21). Ak 5.1

Silamiut ingerlaasianni ukiut 2500 siulliit ingerlaneranni allassimasunik saqqummersitaqanngilaq. Guutimit qaammarsagaasimasut ilatik ajoqersortarpaat, ataataasullu ernitik ilinniartittarpaat. Ak 5.2

Oqaatsit allattorneqalerput Mosesip nalaani, taamani Guutip saqqummiussai Guutip atuagaataani allattorneqalerput. Suliaq tamanna sivisuumik ingerlanneqarpoq, Mosesip allagaasa allanneqarnerannit ukiuni 1600-ni, Johannesip allagai naggasiutigalugit. Ak 5.3

Biibili Guutimit atuakkiarineqarpoq, naak inunnit allattugaagaluarluni, atuakkiortuisa assigiinngitsut pissusii nalunaarlugit. Sallusuissutit saqqummiunneqartut tamarmik “Guutimit anersaarfigineqartut” (2 Tim. 3, 16), taamaattorli inuit oqaasii atorlugit nalunaarutigineqarlutik. Guutip taannaajuartup Anersaamigut Iluartukkut kiffani qaammarsarsimavai. Sinnattukkanik, takorluugassanik assersuutinillu tunisarsimavai, angutillu taamatut sallusuissutinik saqqummersitsivigineqartut nammineerlutik eqqarsaatit inuttut oqaasertalertarsimavaat. Ak 5.4

Inatsisit qulit Guutip nammineerluni oqaatigai assamminillu allattorlugit. Tassaapput Guutip tunissutai inummit pilersitaanngitsut. Taamaattorli Biibilip sallusuissutaasalu Guutimit inunnillu pisut kattussimavaat. Katigunneq taamaattoq Kristusip pissuseraa. Guuti ataatagalugulu inuup erneraa. Taamaammat oqarsinnaavugut “Oqaaserlu uininngorpoq akornatsinnilu inissilluni”. Joh. 1, 14. Ak 5.5

Biibilimi allakkat ukiuni assigiinngitsuni allagaapput angutinit assigiinngeqisunik silatussusilinnit anersaakkullu assigiinngeqisumik piginnaanilinnit. Taamaattumik allakkat imarisaqarnermikkut pissutsimikkullu assigiinngeqaat. Atuakkiortut assigiinngitsut oqaatsinik assigiinngitsunik atuisarsimapput, sallusuissullu taannaasoq qassiitigut arlaannit erseqqarinnerusumik saqqummiunneqartarpoq ilaasa saqqummiussineranit. Atuakkiortullu arlallit oqaluuserisassaq taannaasoq assigiinngitsunik pissuseqarlutik atugaqarlutillu allaatigisarmassuk atuartoq soqutigisaqaranilu isumassaminik aalajangeereersimasoq isumaliorsinnaavoq akerleriittoqarsugalugu, naak ataqqinnilluni eqqarsarluarlunilu atuartup atuakkap iluunngarmi aaqqiagiissusia paasilluarsinnaagaluaraa. Ak 5.6

Sallusuissut inunnit assigiinngitsunit saqqummiunneqarami assigiinngitsumik sulissutigineqarpoq. Atuakkiortut ilaata sulissutigisassap immikkoortua ataaseq sakkortuumik killissutigisimasinnaavaa. Immikkoortut misilittakkaminut sissuikkaminullu naleqquttut oqaluuserissavai. Atuakkiortup allap immikkoortoq alla sulissutigisimassavaa, tamarmillu tarnimikkut Anersaap Iluartup ajoqersuineragut killissutiginerusatik saqqummiutissavaat. Taamaammat tamarmik immikkut sallusuissut assigiinngitsumik pissusilimmik saqqummiuttarpaat. Tamatigulli ataqatigiilluinnarneqarpoq, sallusuissutillu taamatut saqqummiunneqartut naammalluinnartumik ataasiupput inuup inuunermini misilittagaanut atugaanullu naleqqulluinnartumik. Ak 5.7

Guutip iluarisimavaa sallusuissutsi inuit aqqutigalugit silamiunut nalunaarutigissallugit, nammineerlunilu taamatut suliaqarnissaannut piginnaanngorsarsimavai. Eqqarsaatissaannik ajoqersortarsimavai, sunik oqalunnissaminnik allagaqarnissaminnillu aalajangiisillugit. Erlinnartuut tamanna qajannartunut paaritinneqaraluarpoq, qilammilli pisimavoq nalunaarut inuit oqaasiisigut naammanngitsutigut nalunaarutigineqaraluarluni taamaattorli Guutimit nalunaarutaasoq, Guutillu qitornaasa naalallutillu uppertut naalannassutaa saammaannermik sallusuissummillu ulikkaartoq takuaat. Ak 6.1

Guutip oqaatsimigut inuit pisariaqarneratut annassutissaqartippai. Allakkat Iluartut piumasaata saqqummiunneqarneratut tatiginarlunilu kukkunavianngitsutut ilassisariaqarpavut. “Allakkat Guutimit anersaarfigineqartut tamarmik iluaqutaapput ajoqersuinermut, uppernarsaanermut, ilitsersuinermut iluarnermullu perorsaanermut, inuk Guutip pigisaa inerilluinnaqqullugu ajunngitsuliornernut tamanut piginnaanngorsagaalluni.” 2 Tim. 3, 16-17. Ak 6.2

Guutilli oqaatsimigut piumasani inunnut nalunaarutigisimagaluaraa Anersaap Iluartup najuunnissaa ajoqersuiuarnissaalu pisariaarutinngilaq. Tamatumali akerlianik Annaassisitta neriorsorpaatigut Anersaap oqaaseq kiffaminut ammassagaalusooq, ilisimassutaanik atuinissamut erseqqissumik qaammarsarluta. Guutillu anersaavata Biibili anersaartorfigisimappagu Anersaap ajoqersuutaa oqaatsip ajoqersuutaanut akerliusinnaanngilluinnarpoq. Ak 6.3

Anersaaq tunniunneqanngilaq tunniunneqassanngisaannarlunilu Biibilimut taartissatut, allakkanimi erseqqissumik oqaatigineqarpoq ajoqersuutit misilittakkallu Guutip oqaasiagut misilinneqartassasut. Apustili Johannes oqarpoq: “Asasakka, anersaat suulluunniit upperiinnaqinasigit, misilissigilli anersaat Guutimit pisuunersut, pruffiitioqqusersummi amerlaqisut silarsuarmut aallarsimammata.” (1 Joh. 4, 1) Esajas nalunaarpoq: “Taava qaalersup aappilliunneranik nuiffigineqanngitsoq akissaaq: »Ajoqersuussutissaq tusarliussassarlu toqqammavigisigit.” Es. 8, 20. Ak 6.4

Anersaap Iluartup suliaa nikagineqartarsimavoq inuit ilaasa tammarsimanerisigut. Taassumannga qaammarsagaanerartarput Guutip oqaasiisigut ajoqersoqqittariaqannginnerarlutik. Misigissutsinit naalakkersugaasarput tassaanasugalugit Guutip tarnikkut nipaa. Anersaarli naalagarisaat Guutip anersaarinngilaa. Taamatut misigissutsit naalagaralugit allakkallu qimallugit tammartitaanermik kinguneqaannartarpoq. Anersaap Iluartup sulinera Kristusip ilagiissortaanut taama pingaartigimmat Saatanip inuit ingasaassinerisigut aapakorniarnerisigullu nikanarsarumasarpaa, nakussassaatissaq Guutip nammineq tunniussaa innuttaanit atorneqaqqunagu. Ak 6.5

Guutip oqaasia naapertorlugu anersaava suliunnaartussaanngilaq iivangkiiliu atuutsillugu. Anersaarlu Iluartoq testamentitoqaq testamentitaarlu inereernerisigut inunnik ataasiakkaanik qaammarsaajunnaanngilaq. Biibilip nammineq nalunaarfigaatigut inuit Anersaakkut Iluartukkut mianersoqqusaasarnerannik, inerterneqartarnerannik ajoqersorneqartarnerannillu allakkanut tunnganngikkaluartutiguttaaq. Pruffiitillu ukiut ingerlanerisigut takkuttarsimasut oqaasiili allattorneqarsimanngitsut eqqartorneqarput. Taamatut Anersaaq Iluartoq suliuartussaavoq mianersoqqusilluni allakkallu illernartut inereernerisigut Guutip qitornaanik tuppallersaasarluni. Ak 6.6

Jiisusip ajoqersukkani neriorsorpai Anersaamik Iluartumik tuniumallugit. “Illersuisulli, Anersaap Illernartup, Ataatap uanga atinni aallartitassaata tamanik ajoqersussavaasi ilissinnullu oqaaserisannik tamanik eqqaasikkumaarlusi.” “Tikiukkunili, tassa sallusuissutsip anersaavata, sallusuissut tamaat ilissinnut ilitsersuutigissavaa; imminimmi pisunik oqalussanngilaq, tusakkanili tamaasa oqaatigissavai piumaartussallu ilissinnut nalunaajaatigissallugit.” (Joh. 14, 26; 16, 13) Allakkanit nalunanngilaq neriorsuutit taakku Kristusip ilagiissortaanit pigineqartuassasut. Annaassisup tusarnaartini oqarfigai: “Takuallu, ullut tamaasa najorpassi silarsuup naggatissaanut allaat.” (Matt. 28, 20). Paulusilu oqarpoq Anersaap tunissutai saqqummiussaalu tunniunneqarnerarlugit “illernartut piukkunnarsarumallugit kiffartortuunissamut Kristusip timaa ineriartortinneqassammat, tamatta anngutserluta uppernermi ataasiunissamut Guutillu erneranik ilisarsinissamut tassaalluta inuk inerluarsimasoq, tassa ima alliartorsimasoq Kristusip peqangaassusianut ineqarfiussalluni naammaattunngorluni.” Ef. 4, 12, 13. Ak 6.7

Apustilip Efesosimiut uppertut ima qinnuppai: “Qinnutigisarpara Naalakkatta Jiisusi-Kristusip Guutianut, Ataatamut naalannangaartumut, tuneqqullusi anersaamik ilisimassusilimmik saqqummiisumillu, Guuti ilisarileqqullugu, uummatissi isaanik qaammarsagaasunik paaseqqullugu neriugisamut sumut qaaqqugaasi, Guutip illernartunut kingornussassarititaa qanoq naalannartigisoq qanorlu tupinnartigisumik pissaaneqartoq uatsinni pissaanera angingaartoq tunngavigalugu uppertuni.” (Ef. 1, 17-19). Imaappoq Paulusip qinnuppai Guutip anersaavata kiffartuussineragut qaammarsagaaqqullugit tarnitillu Guutip oqaasiisa itissusiinut ammateqqullugit. Ak 7.1

Guutip anersaava tupinnartumik piinsimi saqqummereermat Petrusi oqaaqqissaarivoq inuit allamik isumataaqqullugit kuiseqqullugillu, oqarporlu: “Allamik isumataaritsi, Jiisusi-Kristusillu aqqani tamassi kuisigitsi ajortissi isumakkeerneqaatissaannik, taava Anersaaq Illernartoq tunissutisiarissavarsi. Neriorsuummi ilissinnut qitornassinnullu atuuppoq, aammattaaq ungasissuniittunut tamanut Naalakkap Guutitta qaaqqujumaagaanut.” ApS. 2: 38, 39. Ak 7.2

Ajunngitsup ajortullu akiuunnersuat ingerlanneqartuassaaq saammaassiviup naammassinera tikillugu. Saatanip Kristusip ilagiissortai qinugittuaannarsimavai, Guutillu innuttani anersaamigut nakussatsittuarsimavai saammaattuarlugillu ajortumit ajugaaffigineqaqqunagit. Kristusip ajoqersugaasa iivangkiiliu silamiunut pajugutiginiagassaraat kinguaariillu iluaqutissaannik allatassaralugu, taamaattumik taakku pingaartumik anersaamit qaammarsagaasimapput. Ilagiit annalluinnarfissaat nalliutilerpat Saatani tamaviaarumaarpoq. “Eqqanarli nuna imarlu, Diaavulu ilissinnut aqqarmat, kamattorsuulluni, piffissakissutsi nalunnginnamiuk.” (Saqq. 12, 12). “piumaarporlu pissaanersuaqarluni salluliuutaasunik nalunaaqutiliaqarluni tupinnartuliaqarlunilu.” 2 Th. 2, 9. Ukiuni 6000-ini Diaavulu aserorsaaniarlunilu tammartitsiniarsimavoq, pikkorissutsilu piginnaassutsilu tamaat atorniarumaarpaa akiuunnerup naggataani. Ukiuni navianartulinni tamakkunani Kristusip malitsigisaasa Kristusip tikiuteqqinnissaa nalunaajaatigissavaat, innuttassallu piareersarneqassapput tikiuppat atasinnaasussat innarluillutik assuarnaallutillu. (Petr. 2, 3, 14). Taamanikkussaq Guutip saammaannera nakussatsitsineralu apustilit nalaannit pisariaqannginnerussanngilaq. Ak 7.3

Anersaap Iluartup qaammarsaaneragut ajortup ajunngitsullu sivisoorsuarmik akiuunnerat uannut atuakkamik matuminnga atuakkiortumut paasitinneqarsimavoq. Ilaannikkut saammaanneqarlunga Diaavulup Kristusillu akiuunnerat ukiorpassuit ingerlanerisigut qanoq ingerlasimanera paasisarsimavara. Diaavulup siulliulluni Guutip inatsisaa iluartoq unioqqutissimavaa, soorlulu Guutip inatsisaa akerartorsimagini, taamatut Kristusi malitsigisaalu uumissorsimavai salluliornikkut tammartitsiniarluni, salluliat ilumoornertut isikkulerniarlugit, taamaaliornikkut inuit inatsisiliaat Guutip inatsisaanut taarsiunniarlugit, pinngortitsisoq pinnagu pinngortitaq inunnit mianerineqaqqullugu. Saatanip salluliorluni siunertariuarsimavaa Guuti asaneqaqqunagu kisianni ersigineqaqqullugu uumigineqaqqullugulu. Guutip inatsisaa qimatsinniarpaa piumasai inunnit soqutigineerunniartillugit. Uumissuinermini salluliornerminilu akerliliisut ukiorpassuit ingerlanerisigut akerartortuarsimavai. Tamanna utoqqaanertat, pruffiitit, martyrit naaggaartullu oqaluttuarisaanerisigut takuneqarsinnaavoq. Ak 7.4

Naggammik akiuunnissarsuarmi Saatanip pissutsi allanngortinnagu siunertarisanissaaq allanngortinnavianngilai. Pisoqarumaarpoq soorlu pisoqartareersimasoq, kisianni akiuunnissami piumaartussami aatsaat taama sukangatigisumik akiuunneqarumaarpoq. Saatanip tammartitsiniarneri ilungersornerulerumaarput akiuunneralu sakkortusiartorluni. Ajornanngippat qinikkat tammartikkumassavai. Mark. 13, 22. Ak 8.1

Guutip oqaasiata sallusuissutit pingaaqisut tarninut ammaassimammagit pereersimasullu piumaartussallu paasinarsisillugit, taamaattumik peqqusimavaanga uannut saqqummiunneqartut inoqatinnut nalunaarutigeqqullugit, soorlu uannut nalunaarutigineqarsimasut — pereersimasut oqaluttuareqqullugit, pingaartumillu ima oqaluttuariniaqqullugit siunissami akiuunnissarsuaq taama pilertortigisumik nalliutilersoq nassuiaatigineqaqqullugu. Taamatut siunertaqarlunga ilagiit oqaluttuarisaaneranni pisimasut ima tulleriiaarniarsimavakka sallusuissutit pingaaqisut silamiut misilinneqaatissaannik tunniunneqartut ingerlasimanerat takuneqarsinnaaqqullugu — sallusuissutit Saatanip kamaatigisai silamiorpalullutillu ilagiit akerartugaat, paarineqarsimasulli nalunaajaasunit inuunerminnik erligisaqanngitsunit. Ak 8.2

Oqaluttuanit taakkunannga akiuunnersuup isigisatta siunissami qanoq ingerlanneqarumaarnissaa takusinnaassavarput. Guutip oqaasianit qaammarsagaalluta ajortup pilersaarutipilui uleersinnaavavut navianartullu paasillugit inuup kialuunniit qimarratigisariaqagai Naalakkap tikiunnissaani assuarnaakkumaguni. Ak 8.3

Pisimasut pingaartut iluarsaaqqinnerup ingerlareernerani pisimasut oqaluttuarisaanermi oqaluttuarineqarput. Naaggaartuni silarsuarmi sumiittuniluunniit naluneqaratillu qularutigineqanngillat, pisimasuiupput kialuunniit assortorneq sapigai. Pisimasuiit pisariaqarneratut naalisartariaqarsimapput. Oqaluttuarisaanermik atuakkiortup pisimasut naatsumik nassuitsumillu oqaluttuarisimasaraangagit oqaasii issuartarsimavakka. Taamatuttaaq nalitsinni ajoqersuiartortitat oqaasii ilaatigut issuartarsimavakka tamatigulli atuakkiortoq taasanngikkaluarlugu. Ak 8.4

Atuakkap matuma sallusuissutit ukiunilu qaangiutereersimasuni pereersimasut eqqartortaraluarlugit pingaarnerusumik siunertaraa pissusiviusut pissutissallu piumaartussanut sunniuteqartussat nassuiarumallugit. Pereersimasunilli oqaluttuat tamakku nutaamik isumaqalissapput pissaanerit qaamasut taartullu akiuunnerata ilamernisut qimerlooraanni. Inuit aqqutissaat qaammarsassavaat iluarsaaqqinniartut iliornerattut qaaqqusaasut Guutip oqaasiinik nalunaajaasussatut, nunamilu pigisaminnik tamanik annaasaqassagaluarunilluunniit Kristusip nalunaarutaanik nalunaajaasussat. Ak 8.5

Atuakkap matuma siunertaraa sallusuissutsip tammartitsisullu akiuunnerat oqaluttuariniassallugu, Saatanip tammartitsiniarnera uleerniassallugu nassuiaatigissallugulu qanoq iluatsittumik akiorneqarsinnaassasoq, ajortumik apeqqut naammaginartumik akissallugu ajortillu pileqqaarnera qaammarsaatigissallugu, naggataagut qanoq pineqarnissaa oqaatigissallugu, Guutip iluassusia avaaginnissusialu saqqummersilluinnarlugu, inatsisaatalu iluarluinnartumik pissuseqarnera Guutimillu pinera takutissallugu. Atuakkiortullu ilungersortumik qinnutigaa tarnillit atuakkap matuma sunniineragut taartup pissaaneranit aniguisitaallutik iluartut kingornusseqatigissagaat, asannilluni uatsinnut tunniuttup qaamaneranik kingornusseqataallutik. Ak 8.6

Healdsburg, California. Majimi 1888.

E. G. W.