Akiuunnersuaq

Kapitel 4—Valdenserit

Taamaattorli ukiorpassuarni paaveqarnerup sivisuumik pissaaneqaruttorfiani nunarsuup taarsioraluarnerani sallusuissutsip qaamanera qamivinneq ajornarsimavoq. Guuti taamanikkuttaaq nalunaajaasoqarpoq — inuit Kristusimik Guutip inuillu akornanni kisimi akunnermiliuttussatut aalajangiussaqartut, Biibili inuunermi ileqqorissaarnissamilu maleruagassatuaasutut isigalugu, Biibilillu sapaataanik illernartitsisuullutik. Silamiut inunnut taakkununnga qanoq qujassutissaqartigisut kingulliarsuit naammattumik paasinavianngilaat. Ak 31.1

Guutip innuttaasa ilagiit ruumalerisut naalakkersuilernerisa kingornagut ingerlaasiat qilammi allagaavoq, kisianni inuit atuagassiaanni tamanna annikitsuinnarmik oqaluttuarineqarpoq. Qinngarsortaasa pasilliisarsimanerat pinngikkaanni oqaluttuat tamakku annikitsuinnarmik amiakkoqarput. Ilagiit ruumalerisut pilersaarutigisimavaat ajoqersuutigisaminnit peqqussutigisaminnillu allaassutaasut tamarluinnaasa nungutilluinnarumallugit. Assortuisut, inuit atuagassiallu assigiissillugit, tamakkerlugit piuneerunniarpaat. Paaviusup ajoqersuutaanik nalornisutut qulartutulluunniit oqartut toqutassanngortitaasarput, pigissaartuugunik piitsuugunilluunniit, akimagunik nikanarunilluunniit assigiissillugu. Ilagiit ruumalerisut allatut upperisalinnut naakkittaatsuliortarsimanerminnik nalunaarutit taamatuttaaq piiarniartarpaat. Ilagiit siulersuisuisa atuakkat atuagassiallu taamaattumik nalunaarutitallit ikuallatassanngortippaat. Naqiterisarneq nassaarineqanngikkallartillugu atuakkat ikittuinnaapput paariuminaallutillu; ilagiit isumaqataasa siunertarisartik tamanna naammassiniarlugu ajornartorsiungaanngillat. Ak 31.2

Ilagiit ruumalerisut naalakkersuiffiata iluani ilageeqanngilaq sivisuumik akornuserneqaratik kiffaanngissuseqartumik tarnimik nalunngissusiannut naleqquttumik ilioqqusaasunik. Paavikkut naalaganngoqqaarnerminnit naalagaassutsiminnut assortuisut toqoralerpaat, ilagiillu kinguleriiaarlutik qunusiarineqarput. Ak 31.3

Paavikkut ilagiissaasa avataanni ukiut untritillit arlallit ingerlaneranni kristumioqatigeeqartuarpoq paavikkut tammartitsiniarnerannik sunnerneqanngingajattunik. Guutiitsut kaajallassimammatik ukiut ingerlanerini taakkua allaassutaannit sunnerneqaraluarput, kisianni Biibili upperisassatigut najoqqutassatuaasutut isumaqarfigiuaannarlugulu sallusuissutai qassiit maleruartarpaat. Kristumiut taakkua Guutip inatsisaata naassaanngitsumik atortussaanera upperalugulu inatsisit sisamaat najoqqutaralugu sapaatisiortarput. Ilagiit taamatut upperisaqarlutillu ajoqersuutigisaqartut taamani Afrikap qeqqaniillutillu Asiami Armeniamiut akornanniipput. Ak 31.4

Kisianni paavip ilagiissaasa innarluttuliornerannut assortuisut valdenserit sallersaraat. Nunami paavikkut pingaarnerusumik illoqarfigisarpiaanni tammartitsiniarnerat inuunerluttunngortitsinerallu sakkortunerpaamik assortorneqarput. Piemontimi ilagiit ukiuni untritilinni arlalinni namminersussusertik pigiuaannarpaat; ullulli nalliupput ilagiinnit ruumalerisunit tunniutiinnaqqusaaffii. Qunutitsiniartunut kinguneqanngitsumik akiuutereersimallutik ilagiit taakkua siulittaasui naalakkersuisut silamiut tamarmiunnguatsiartut naalagarsiorfigisaat, piumanngikkaluarlutik, naalagassamittut akueraat. Taamaattorli paaviusunut palasiusunulluunniit naalagarsiorumanngitsunik ilaqarput. Guutimut ilumoortuaannarumapput, upperisartillu minguitsoq pigiinnarumavaat. Maanna avissaarneqarpoq. Upperisatoqqamik aalajangiussaqartut tunuarput. Ilaasa Alpini nunagisatoqartik qimallugu nunami takornartani sallusuissut nalunaajaatigilerpaat. Ilaasalu qaqqani qooqqut pallittaalisallu avinngarusimasut ornippaat, taakkunani piumasaminnik suli guutisiorsinnaagamik. Upperisaq valdenserit kristumiortaasa ukiuni untritilippassuarni aalajangiullugulu ajoqersuutigisaat Ruumamiut ajoqersuinerluutaalersunit malunnartumik allaassuteqarpoq. Qularnanngivillutik uppernerat Guutip oqaasianik allassimasumik, kristumiussutsip eqqortumik malittarisassaanik, tunngaveqarpoq. “Upperisassaq iluartunut tunniussaareersoq” assoruutigaat. “Inuilaami ilagiit” Kristusip ilagiissorai ilumoortumik, silamiullu illoqarfiisa pingaarnersaanni naalagaaniartut makitasoorsuit pinnagit. Ak 31.5

Valdenserit Europami allakkat illernartut nutserneqarnerannik pisaartut siulliit ilagaat. Naaggaartut pilernerat ukiunik untritilinnik arlalinnik sioqqullugu Biibili allaannagaq inuiattut oqaatsimittut nutsigaq pigilereerpaat. Sallusuissut equtinneqanngitsoq pigaat, tamannalu pissutigalugu qinngarsugaallutillu malersugaaput. Ilagiit ruumalerisut taakkuunerarpaat Babylonimiut inuunerluttut saqqummersitani oqaatigineqartut, inuunertillu navianartorsiortillugu inuunerlunnerat assortorpaat. Ilaasa sivisuumik uumissugaanerminni upperisartik iperariartortillugu immikkut ittumik tunngavigisaannik asiginnaaleraluartut, taamaattorli ilaasa sallusuissut aalajangiussimaannarpaat. Ukiorpassuarni taarsiornartuni tunussiviusunilu valdenserit taakkuupput ruumalerisut naalagaassusiannik assortuillutillu assilissanut pallorfiginninnertik narruginnillutillu Biibilip sapaataanik sapaatisiortuusut. Ak 32.1

Kristusip ajoqersugaasa taakkua Guutimik mianerinninnerat minguillunilu ilungersortuuvoq. Sallusuissutsip aalajangiussassartai erligineruaat nunaatinit, ikinngutinit, ilaquttanit allaallu inuunerminnit. Aalajangiussassat tamakku uummatimikkut aalajangiulluinnarniartarpaat. Merlertuunerminniit allakkatigut ajoqersugaasarput Guutip inatsisaata piumasai ataqqeqqullugit. Biibilit amerlanngitsuinnaapput, taamaattumillu oqaasii erlinnangaartut alanngaagassatut ilinniarneqartarput. Ak 32.2

Minguissutsimikkut pilimanianngissutsimikkullu ilagiit valdenserit ilagiit apustilit naligisaat assigaat. Biibili naalanniagassatuaasutut uniujuitsutut isigaat. Palasiisa Guutip innuttai oqaasiini illernartuni mangiarfissanut qorsooqissunut puilasunullu inuussutilinnut siulersortarpaat. Inuit eqqaassutissiaannit pilimanartunit ungasissumi ilagiit katersuuttarput, oqaluffinnguani oqaluffissuarniluunniit pinnatik, qaqqarsuilli alannguini Alpit qooruini, imaluunniit ulluni eqqissinaatsuni qaqqani pallittaalisat arlaanni, tassani sallusuissutsip oqaasii palasinit nalunaarutigineqartut tusarnaariartortarlugit. Ak 32.3

Inuusuttortaat palasiminnit ajoqersugaasarput. Ilinniagassat nalinginnaat ilinniartitsissutigineqartaraluartut Biibili pingaarnerusumik ilinniartitsissutigineqarpoq. Matthæusip Johannesillu iivangkiiliui allakkallu ilaat alanngaagassanngorlugit ilikkartarpaat. Biibililu assilillugu allatsitaasarput. Assiliillutik allagaasa ilaasa Biibili tamakkerlugu imaraat, ilaasalu naalisagaannaat imaraat, allassimasunik nassuiaasinnaasut naatsumik nassuiaataannik ilallugit. Inngilit qilammiut sulisut ilumoortut tamakku najortarpaat. Ak 32.4

Guutip Biibili aalajangiussimavaa tamanut ajoqersuussutaaqqullugu meeraanermi, inuusuttuunermi inersimasuunermilu, ukiullu ingerlanerini tamani atuarneqaqqullugulu ilisimasassarsiorfigineqaqqullugu. Oqaatsini inunnut tunniuppaa namminerminik saqqummiussatut. Sallusuissutit nutaat paasineqartut tassaasarput tamatuminnga tunisisup pissusianik saqqummersitaq. Biibilimik ilisimasassarsiorneq tassaavoq Guutimit peqqussutigineqartoq pinngortitsisiminnut qanillisaatissatut taassumalu piumasaanik erseqqinnerusumik paasissutissatut. Tassaavoq Guutip inuullu akornanni nalunaarfigeqatigiinnissami sakkussaq. Ak 32.5

Nunagisaminni qaqqartuumi atuarfigisaminnit inuusuttut ilaat franskit Italiamiullu ilinniarfissuinut aallartitaasarput, taakkunani ilisimasassarsiornissamut, eqqarsaqqissaarnissamut misissuinissamullu piffissaqarnerussammat. Ak 33.1

Atuarfissuarni tikeraarfigisaminni tatigisassarsioqqusaanngillat. Atisaat mersugaasarput erliginerpaasaminnik — Biibilimit assilillugit allakkanik — toqqorsivissatut. Tamakku qaammatini allaallu ukioq naallugu suliarisimasatik nassartarpaat, pasineqarnatillu pisinnaasaraangamik tamakku tunissutigisarpaat inunnut sallusuissummut ammasumik uummateqarunartunut. Ak 33.2

Kristusip anersaa ajoqersuiniartumik anersaavoq. Uummatip saassimasup kissaatigeqqaagaa tamatigut tassaasarpoq inoqatini Annaassisumukaakkumallugit. Paasivaat Guutip piumasariinnanngimmagu ilagiinni namminerisaminni sallusuissut minguitsumik paarissagaat, akisussaassuseqarlutilli qaammaqqutertik taarmiusunut qaammaqqutigissallugu. Guutip oqaasiata pissaanersuagut ilagiit ruumalerisut inunnik qilersuutigisimasaat kittorarniarsaraat. Valdenserit palasii ajoqersuiartortitassatut ilinniartitaasarput. Kinaluunniit oqaluussisartussatut sulilerumasoq piumaffigineqartarpoq iivangkilistisut misilittagassarsioqqaarallaqqusaalluni. Tamarmik ajoqersuiartortitaaffiit arlaanni ukiuni pingasuni sulisariaqartarput nunagisaminni ilagiinnut pisortaasunngortinnatik. Taamatut suliaqarneq namminissarsiujuinnissamik pisariaqartitsisoq ukiuni tamakkunani palasitut sulilernissamut naleqquttumik aallarniutaasarpoq. Angutit inuusuttut palasinngortitaasut silamiutut pigissaarnissamik ataqqisaanissamillu isumalluassanatik ilungersornartumik navianartumillu inuunissamik ilimagisaqartarput, allaallu martyrisut pineqarnissaq tunaartarissallugu ilimagisariaqarlugu. Ajoqersuiartortitat Jiisusip ajoqersukkaminik aallartitsisarneratut marlukkuutaarlutik aallartitaasarput. Amerlanertigut angut inuusuttoq utoqqaanerullunilu misilittagartunerusumik aallaqateqartarpoq, utoqqaanerusoq perorsaasuuniassammat inuusuttuusullu utoqqaanerusoq ilinniartitsisigalugulu malitariniassammagu. Taamatut suleqatigiiusut tamatigorluinnaq ingerlaqatigiittuaannanngikkaluarput, kisianni akuttunngitsumik naapeqatigiittarlutik qinoqatigiillutillu isumaloqatigiillutillu uppernerminni nakussassaqatigiittarput. Ak 33.3

Ajoqersuiartortitat taakkua suliartik narsani nunagisamik qatsissormiup eqqannguani aallarnerlugu ungasissumut ungavariartorput. Naalakkamissut kamillaangallutik pilimanngitsunillu pujorallersimasunillu atisaqarlutik illoqarfissuit aqqusaartarlugit nunanut ungasissunut pisarput. Naatinniagassallu tamanut siaruartertarpaat. Aqqutigisaanni ilagiit pilersarput, martyrillu aavat sallusuissummut uppernarsaataasarpoq. Naalakkap ullussaani tarnerpassuit angutit tamakkua ilumoorlutik sulinerisigut katersugaasimasut saqqummerumaarput. Ulissimasutut nipaatsutullu Guutip oqaasia kristumiut akornisigut siumukariartorpoq inunnillu uummatikkut tipaatsunnartumik ilassineqartarluni. Ak 33.4

Valdenserinut allakkat illernartut tassaaginnaratik Guutip ukiuni qaangiutereersimasuni inuit tungaannut qanoq iliortarsimaneranik oqaluttuaasut maannakkullu akisussaassutsinik pisussaassutsinillu saqqummiussat, tamatumali saniatigut siunissami navianartussanillu naalannaatissanik saqqummersitsisuupput. Isumaqarput suut tamarmik naggatissaat ungasinngitsuusoq, isitillu imerlaartillugit Biibili atuartillugu oqaasiisa erlinnassusiat itisiartortumik paasiartuutigalugu misigisarpaat inoqatitik annassutissamik sallusuissutaanik ajoqersortariaqarlugit. Biibilimi annaassinissamik pilersaarut erseqqissumik saqqummiunneqartoq isigaat, Jiisusimullu uppernerminni tuppallerlutillu neriullutillu eqqissisarput. Sallusuissutsip siuneqassusertik qaammarsaraangagu uummatimikkut tipaatsuttarput, kissaatigilersarpaallu qinnguai paavikkut tammartitsineranni taarsiortunut qaammarsaatigitikkumallugit. Ak 33.5

Takusarpaat inuppassuit paavimit taassumalu palasiinit siulersugaallutik maangaannartumik ajortiminnik isumakkeerfigineqarniarlutik tarnimikkut ajortitik pissutigalugit timitik naalliutsittaraat. Ajunngitsuliornermikkut annattussaanerminnik ajoqersugaallutik inuit taakku imminnut isigittuinnarput. Eqqarsaatitik ajorteqassutsiminni uninngatiinnarpaat, isumaqartuarput Guutimit kamaanneqarlutik, taamalu tarnitik timitillu naalliutsittuarpaat tuppallersaatissarsissanatillu. Taamaalillutik tarnimikkut nalunngissuseqartut ilagiit ruumalerisut ajoqersuutaannit qilersugaasarput. Tuusintilikkuutaat ilaquttatik ikinngutitillu qimallugit mattuffimmi parnaarutitipput. Tuusintilippassuit tarnimik nalunngissusiisigut misilikkaluartarpaat eqqissivissarsiorniarlutik iisinnginniartarnikkut, naalliunnartumik iperartortinnikkut, unnuap qeqqani naalagiartarnikkut, nal. akunnerini arlalinni naterni nillertuni pallungasarnikkut, ilerfiartarnikkut naalliutsingaartarnikkullu. Ak 34.1

Ajorteqassutsiminnik misigisaqarnertik nanertuutigalugu Guutillu akiniaasutut kamanneranik malersugaasoralutik qassiit naalliuttuarlutik inuusarput nukissatik nungutserlugit, ilivissatillu ornittarlugit qaamanerup neriunnerullu qinngornimininnguanik ataatsimilluunniit naammattuugaqarsimanatik. Ak 34.2

Valdenserit kissaatigingaarpaat tarnit kaattut inuunartup iffiaanik avisseqatigiumagaluarlugit, Guutip neriorsuutaani eqqississutissamik nalunaarfigiumagaluarlugit Kristusilu taakkununnga annassutissamik neriuutissatuatut unnersuutigiumallugu. Ajunngitsuliornerit Guutip inatsisaanik unioqqutitsisimasunut utertitsissutaasinnaanerannik ajoqersuut salluusumik tunngaveqarsoraat. Inuit ajunngissusiannik tatiginninnerup Kristusip nalissaqanngitsumik asanninnera isiginninnitsinnut isertortarpaa. Jiisusi inuit pissutigalugit pilliutissatut toquvoq inuiaqatigiit orlusimasut qanorluunniit iliorsinnaanngimmata Guutimit iluarineqaatissamik. Annaassisup sanningasulimmut kikiattugaasimallunilu makeqqissimasup nersornaatissarsinera tassaavoq kristumiup upperneranut tunngavissaasoq. Tarnip Kristusimik pisariaqartitsinera taassumunngalu atassuteqarnera ima piviutigisariaqarpoq soorlu avatit timimut atassuteqarnerat imaluunniit avalequtip viinneqummut ataqatigiinnera. Ak 34.3

Ajoqersuutip paavit palasillu saqqummiussaata inuit isumaqalersissimavaat Guutip allaallu Kristusip pissusia sukangasuullunilu ilasseraanngitsuusoralugu. Annaassisoq oqaluttuarineqartalersimavoq inunnik orlusimasunik ima naakkigisaqanngitsigisumik: Palasit iluartuutitallu ikiortissarsiarisariaqalersillugit. Inuilli Guutip oqaasiisigut qaammarsarneqarsimasut piaartumik taamatut isumallit paasitikkumavaat Jiisusip naakkittartutut asannittutullu annaassisuuneranik, talini siaarlugit tamanit orneqqusoq ajortitik nanertuutigisatik erloqissutitillu nassataralugit. Guuti tunaartariinnarlugu inuit ingerlasaqqunagit akornutissarpassuit Diaavulup katersorsimasai piiarumallugit erinisupput, uffa ingerlaannavillutik Guuti ornillugu ajortiminnik anngiiarfigissagaluaraat isumakkeerfigineqarlutillu eqqissisitaassallutik. Ak 34.4

Valdenserinit ajoqersuiartortitaasup iivangkiiliup sallusuissutaa erlinnartoq ilungersorluni nassuiaatigisarpaa. Biibilimit assilisimasani peqqissaartumik allattorsimasani qajassuullugit saqqummiuttarpai. Tarnit ajortimit nanertugaasut Guutimillu akiniaajumasuinnarmik takusassaqarsorisut tipaatsuutissamik neriuutissamillu pajussallugit nuannarinerpaasarpaa. Qarluni sajutsillugit isinilu imerlaartillugit, qassiitigut seeqqumiarluni, qatanngutigisaminut neriorsuutit erlinnangaartut ajortillip neriuutissatuarisai saqqummiuttarpai. Taamaalilluni sallusuissutsip qaammaqqutaa inuit taarsiortut qassiit isumaanut isertarpoq, nuiarsuarlusooq nigortillugu naapertuilluassutsillu seqerna uummatinut qinngortillugu katsorsaatissamik nassataqartumik. Ak 34.5

Inuit qassiit ilagiit ruumalerisut ajoqersuussutiginiagaannut uisitaapput. Paasisarpaat inuit inngililluunniit ajortillit pissutigalugit akunnermiliuttarnerat qanoq kingunissaqanngitsigisoq. Qaammaqqutissaq sallusuissutaasoq qaammaasaqarfigiartuleraangamikku tipaatsullutik oqararaat: “Kristusi palasigaara; aava uannut pilliutigineqarpoq; aaltaria anngiiarfigisassaraara.” Kristusip iluaqutissiuinera isumalluutigivillugu oqararaat: “Uppersuseqarnanili Guutimit iluarisaaneq ajornaqaaq.” “Allakkullumi annaffissaqanngilaq, ilami inuit qilaap ataani atermik allamik tunineqarsimanngillat annaanneqaatissatsinnik.” (Hebr. 11, 6; ApS. 4, 12). Ak 35.1

Annaassisup asanninneranik qularisassaqannginneq inunnguakkuluit tamakkua ilaasa paasineq saperpaat. Taamatut qularisaqannginneq tuppallersaataangaarmat qilammut pisimasutut misigisarput. Tatiginnillutik Jiisusimut tasiortipput, qaarsorlu taannaajuartoq tutivaat. Ak 35.2

Taamatut Guutip oqaasia qimaaffinni toqqorsimasuni saqqummiunneqarlunilu atuarneqartarpoq, ilaannikkut tusarnaartussaq ataasiinnaq ilaannikkullu inuppaalunnguit sallusuissummut qaammaqqutissamullu noqqaasut atuffattarlugit. Qassiitigut unnuaq taamatut naasarpaat. Tusarnaartut tupigusunnerat alutorinninnerallu ima sakkortutigisinnaasarput saammaannermik nalunaajaajartortoq atuffassinermini nipangerallartariaqartillugu, annassutissamik nalunaarut tusarnaartunit paasineqarsiillugu. Imalu aperisoqarajuttarpoq: “Guutip ilumut uanga pilliutissara ilassiumassanerpaa? Uanga isumakkeerfigiumassanerpaanga? Uanga qungujuffigiumassanerpaanga?” Taavalu tamatumunnga akissutissaq atuarneqartarpoq: “Ornissinga tamassi suleruluttusi nanertugaasusilu, qasuertissavassi.” (Matt. 11, 28). Ak 35.3

Uppernerup neriorsuut ilassivaa tipaatsullutillu akipput: “Sivisuumik ilerfiartarunnaassaagut. Jiisusi ornissinnaavara taamaaginnarlunga, ajortiliullunga, iluaallunga, peqqissimillungalu qinnutiga nikaginavianngilaa: “Ajortinnik isumakkeerfigineqarputit.” Aap, uangattaaq ajortikka isumakkeerneqarsinnaapput!” Ak 35.4

Tipaatsunnerup iluartup uummatit immerpai, Jiisusillu aqqa akitsisinneqarluni unnersiutigineqarlunilu qujassutigineqarpoq. Pilluartut tamakku illuminnut uterlutik qaammarsaajartortarput, inoqatitik paasisimanninnertik naapertorlugu oqaluttuukkiartorlugit nutaamik paasisaminnik — aqqutiviusumik inuussutaasumik nassaarnertik oqaluttuariartorlugu. Biibilip oqaasertai tupinnartumik nalliuttorsiorpalaartumillu pissaaneqarput uummatimikkut sallusuissummik noqqaasut killissutigisaannik. Biibilip oqaasertai tassa Guutip nipaa, nipillu taassuma tusartut qularunnaarsippai. Ak 35.5

Uumissorneqarnertik ukiuni untritilinni arlalinni atugartik inuit Guutimik mianerinnittut taakkua Annaassisimik ataqqinaatissaanik naammagittarlutillu aalajaallutik atorpaat. Naak nungusarniagaallutik sorsuffigineqartaraluarlutik ajoqersuiartortitatik sallusuissummik erlinnangaartumik siaruarterisussatut aallartittuaannartarpaat. Toqunniagaallutik malersugaasarput; aavalli inerittussanut siaruartigaasunut naggorissaatigineqarpoq, inerititassaalu takkutinngitsuunngillat. Taamatut valdenserit Guuti sulissuppaat Lutherip inunngornera ukiunik untritilinnik arlalinnik sioqqullugu. Nunani qassiini siaruarsimallutik nutarterinissap inerititassai ikkussorpaat Wiclifip nalaani inerikkiartulerlutik Lutherip ulluini alliartorlutillu sanngiilliartortut, siumukartuaannarumaartullu silap naggatissaa tikillugu, “Guutip oqaasia Jiisusillu nalunaajaataa pissutigalugit” Saqq. 1, 9, naalliukkumasut sulissutiginninnerisigut. Ak 35.6