Akiuunnersuaq

Kapitel 36—Mianersoqqussutit nunngutaat

“Taava takuara inngili alla pissaanilissuaq qilammit aqqartoq, qaamarnganillu nuna qaammarsagaavoq. Taanna nipitoqisumik torlulaarpoq: Uppikaavoq, uppikaavoq Babylonersuaq. Anersaapiluit najugarilerpaat. Isertorfinngorpoq anersaanut minguttuunut tamanut isertorfinngorpoq timmissanut minguttunut tamanut isertorfinngorlunilu uumasunut minguttunut maajunnartunullu tamanut.” “Tusarparalu aamma qilammit nipi alla tutsiuttoq: Qimallugu anigitsi, innuttakka, ajortuliornerini peqataaqqunasi perluutaanillu eqqorneqaqqunasi.” (Saqq. 18, 1. 2. 4). Ak 230.1

Allassimaffiup tamatuma siunissami Babylonip uppinnissaa kapitalit 14-ianni (Saqq. 14, 8) inngilip aappaanit nalunaarutigineqartoq aappassaaneerneqartussatut uparuarpaa, tassuunalu aseruussimanerit nalunaarutip 1844-mi nalunaarutigineqaqqaarneranit Babylonimi inuiaqatigiinnut assigiinngitsunut eqqunneqarsimasut ilanngullugit nalunaajaatigineqarput. Silamiut upperisaqarnermut tunngasumik pissusiat tamatumuuna oqaluttuarineqartoq annilaarnarluinnarpoq. Sallusuissummik narruginninnerit tamarluinnarmik inunnik taggarinnerusumik taarsiortitsipput uummataanillu manngertitsinerullutik, kiisalu uppinngissutsip malartitassaanngitsup ippiliugaata tunuani qimaaffissarsiorumaarput. Guutip peqqussutaa mianersoqqussutaalu soqutiginagu inatsisit qulit ilaat tullaariuarumaarpaat, kiisalu inatsimmik tamatuminnga illernartitsiumasut qinuginialerumaarpaat. Kristusi ilaginnarneqartarpoq oqaasiisa innuttaasalu nikagineqarnerisigut. Ilagiikkuutaat anersaalerisut ajoqersuutaanik ilassisaqaleriartortillugit uiniusumik uummatilinnut kigaallassaatit piiarneqariartorput, kristumiutullu nassuerutaasoq qallersaatinngorumaarpoq guutiissusermik sualunnerpaamik isertuutaasoq. Anersaat saqqummernerannik upperisaqarnerup anersaat tammartitsiniartut Diaavulullu ajoqersuutai ammaakkumaarpaat, tamatumuunalu inngilipiluit ilagiikkuutaat sunniivigilerumaarpaat. Ak 230.2

Tamatuminnga siulittuut taamani saqqummiunneqarmat, Babylon pillugu oqaaseqarpoq: “Ajortuliaami qaleriiaarlutik qilammut apissisimapput, iluaatsuliornerilu Guutip puiorsimanngilai.” (Saqq. 18, 5). Ajortissani naammatsissimavai aserorneqarnissamillu eqqugaagaluttualerluni. Guutili Babylonimi suli innuttaqarpoq, pillaatissamillu aallartitsisinnani, ilumoortut taakku kalerrinniarpai Babylonimit aneqqullugit “ajortuliornerini peqataaqqunasi perluutaanillu eqqorneqaqqunasi.” Tassa siunertarineqartoq inngilip qilammit aqqartup, qaamaneranillu nuna qaammarsagaasup nipersuarmillu Babylonip ajortaanik torlulasup, nalunaarutaatigut. Taannami torlulavoq: “Qimallugu anigitsi, innuttakka!” Nalunaajaatit taakku inngilip pingajussaannik nalunaarutaanut atasut, naggataamik nunarsuup inuinut mianersoqqussutaapput. Ak 230.3

Pissutsit silamiut iserfigiumaagaat qununarluinnarumaarput. Silamiut pissaanillit kattukkumaarput Guutip innuttai inatsisaanut naalattut ima peqqussuteqarfigalugit: Tamarmik “angisuut mikisullu, pisuut piitsullu, inussiaataanngitsut inussiaatillu” (Saqq. 13, 16) ilagiit ileqqoreqqusaat naapertorlugu sallusumik sapaatigititaq illernartuutissagaat. Tamatumunnga naalakkumanngitsut naalagaaffimmit pillarneqartussatut eqqartuussaasarumaarput, kiisalu toqutassanngortitaanissaat noqqaassutigineqartalerumaarpoq. Illua’tungaaniippoq Guutip inatsisaa pinngortitsisup sapaataanik illernartitseqqusisoq; tamatumuuna naalannissaq piumasarineqarpoq unioqqutitsisullu kamaanneqarnissaat sioorasaarutigineqarluni. Ak 230.4

Kinaluunniit pissusiusoq tamanna ilisimalluarlugu Guutip inatsisaanik tummagaqartoq inuillu peqqussutigisaannut naalakkumanerusoq, taanna nersummit ilisarnaqutsersippoq, ilisarnaqutserneqassaarlu Guutimut naalakkumanngitsup pissaanerulli naalakkumallugu qinikkami ilisarnaqutaanik. Qilammit mianersoqqussut imaappoq: “Nersummik taassumalu assinganik pallorfiginnittup kialuunniit qaamigut assammigulluunniit nalunaaqutsersimasup imissavaattaaq Guutip uumitsannerata viinnia, kimikillisaaserneqarnani ermutsimut Guutip kamannerata ermusaanut kuineqarsimasoq.” (Saqq. 14, 9. 10). Ak 230.5

Kisianni ataaserluunniit Guutip kamanneranit eqqugaassanngilaq sallusuissut taassumunnga saqqummiunneqareertinnagu narrugineqareertinnagulu. Qassiit sallusuissut ullutsinnut makkununnga tunngasoq tusassallugu piffissaqartitaasimanngisaannarput. Inatsisit sisamaata maleruarneqartariaqarnera pillugu eqqortumik qaammarsagaasimanngisaannarput. Guutip uummatinik tamanik ilisarinnittup patsisigisanillu tamanik misissuisup kinaluunniit sallusuissummik paasisaqarumasoq assortuussutigineqartup suussusianut tunngasumik tammartitaaqqussanngilaa. Inassutaasoq innuttanut tappiilliortitaasunut pinngitsaalissutigineqassanngilaq. Inuit tamarmik naammattumik qaammarsagaajumaarput paasisimannittumik qinigaqarsinnaaqqullugit. Ak 231.1

Sapaat naalassusermut misiligussuanngorumaarpoq, tassaavormi sallusuissut pingaarnerusumik assortuussutigineqartoq. Inuit naggammik misilinneqalerpata Guutimut kiffartuussisut taassumunnga kiffartuussinngitsunit immikkoortitaajumaarput. Sapaatip salloqittaatip inuit inatsisaannut naapertuuttumik inatsisillu sisamaannut akerliusumik illernartitaanera erseqqissumik pissaanermut Guutip akerarisaanut ilumoornermik nassuerutaassaaq, sapaatilli Guutip inatsisaa naapertorlugu illernartitaanera pinngortitsisumut naalannermut nalunaarutaajumaarpoq. Inuit ilaat silamiut pisortaannit qunutitaasutut ilisarnaqutsersillugit. Tassa nersummit ilisarnaqutsersillugit, arlaasa Guutimut naalannissartik qinerumaarpaat taamalu Guutip ilisarnaqutaanik naqissusertikkumaarlutik. Ak 231.2

Qangarsuarli ukiorpassuit ingerlanerisigut Guutip kiffani aallartittarsimavai ajortuliorneq silamiuni ilagiinnilu pillarumallugu. Inuilli unnersiutiginnittumik oqaluffigineqarnissartik kissaatigisarpaat. Sallusuissut akoqarnani minguitsoq iluarinngilaat. Iluarsaaqqinniat qassiit sulilernerminni aalajangertarsimapput ilagiit inuiaqatigiillu ajortuliaanik assuarisaqarnissaminni misissoqqissaarumallutik. Neriuttarsimapput kristumiuulluartutut inuuseqarlutik maligassiuinermikkut innuttaasut Biibilip ajoqersuutigisaannut utertissinnaassallugit. Guutilli anersaavata tikittarpai kunngip guutiitsup innuttaasullu tunussisimasut ajortuliaat pillaqqullugit, soorlu Elias iliortoq, Biibilillu erseqqissumik oqaaserisai nalunaajaatiginngitsoorsinnaanngilaat — ajoqersuutigisassat namminneq saqqummersikkusunngikkaluakkatik. Tamaviaartitaapput sallusuissut ilungersortumik oqaluutigissallugu tarnillillu navianartorsiutigisaat uparuassallugit. Kingunissai qunuginagit oqaatsit Naalakkamit oqaasersiarisatik oqaluutigaat, innuttaasullu piumanngikkaluaraangamik mianersoqqussut tusartariaqartarpaat. Ak 231.3

Inngilit pingajuata nalunaarutaa taamatut nalunaarutigineqarumaarpoq. Sakkortunerpaamik saqqummersitaaffissaa nalliuppat Naalagaq suliumaarpoq ikiortigisani nikanarnerpaat aqqutigalugit kiffassamisullu tunniussimasut eqqarsaatai siulersorlugit. Sulisussat pikkorissarneqarumaarput Anersaap Illernartup tanitsinera aqqutiginerullugu ilinniartitaanerlu annikinnerusumik aqqutigalugu. Angutit upperlutillu qinusartut aallartitaajumaarput oqaatsit Guutimit oqaasersiatik ilungersortumik oqaluutigiartussallugit. Babylonip ajortuliai saqqummersitaajumaarput. Naalagaaffiup pisortai ikiortigalugit ilagiit ileqqoreqqusaanik maleruartitsinerup kingunipilui, anersaalerisut akuliunnerat, paavikkut isertortumik pilertortumilli siumukarnerat — tamarmik saqqummersitaajumaarput. Ak 231.4

Mianersoqqussutitigut ilungersornartutigut tamakkunatigut innuttaasut itertitaajumaarput, inuillu tuusintilippassuit taama oqalunnermik tusagaqanngisaannarsimasut tusaajumaarput. Tupigusuutissaminnik tusarumaarpaat ilagiit tassaammata Babylon, uppissimammallu tammarnerpassuani ajortuliarpassuanilu pissutigalugit, sallusuissullu qilammit nassiussarsiarisani narrugisimammagu, taavalu ajoqersortigisimasatik ornillugit ilungersortumik aperippatigik tamakku ilumut taamaannersut, taava palasiusut neriunartumik siulittuiumaarput ersinerat tuppallersarumallugu tarnillu nalunngissusia itertitaasoq ernumajunnaaqqullugu. Qassiilli inuinnaat oqartussaassusiat naammagiumassanngippassuk mannalu tusarumassammassuk “Naalagaq taama oqarmat”, taamaattumik oqaluussisartuusut farisiiarit qanga oqartussaassusertik qularineqalermat iliornerattut nalunaarut Saattanip suliaatut unnerluutigiumaarpaat, inuppassuillu ajortillit kamassarumaarpaat nalunaarummik oqaluutiginnittut mitaatigeqqullugillu qinugisaqqullugit. Ak 232.1

Akiuunneq siaruariartortillugu inuillu eqqarsaataat Guutip inatsisaanut tummagaasumut sammitinneqaleriartortillugit Saattani tamaviaaleriartorumaarpoq. Pissaaneqarnerup nalunaarutip ilagisaata akerarisai narratsiinnarumaarpai. Palasiusut tamaviaavillutik ilungersorumaarput qaammaqqut iserfissaqaqqunagu paarisaminnillu qaammarsaaqqunagu. Sakkussaasinnaasut atortorisinnaasatik suut tamaasa atorlugit apeqqutit pingaartut tamakku oqaloqatigiissutigineqarunnaarsinniarumaarpaat. Ak 232.2

Ilagiit silamiut pisortaat pissaanilissuit ikiortissarsiarinialerumaarpaat, taamaaliornerminnilu katuullit naaggaartullu peqatigiikkumaarput. Seqernup ulluata illernartitaanissaa pinngitsaaliissutiginiarlugu ilungersuutiginninneq aalajangersimanerujartorlunilu sapiinnerulersillugu Guutip inatsisaanut naalattut akerlilerniarlugit eqqartuussisut ikiortiginiarneqalerumaarput. Akiliisitaanissamik parnaarussaanissamillu sioorasaarneqarumaarput ilaallu pingaarutilinnik atorfinitsitaanissamik akissarsiassanilluunniit allanik neriorsorneqarumaarput upperisartik isumakkeerumagunikku. Aalajaatsumilli akissutissaat imaakkumaarpoq: “Tammarsimanerput Guutip oqaasiagut takutissiuk,” tassa assinganik atugaqartilluni Lutherip akissutigisaa. Eqqartuussisunut sassartitaasut sallusuissut sakkortuumik illersorumaarpaat, tusartullu ilaat aalajangiisariaqarumaarput Guutip inassutai tamaasa naalakkumallugit. Taamaalilluni qaammaqqut tuusintilippassuarnut sallusuissutinik tamakkuninnga ilisarsissanngikkaluartunut saqqummiussaajumaarpoq. Ak 232.3

Guutip oqaasianut naalaqqissaarniarneq pikitsitsinertut iliorfigineqarumaarpoq. Saattanimit tappiillisitaallutik angajoqqaat qitornartik uppertoq sukangaffigiumaarpaat, ittuusullu ningiuusulluunniit kiffaq Guutip inassutaanut naalattoq qunutinniarumaarpaat. Pissusissaatut asanninnissaq peerukkumaarpoq meeqqallu kingornussisussaajunnaarsitaallutik ilaqutariinnit aallartitaasarumaarlutik. Paulusip oqaasii eqquutinneqavikkumaarput: “Guuti mianeralugu Kristusi-Jiisusimi inuujumasut tamarmik qinugineqartarput.” (2 Tim. 3, 12). Sallusuissutip ilungersuutiginnittuisa seqernup ulluata sapaatigineqarnissaa naalakkumanngippassuk ilaat parnaarussaajumaarput ilaallu inussiatut pineqarumaarlutik. Tamanna inuup isumaliortaasianut maannakkut qularnarluinnartutut ikkaluarpoq; kisianni Guutip anersaavata kigaallassaanera inunnit peersitaappat Saattanimillu naalakkersugaalerpata, taassuma Guutip inassutai uumigimmagit tupinnartunik pisoqartarumaarpoq. Uummatillit naakkittaassinnaasaqaat Guutimut mianerinninneq asanninnerlu peerukkaangata. Ak 232.4

Anorersuaq qanillilerpat, inuppassuit inngilip pingajussaannik nalunaarutaanut uppilersimasut, sallusuissummulli naalannermut illernarsarneqarsimanngitsut, allamik isummertussaapput akerliusunut ilanngullutik. Silarsuarmut akuliunnikkut taassumalu anersaavanut peqataalernikkut taakku, silarsuarmik taamaallaat pingaartitsisutut, isumaqangajalersussaapput, misiligaaffillu nalliuppat oqinnerusoq ataqqineqarnissamut atasoq qinissallugu. Angutit pikkorissut oqallorissullu, siornatigut sallusuissummi nuannaaruteqarsimagaluit, maanna piginnaassusertik atulissavaat tarninik pututitsiniarlutik tammartitsiniarlutillu. Siornatigut peqatigisimasatik akerlerinerpaasarilissavaat. Sapaammik illernartitsisut eqqartuussivimmut sassartinneqarpata uppernertik illersussallugu, taakku tammarsimasut Saattanip unnerluussiniarnermini sakkugilluarnerpaasussaavai, eqqunngitsumillu oqaaserisatigut perroortitsiniarnikkullu, naalagaasut taakkununnga kamassaarniassallugit. Ak 232.5

Qinugisaanerup nalaani tamatumani Naalakkap kiffaasa uppernerat misilinneqarumaarpoq. Ilumoorlutik mianersoqqussut nalunaajaatigisimavaat Guuti oqaasialu kisiisa tunaaralugit. Guutip anersaata uummataasigut sunniivigisimavaat oqaluttariaqalersillugit. Iluartumik ilungersorneq kajumissutigalugu Guutimillu sakkortuumik kajumissaarneqarlutik suliassartik suliarilersimavaat kingunissai isumaliutiginagit, Naalakkamillu oqaasersiatik innuttaasunut oqaluutigisarsimavaat. Timikkut ittumik iluanaarutissartik siunertarinagu ataqqisaanertik inuunertilluunniit erligisarsimanngilaat. Sukangasumilli mitaatigineqalerlutillu qinugisaalerunik ilaat uippallerlutik nillerumaarput: “Oqaatsitta kingunissai ilisimasimagaluarutsigik nipangersimassagaluarpugut.” Annikilliuutinik kaajallagaapput. Saattanip sakkortuumik usserniartarpai. Suliassaq aallarnigaat piginnaaneqarnerannut naleqqiullugu artornarluinnartutut ippoq. Nungutitaanissaq navianartorsiutigaat. Kajumilluinnassuseq misigisaraluat peeruppoq. Kisianni tunuariarfissaqanngillat. Taamaalippat saperluinnalerfimminni Guuti qimaaffigiumaarpaat ajugaqanngitsumit pissatsitaajartorlutik. Eqqaajumaarpaat oqaatsit oqaaserisimasatik namminneq oqaaserinngikkitik, tassaasulli mianersoqqussummik oqariartortitsisup oqaasii. Guutip sallusuissut uummatiminnut ikkummagu saqqummiutinngitsoorneq sapersimavaat. Ak 233.1

Ukiorparujussuit ingerlanerini Guutip angutitai taamatut misilinneqartarsimapput. Wicliff, Hus, Luther, Tyndal, Baxter Wesleylu erseqqissaasuupput ajoqersuutigisassat tamarmik Biibilikkut misilittariaqarnerannik, oqartarpullu Biibilip ajorisai tamaasa narrugisarumallugit. Angutit taakku sukangaqisumik qinugineqarput, kisianni sallusuissut oqaluutigiunnaanngilaat. Ukiuni assigiinngitsuni sallusuissutit ilaat naligisamut naleqquttoq Guutip innuttaasa pisariaqarneratut ilungersuutigineqartarsimavoq. Sallusuissut nutaaq tamatigut killormoorneq, uumissuineq akerliliinerlu aqqutigalugit siumukartitaasarsimavoq, sallusuissutillu qaammaqqutaanit qaammarsagaasut ussernartorsiortitaallutillu misilinneqartarsimapput. Naalakkap inuit sallusuissummik immikkut ittumik tunisarpai pissusiusut naapertorlugit pisariaqaleraangat. Kina sapiisersinnaava oqaluutigineqarnissaa pinaaserfigissallugu? Kiffani peqquai saammaannerup kingullermik qaaqqussutaa silamiunut oqariartuutigeqqullugu. Tarnitik navianartorsiortikkumanngikkunikkik nipangersimaannarneq saperput. Kristusip aallartitai kingunerineqartussat unissutigineq saperpaat. Suliassarititaasoq suliarisariaqarpaat kinguneralu Guutimut isumagisassanngortillugu. Ak 233.2

Akerliliineq sakkortusiartortillugu Guutip kiffai annikillioqqikkumaarput. Annikilliorfimmik pilersitsisimasutut misigiumaarput. Kisianni tarnip nalunngissusiata Guutillu oqaasiata paasitikkumaarpai eqqortumik iliornerannik, misiligaajuaraluarlutillu atussallugit nakussatsitaajumaarput. Akiuunneq qanilliartorlunilu sakkortusiartorumaarpoq, ajornartorsiutillu alliartorumaarput. Nassuerutaat imaappoq: “Guutip oqaasia allanngortissallugu qunugaarput, inatsisaa iluartoq avissinnaanngilarput ilaa pingaartutut ilaalu pingaaruteqanngitsutut oqaatigissallugu, tamatumuuna silamiunit iluarineqarumalluta. Naalakkap kiffartuussatta aniguisissinnaavaatigut. Kristusip pissaanerit silamiuusut ajugaaffigisimavai, uagullu silamiut ajugaaffigineqareersimasut qunugissagaluarnerpavut?” Ak 233.3

Qinuginninneq allanngorartunik pissusilik ingerlanneqartuarumaarpoq Saattani kristumiussuserlu uumassuseqarallartillugit. Kialuunniit Guuti kiffartuussinnaanngilaa taartup katersaarsuinit akerartorneqalissanani. Inngilipiluit saassukkumaarpaat sunniinerata pisassaraluaminnik arsaalermatik. Inupiluit iligiumaarpaat maligassiuinera namminerminnut assuarliutaammat, pilerinartunillu usserniarumaarpaat Guutimit avissaartikkumallugu. Ussernartorsiortitsinerit kinguneqanngikkaangata nalunngeqatiginnissusia pinngitsaaliniarumaarpaat. Ak 234.1

Inngilit pingajuata nalunaarutaanik nalunaaqataasup inngilip naalannassutsimigut nuna tamaat qaammarsassavaa. Tassuuna silarsuaq tamakkerlugu sulinissaq sakkortungaartussaq siulittuutigineqarpoq. 1840-1844-mi adventisiorneq Guutip pissaaneqarneranik nuanningaartumik saqqummersitsineruvoq; inngilip siulliup nalunaarutaa silarsuarmi ajoqersuiartortitaqarfinnut tamanut oqariartuutigineqarpoq. Nunaqarfiillu ilaani soqutiginnilerneq nunami sumiluunniit ukiut 1500-llit kingornagut annertunerpaasimasoq pilersitaavoq. Inngililli pingajuata mianersoqqusinerani ingerlatsinissaq suli annertunerujumaarpoq. Ak 234.2

Sulinerujumaarpoq piinsip nalliuttuani suliarineqartup assinga. Soorlu “sialuit piaartut”, Anersaap Illernartup iivangkiiliup aallartinnerani tunniussaasut siaruartikkat puttussinnaaqqullugit, taamatut “sialuit kingoqqutsisut” torarumaarput naggataani katersugassat ineritseqqullugit. Ak 234.3

Iivangkiiliup suliarsua naammassineqassaaq Guutip nukingata saqqummersinneqarneranik, taassuma aallaqqaataanit ilisarnaatigisaanit inornerunngitsumik. Ak 234.4

Ungaginninnermit iluartumit qaamasunik kiinaqarlutik Guutip kiffai tuaviorlutik angalaarumaarput qilammit nalunaarut oqariartuutigisarlugu. Mianersoqqussut nunarsuaq tamakkerlugu nipinit tuusintilippassuarnit akisuatinneqarumaarpoq, napparsimasut ajorunnaartitaajumaarput, uppertunissaarlu nalunaaqutinik tupinnartulianillu pisoqartarumaarpoq. Saattanissaaq sallup tupinnartuliaasigut suliumaarpoq innermillu nunamut allaat inuit takkuanni nakkartitsilluni. (Saqq. 13, 13). Taamatut nunami najugallit aalajangiisariaqartitaajumaarput. Ak 234.5

Nalunaarut assortuussutitigut pivallaarnani Guutip anersaata itisuumik qularunnaarsitsineragut siumukartitaanerujumaarpoq. Assortuussutit nassuiaatillu saqqummersitaasimapput. Siaruartigassat siaruarterneqarumaarput, maannalu sikkerlutillu paarmanikkumaarput. Atuagassiat ajoqersuiartortitanit siaruarterneqarsimasut sunniuteqarsimapput, kisianni inuppassuit isumaliortaatsimikkut naammattumik paasissallugu naalassalluguluunniit akornuserneqarsimapput. Maannakkut qaamanerup qinngorneri tamani apuukkiartorput. Sallusuissutip erseqqissusia paasineqarpoq, Guutillu qitornaasa ilumoortut qilersuutigisatik kittoralerpaat. Ilaqutariinnut ilagiissoqatigiinnulluunniit atassutigisatik unissutigisinnaajunnaarpaat. Sallusuissut allanit tamanit erlinnarneruvoq. Pissaanerit sallusuissummut akerartuisut qassiit kattussimagaluartut, taamaattorli inuppassuit Naalagaq iligiumallugu aalajangersimapput. Ak 234.6