Suuri Taistelu
Hätkähdyttävä ristiriita
Mutta peto, jolla oli kuin karitsan sarvet, “puhui kuin lohikäärme. Se käyttää ensimmäisen pedon puolesta tämän koko valtaa ja panee maan ja sen asukkaat kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolin-haava oli parantunut. - se johtaa harhaan kaikki maan asukkaat, niin että saa heidät tekemään patsaan sen pedon kunniaksi, jota on isketty miekalla mutta joka on vironnut henkiin.” 21 ST 282.8
Karitsan sarvet ja lohikäärmeen ääni viittaavat ristiriitaan. Ennustus, että se puhuu “kuin lohikäärme” ja “käyttää ensimmäisen pedon puolesta tämän koko valtaa”, kertoo lohikäärmeelle ja leopardia ST 282.9
muistuttavalle pedolle tyypillisestä suvaitsemattomuudesta ja vainosta. Se että kaksisarvinen peto “panee maan ja sen asukkaat kumartamaan ensimmäistä petoa”, merkitsee tämän kansakunnan vaativan kunnioituksen osoittamista paavin vallalle. ST 283.1
Tällainen toimi olisi vastoin vapauden periaatteen henkeä, itsenäisyysjulistuksen juhlallisia vakuutuksia ja perustuslakia. Perustuslaki määrää, että “kongressi ei saa säätää mitään lakia uskonnon vakiinnut-tamiseksi tai vapaan uskonnonharjoituksen estämi-seksi” ja että “mitään uskontoon liittyvää seikkaa ei saa koskaan asettaa ehdoksi julkiseen virkaan pääse-miselle Yhdysvalloissa”. Ennustus kertoo näiden vapautta suojaavien määräysten räikeästä rikkomisesta. Peto, jolla on karitsan sarvet - tunnustuksensa mukaan puhdas, lempeä ja viaton - puhuu kuin lohikäärme. ST 283.2
“Se johtaa harhaan kaikki maan asukkaat, niin että saa heidät tekemään patsaan sen pedon kunniaksi.” Tässä esitetään hallitusmuoto, jossa lainsäädäntövalta on kansalla, mikä viittaa selvästi Yhdysvaltoihin. ST 283.3
Mutta mikä on “pedon kuva”? 22 Miten se tullaan tekemään? ST 283.4
Kun varhaisseurakunta turmeltui, se etsi maallisen vallan tukea. Seurauksena oli paavinvalta, kirkko, joka ohjasi valtiovaltaa etenkin “harhaopista” rankai-semiseksi. Jotta Yhdysvallat voisi tehdä pedon kuvan, uskonnollisen vallan täytyy valvoa hallitusta niin, että kirkko voi käyttää valtiovaltaa omien tarkoitustensa toteuttamiseen. ST 283.5
Rooman askelissa seuranneet protestanttiset kirkot ovat osoittaneet samanlaista halua omantunnon-vapauden rajoittamiseen. Esimerkin tästä tarjoaa Eng-lannin kirkon pitkäaikainen eriuskoisten vaino. Kuudennallatoista ja seitsemännellätoista vuosisadalla vapaakirkolliset pastorit ja maallikot joutuivat maksa ST 283.6
maan sakkoja, kärsimään vankeutta, kidutusta ja joskus jopa marttyyrikuoleman. ST 284.1
Luopumus johti varhaisen kirkon etsimään valtio-vallan apua, ja tämä valmisti tietä paavinvallalle eli pedolle. Paavali sanoi: “Ennen tuota päivää näet ta-pahtuu uskosta luopuminen ja ilmaantuu itse laittomuus ihmishahmossa, kadotuksen ihminen.” 23 Raamattu vakuuttaa: “Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa, he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. “ 24 “Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia.” 25 ST 284.2
Kaikki, jotka “eivät ole rakastaneet totuutta, joka olisi pelastanut heidät”, tulevat eksytetyiksi, “jotta he uskoisivat valheeseen”. 26 Kun tämä tila saavutetaan, seuraukset ovat samanlaisia kuin ensimmäisillä vuosi-sadoilla. ST 284.3
Monet pitävät protestanttisten kirkkojen erilaisia uskonkäsityksiä osoituksena siitä, että yhtenäisyyden saavuttaminen on mahdotonta. Mutta yhdistymistä kannattavien määrä on protestanttisissa kirkoissa usei-den vuosien ajan lisääntynyt. Tällaisen liiton aikaan-saamiseksi on tietysti luovuttava sellaisten kysymysten käsittelystä, joista kaikki eivät ole yksimielisiä. Täydelliseen yhtenäisyyteen pyrittäessä turvaudutaan helposti voimakeinoihin. ST 284.4
Kun Yhdysvaltojen johtavat kirkkokunnat liittou-tuvat yhteisten opinkohtien ympärille ja taivuttavat ST 284.5
valtion pakkokeinoin saattamaan voimaan niiden päätökset ja tukemaan niiden laitoksia, silloin protestanttinen Amerikka on tehnyt Rooman pappisvallan kuvan, ja väistämättä päädytään siihen, että yhteiskunta rankaisee toisinajattelijoita. ST 285.1