Todistusa Arteita 1 OSA

Luku 35—Terveys ja uskonto

On sairaalloisen mielikuvituksen vallassa olevia henkilöitä, joille uskonto on tyranni, joka ikään kuin rautaisella sauvalla hallitsee heitä. Sellaiset valittavat alituisesti omaa kurjuuttaan ja kuviteltua pahaa. Rakkaudella ei ole sijaa heidän sydämessään, ja heidän katseensa on aina synkkä. Nuorten tai keiden tahansa viaton nauru saa heidän mielensä jäätymään. Heidän mielestään kaikki virkistys ja hauskuus on syntiä ja he ajattelevat, että mielen täytyy alituisesti olla vakavan ankaruuden pingoittama. Se on eräs äärimmäisyys. Toiset ajattelevat, että heidän täytyy aina olla keksimässä uusia huvituksia ja ajanvietteitä saadakseen terveyttä. He oppivat luottamaan kiihokkeisiin ja ovat haluttomia ilman niitä. Sellaiset eivät ole totisia kristittyjä, vaan menevät toiseen äärimmäisyyteen. TA 164.1

Kristinuskon todelliset periaatteet avaavat kaikille ilon lähteen, jonka korkeus, syvyys, pituus ja leveys on mittaamaton. Se on Kristus meissä, joka vesilähteenä kumpuaa iankaikkiseen elämään. Se on alati pulppuava lähteensilmä, josta kristitty voi juoda mielin määrin ilman että se tyhjenee. TA 164.2

Melkein kaikkien ruumiin ja sielun sairauksien aiheuttajina ovat tyytymättömyyden tunteet ja valitukset. Heillä ei ole Jumalaa, ja he ovat myös vailla sitä toivoa, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti ja joka on ikään kuin sielun ankkuri, varma ja luja. »Ja jokainen, joka panee Häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin Hän on puhdas.» Sellaisilla ihmisillä ei ole rauhattomia kaipauksia eikä valituksia, eivätkä he ole tyytymättömiä. He eivät alituisesti tähyile pahaa eivätkä askartele luulotelluissa murheissa. Mutta näemme monia, joilla on ahdistuksen aika etukäteen. Tuska lyö leimansa kaikkeen, eivätkä he näytä löytävän lohdutusta, vaan odottavat jatkuvasti pelokkaina jotakin hirvittävän pahaa. TA 164.3

Sellaiset häpäisevät Jumalaa ja pilaavat Kristuksen uskonnon maineen. Heiltä puuttuu todellinen rakkaus niin Jumalaan kuin puolisoihinsa ja lapsiinsakin. Heidän tunnemaailmansa on tullut sairaalloiseksi. Mutta turhat ajanvietteet eivät milloinkaan tule korjaamaan sellaisten mieltä. He tarvitsevat Jumalan Hengen muuttavaa vaikutusta voidakseen olla onnellisia. TA 165.1

* * * * *

Sielun ja ruumiin välinen läheinen yhteys on hyvin ilmeinen. Jos toiseen sattuu, tuntuu se toisessakin. Sielun ja mielen tila vaikuttaa paljon kehon terveyteen. Jos mieli on vapaa ja onnellinen tietoisena siitä, että on toiminut oikein, ja tyytyväisenä siitä, että on tuottanut iloa toisille, se synnyttää sellaisen ilon ja rohkeuden, joka heijastuu koko elimistöön edistäen verenkiertoa ja antaen jänteyttä koko keholle. Jumalan siunaus on parantaja. Ne, jotka runsaasti auttavat muita, saavat kokea tuon ihmeellisen siunauksen sydämessään ja elämässään. — 1876 — IV: 60, 61. TA 165.2

* * * * *

Raamatun uskonto ei ole vahingollinen ruumiin ja sielun terveydelle. Jumalan Hengen vaikutus on parasta lääkettä, mitä sairas ihminen voi saada. Taivas on kokonansa terveyttä, ja mitä syvällisemmin koetaan taivaan vaikutusta, sitä varmemmin uskova sairas parantuu. — 1872 — III: 172. TA 165.3

* * * * *

Saatana on tautien alkuunpanija, ja lääkärin tehtävänä on taistella hänen työtään ja valtaansa vastaan. Mielen sairautta nähdään kaikkialla. Yhdeksän kymmenesosaa ihmisten taudeista on lähtöisin siitä. Kenties jokin polttava kotihuoli syövän tavoin kalvaa sielua heikontaen elinvoimia. Välistä omantun-nontuska turmelee terveyden ja horjuttaa sielun tasapainon. On myös harhaoppeja, kuten ikuisesti palava helvetti ja jumalatto-mien loppumaton vaiva, jotka antamalla liioitellun ja vääristel lyn käsityksen Jumalan luonteesta ovat vaikuttaneet samalla tavalla herkkiin mieliin. Epäuskoiset ovat käyttäneet hyväkseen näitä onnettomia tapauksia ja sanoneet mielenvikaisuuden johtuvan uskonnosta, mutta se on julkea herjaus, jota he eivät mie-lellään tahdo lähemmin pohtia. Kaukana siitä, että Kristuksen uskonto aiheuttaisi mielenvikaisuutta; päinvastoin se on tehok-kaimpia lääkkeitä, sillä se on omiaan rauhoittamaan hermostoa. _ 1885 — V :444. TA 165.4

* * * * *

Synnin taakka, sen tuoma rauhattomuus ja tyydyttämättömät halut muodostavat perustuksen useimmille taudeille, joista synnintekijät kärsivät. Kristus on synninsairaan sielun suuri parantaja. Näiden ahdistettujen sieluraukkojen tulisi paremmin tuntea Hänet, jonka oikea tunteminen on iankaikkinen elämä. Heitä tulee opettaa kärsivällisesti ja ystävällisesti, mutta silti vakavasti, miten avata sielunsa ikkunat, niin että Jumalan rakkauden paiste pääsee valaisemaan mielen pimennot. — 1881 — IV :579. TA 166.1