Todistusa Arteita 1 OSA

294/328

Luku 101—Jumalalle annettujen lupausten pyhyys

Innoitus on merkinnyt muistiin lyhyen mutta kauhean kuvauksen Ananiaksesta ja Safiirasta kaikkien niiden hyödyksi, jotka tunnustautuvat Kristuksen seuraajiksi. Kansamme ei ole ottanut kyllin vakavalta kannalta tätä tärkeätä opetusta. Kaikille on hyödyksi tarkkaan harkita sen julman rikkomuksen laatua, jonka esimerkiksi nämä syylliset tehtiin. Tämä selvä osoitus Jumalan kostavasta oikeudenmukaisuudesta on pelottava, ja sen tulisi saattaa kaikki pelkäämään ja vapisemaan niiden syntien toistamista, jotka aiheuttivat sellaisen rangaistuksen. Itsekkyys oli se suuri synti, joka oli johtanut kieroon tämän syyllisen pariskunnan luonteet. TA 518.1

Yhdessä muitten kanssa Ananiaksella ja hänen vaimollaan oli ollut etuoikeus kuulla evankeliumia apostolien saarnaamana. Jumalan voima oli seurannut julistettua sanaa, ja se oli tehnyt syvän vaikutuksen kaikkiin läsnäoleviin. Jumalan armon vaikutuksesta heidän sydämensä oli murtunut ja avautunut ja saanut heidät hellittämään itsekkäät otteensa maalliseen tavaraansa. Ollessaan Jumalan Hengen suoranaisen vaikutuksen alaisina he olivat luvanneet antaa Herralle tiettyjä maa-alueitaan, mutta jouduttuaan pois taivaan suoranaisesta vaikutuspiiristä he al-koivat epäröidä ja peruuttaa tekemäänsä lupausta. He ajattelivat toimineensa liian hätäisesti, minkä vuoksi he toivoivat saavansa harkita asiaa uudelleen. Siten avautui ovi Saatanalle, josta hän heti tuli sisälle ja sai heidän mielensä valtaansa. TA 518.2

Tämän tapauksen tulisi olla varoituksena kaikille, että he kavahtaisivat jo Saatanan ensimmäistä lähestymistä. Ensin he olivat hellineet ahneutta; hävetessään sitten sitä, että heidän veljiensä tietoon tulisi heidän itsekkyytensä heidän ruvetessaan katumaan Jumalalle juhlallisesti tekemäänsä lupausta, he lankesivat vääryyteen. He pohtivat asiaa keskenään ja päättivät harkittuaan sitä pidättää osan maatilan hinnasta. Kun he olivat vakuuttuneet petoksestaan he saivat äkillisen kuoleman rangaistuksekseen. He tiesivät, että Herra, jota he olivat pettäneet, oli tutkinut heitä ja paljastanut heidät, sillä Pietari sanoi: »Miksi on Saatana täyttänyt sinun sydämesi, niin että koetit pettää Pyhää Henkeä ja kätkit osan maatilan hinnasta? Eikö se myymätönnä ollut sinun omasi, ja eikö myynnin jälkeenkin sen hinta ollut sinun? Miksi päätit sydämessäsi tämän tehdä? Et sinä ole valhetellut ihmisille, vaan Jumalalle.» Apt. 5:3, 4. TA 518.3

Tarvittiin erikoista varoittavaa esimerkkiä valvomaan nuorta seurakuntaa rappeutumasta, sillä sen jäsenmäärä kasvoi nopeasti. Näin annettiin varoitus kaikille, jotka sinä aikana tunnustivat Kristusta, samoin kaikille muillekin, jotka sen jälkeen ovat tunnustaneet Hänen nimeään, että Jumala vaatii uskollisuutta Hänelle annettujen lupausten täyttämisessä. Mutta tästä kouraantuntuvasta petoksen ja valheen rankaisemisesta huolimatta nämä samat synnit ovat usein toistuneet sen jälkeen kristillisessä seurakunnassa ja ovat meidän päivinämme laajalle levinneitä. Minulle näytettiin, että Jumala on antanut tämän varoittavaksi esimerkiksi kaikille, jotka joutuisivat samanlaisiin kiusauksiin. Seurakunnassa harjoitetaan joka päivä petosta ja itsekkyyttä, kun Jumalalta pidätetään se, mikä kuuluu Hänelle ja siten ryöstetään Häneltä ja vastustetaan niitä välikappaleita, jotka Hän on asettanut valon ja totuuden levittämiseksi kaikkeen maailmaan. TA 519.1