Todistusa Arteita 1 OSA

277/328

Luku 95—Oksastettuina Kristukseen

Opettaessaan opetuslapsiaan Kristus sanoi: »Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. » Joh. 15:1, 2. Se, joka on liittynyt Kristukseen ja ottaa ravintonsa viinipuusta, suorittaa Kristuksen tekoja. Kristuksen rakkauden täytyy olla hänessä, sillä ei hän muutoin voi pysyä viinipuussa. Todellisen uskonnon perustuksen muodostaa se, että rakastamme Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme yhtä paljon kuin itseämme. TA 491.1

Kristus kysyy jokaiselta Hänen nimeään tunnustavalta: »Rakastatko minua?» Jos rakastatte Jeesusta, rakastatte myös ihmissieluja, joiden puolesta Hän on kuollut. Ihmisellä ei saata olla kaikkein miellyttävin ulkomuoto, kenties hän on puutteellinen monessa suhteessa, mutta jos hän on tullut tunnetuksi tinkimättömästä rehellisyydestään, on hän saavuttava toisten suosion. Hänen rakkautensa totuuteen ja se luottamus, jonka ihmiset voivat panna häneen, poistavat tai voittavat hänen luonteensa vastenmieliset piirteet. Luotettavuutesi työssäsi ja kut-sumuksessasi sekä halu kieltää itsesi toisten hyväksi, on antava sinulle mielen rauhan ja Jumalan mielisuosion. TA 491.2

Kristuksen mieli heijastuu niiden mieleen, jotka uskollisesti kulkevat uhrautuvan ja itsensäkieltävän Lunastajansa askelissa. Puhtaus ja Kristuksen rakkaus loistaa heidän jokapäiväisestä elämästään ja luonteestaan, samalla kun nöyryys ja totuus ohjaavat heitä eteenpäin. Jokaista hedelmällistä oksaa puh distetaan, jotta se kantaisi runsaamman hedelmän. Hedelmällisetkin oksat saattavat komeilla liian rehevällä lehdistöllään antaen siten itsestään väärän kuvan. Kristuksen seuraajat saattavat toimia Mestarinsa hyväksi suorittamatta kuitenkaan puoltakaan siitä, minkä he voisivat. Tällöin Hän puhdistaa heidät, koska maailman mieli, itsehemmottelu ja ylpeys ovat alkaneet näyttäytyä heidän elämässään. Viinitarhurit leikkaavat poikki viinipuun liialliset köynnökset ja kierteet, jotka tarrautuvat maailman saastaan. Sillä tavalla puu alkaa tuottaa runsaampaa hedelmää. Nämä haitalliset tekijät on poistettava, samoin reheviksi kasvaneet epämuodostumat on leikattava pois, jotta ne antaisivat tilaa Vanhurskauden Auringon parantaville säteille. TA 491.3

Jumala on päättänyt antaa langenneille ihmisille toisen koetusajan Kristuksessa. Monet käsittävät väärin luomisensa tar-koituksen. Se oli ihmiskunnan siunaaminen ja Jumalan kunnioittaminen eikä oman minän huvin ja kunnian tavoittelu. Jumala puhdistaa alituisesti lapsiaan, katkaisten reheviä, kauas haarautuvia oksia, jotta ne tuottaisivat hedelmää Hänen kunniakseen eivätkä ainoastaan lehtiä. Jumala puhdistaa meitä antamalla meille suruja, pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, jotta luonteemme nurjien piirteiden voimakkaat kasvannaiset heikentyisivät ja jättäisivät tilaa parempien piirteiden kehittymiselle. Epäjumalista on luovuttava, omantunnon täytyy tulla herkemmäksi, ajatusmaailman täytyy tulla hengelliseksi ja koko luonteen täytyy tulla sopusuhtaiseksi. Ne, jotka totisesti tahtovat kirkastaa Jumalaa, ovat kiitollisia jokaisen epäjumalan ja synnin paljastumisesta, niin että he huomaavat nämä virheet ja luopuvat niistä. Jakautunut sydän sitä vastoin pyytää pikemmin itsehemmottelua kuin kieltäymyksiä. TA 492.1

Kuivalta näyttävä oksa muodostuu elävän viinipuun oksaksi, kun se on oksastettu siihen. Säie säikeeltä ja suoni suonelta se tarrautuu kiinni viinipuuhun, kunnes se saa elämää ja ravintoa päärungosta. Oksas tekee nuppuja ja silmuja sekä kukkii ja kantaa hedelmää. Sielun, joka on ollut kuollut rikoksiin ja synteihin, täytyy myös kokea vastaavanlaista, jotta se pääsisi sovintoon Jumalan kanssa ja osalliseksi Kristuksen elämästä ja ilosta. Samalla tavalla kuin oksas saa elämää ollessaan oksastettuna viinipuuhun, osallistuu myös syntinen ihminen jumalallisesta luonnosta ollessaan Kristuksen yhteydessä. Katoavainen ihminen liittyy katoamattomaan Jumalaan. Ollessamme näin yhdistyneinä Kristukseen Hänen sanansa pysyvät meissä, eivätkä enää hetkelliset tunteet ole tekojemme vaikuttimena, vaan elävät, meissä pysyvät periaatteet. Meidän tulee ajatella Kristuksen sanoja syvällisesti, vaalia niitä ja kätkeä ne sydämeemme. Niitä ei tule toistaa samalla tavalla kuin papukaija toistaa sen, minkä on kuullut, ilman että ne jäävät mieleen ja pää-sevät vaikuttamaan sydämeen ja elämään. TA 492.2

Samalla tavalla kuin oksan täytyy pysyä viinipuussa saadakseen elinnestettä, mikä saa sen kukoistamaan, täytyy myös niiden, jotka rakastavat Jumalaa ja pitävät kaikki Hänen sanansa, pysyä Hänen rakkaudessaan. Ilman Kristuksen apua emme pysty kukistamaan ainoatakaan syntiä emmekä voittamaan pienintäkään kiusausta. Monet tarvitsevat Kristuksen Henkeä ja voimaa valaisemaan ymmärrystään, aivan yhtä paljon kuin sokea Bartimeus tarvitsi luonnollista näköään. »Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.» Jae 4. Kaikki, jotka todella ovat Kristuksessa, saavat kokea, miten suuri hyöty heillä on tästä liitostaan. Isä vastaanottaa heidät Rakastetussa Pojassaan, ja heistä tulee Hänen hellän, rakastavan huolenpitonsa kohteita. Tämä yhteys Kristukseen johtaa sydämen puhtauteen, huolelliseen elämään ja tahrattomaan luonteeseen. Kristityn hedelmä on »rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys ja itsensähillitseminen ». Gal. 5:22. TA 493.1