Todistusa Arteita 1 OSA

151/328

Luku 56—Sapatin pyhyys

Sapatin alkaessa meidän tulee panna vartija itsellemme, teoillemme ja sanoillemme, ettemme ryöstäisi Jumalalta käyttäen omiin tarkoituksiimme sitä aikaa, joka tinkimättömästi kuuluu Herralle. Meidän ei tule itse tehdä eikä sallia lastemme tehdä minkäänlaista työtä toimeentuloa varten, eikä mitään sellaistakaan työtä, joka olisi voitu tehdä kuutena työpäivänä. TA 271.1

Perjantai on valmistuspäivä. Silloin voidaan käyttää aikaa välttämättömiin valmistuksiin sapattia varten. Sinä päivänä voimme myös ajatella sapattia ja keskustella siitä. Mitään, mitä taivaan edessä voidaan pitää pyhän sapatin rikkomisena, ei tule jättää sanomatta tai tekemättä, niin että se jäisi sanottavaksi tai tehtäväksi sapattina. Jumala ei vaadi meitä ainoastaan luopumaan ruumiillisesta työstä sapattina, vaan että mieli kasvatetaan viipymään pyhissä asioissa. Neljättä käskyä rikotaan eittämättä, jos pohditaan maallisia asioita ja antaudutaan kevytmieliseen ja joutavaan keskusteluun. Jos ruvetaan keskus-telemaan kaikesta, mikä sattuu tulemaan mieleen, silloin puhutaan joutavia ja ajetaan omia asioita. Jokainen poikkeaminen oikeasta saattaa meidät orjuuteen ja syynalaisiksi. TA 271.2

Veli P, sinun tulee ankarasti kasvattaa itsesi huomaamaan neljännen käskyn sapatin pyhyys, ja sinun tulee tehdä työtä mittapuun korottamiseksi kodissasi ja kaikkialla, missä omalla esikuvallasi olet alentanut sitä Jumalan kansan keskuudessa. Sinun tulee tehdä tyhjäksi tässä suhteessa tekemäsi vaikutus muuttamalla sanojasi ja tekojasi. Sinä et ole useinkaan muistanut sapatinpäivää, että olisit sen pyhittänyt, ja sinä olet usein muistamattomuudessasi ajanut omia asioitasi ja puhunut niistä Jumalan pyhänä päivänä. Sinä olet ollut varomaton antautues- sasi sapattina keskusteluun pyhittymättömien kanssa arkisista asioista, kuten voitoista ja tappioista, rahansijoituksista, sadosta ja elintarvikkeista. Sillä tavalla sinä teet huonoa vaikutusta esikuvallasi. Sinun tulee uudistua. TA 271.3

Ne, jotka eivät ole kokonaan totuuteen kääntyneitä, antavat usein mielensä askarrella vapaasti maailman toimissa, ja vaikka he saattavatkin levätä ruumiillisesta työstä sapattina, heidän kielensä kuitenkin ilmaisee, mitä heidän sydämessään on. Siitä johtuu osallistuminen tuohon keskusteluun karjasta, sadosta, voitoista ja tappioista. Se on kaikki sapatin rikkomista. Jos ajatukset viipyvät maailmallisissa asioissa, kieli ilmaisee sen, sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu. TA 272.1