Alfa Ja Omega, vol. 7
Vastustusta
Uskonpuhdistus edistyi askel askelelta Zurichissä. Sen viholliset tulivat levottomiksi ja alkoivat tarmokkaasti vastustaa sitä. Vuotta aikaisemmin Wittenbergin munkki oli antanut kieltävän vastauksensa paaville ja keisarille Wormsissa, ja nyt kaikki näytti osoittavan, että paavin vaatimuksia vastustettiin samalla tavalla Zurichissä. Zwinglin kimppuun hyökättiin tuon tuostakin. Paavillisissa kantoneissa vietiin evankeliumin oppilaita aika ajoin roviolle. Mutta tämä ei ollut kylliksi. Harhaopin opettaja täytyi saada vaikenemaan. Tässä tarkoituksessa Konstanzin piispa lähetti kolme asiamiestä Zurichin neuvostoon ja syytti Zwingliä siitä, että hän oli opettanut kansaa rikkomaan kirkon lakeja ja saattanut siten yhteiskunnan rauhan ja hyvän järjestyksen vaaraan. Hän väitti, että kirkon arvovallan syrjäyttä- misestä olisi seurauksena yleinen sekasorto. Zwingli vastasi, että hän oli neljä vuotta julistanut evankeliumia Zurichissä, »joka oli hiljaisempi ja rauhallisempi kuin mikään muu liittovaltion kaupunki». »Eikö silloin kristillisyys», hän sanoi, »ole yleisen turvallisuuden paras tae.»145 AO7 153.3
Asiamiehet kehottivat neuvoston jäseniä pysymään kirkossa ja selittivät, ettei sen ulkopuolella ole mitään pelastusta. Zwingli vastasi: »Älköön tämä syytös järkyttäkö teitä. Kirkon perustuksena on sama kallio, sama Kristus, joka antoi Pietarille hänen nimensä, koska tämä uskollisesti tunnusti hänet. Kaikkien kansojen keskuudessa Jumala ottaa vastaan ne, jotka kaikesta sydämestään uskovat Herraan Jeesukseen. Tässä on todellisuudessa se kirkko, jonka ulkopuolella ei kukaan voi pelastua.»146 Tämän kokouksen vaikutuksesta yksi piispan asiamiehistä otti vastaan puhdistetun uskon. AO7 154.1
Neuvosto kieltäytyi ryhtymästä toimenpiteisiin Zwingliä vastaan, ja Rooma valmistautui uuteen hyökkäykseen. Kun uskonpuhdistajalle ilmoitettiin hänen vihollistensa hankkeista, hän huudahti: »Tulkoot! Minä pelkään heitä yhtä vähän kuin ulkoneva kallio pelkää sen juurella pauhaavia aaltoja.»147 Pappien puuhat vain edistivät sitä asiaa, jota ne koettivat ehkäistä. Totuus levisi edelleen. Saksassa sen kannattajat, jotka olivat masentuneita Lutherin katoamisen johdosta, saivat uutta rohkeutta kuullessaan evankeliumin menestyvän Sveitsissä. AO7 154.2
Kun uskonpuhdistus vahvistui Zurichissä, sen hedelmät tulivat yhä selvemmin näkyviin siinä, että se ehkäisi paheita sekä edisti järjestystä ja sopusointua. »Rauhalla on asuntonsa meidän kaupungissamme», Zwingli kirjoitti. »Täällä ei ole eripuraisuutta, ei teeskentelyä, ei kateutta, ei riitaa Mistä muualta voi sellainen yksimielisyys tulla kuin Herralta ja meidän opistamme, joka täyttää meidät rauhan ja rakkauden hedelmillä?»148 AO7 154.3