Alfa Ja Omega, vol. 7

Luku 4—Valdolaiset

Sen pimeyden keskellä, joka peitti maan paavien ylivallan pitkänä aikakautena, ei totuuden valoa voitu kokonaan sammuttaa. Aina oli todistajia Jumalan puolesta, ihmisiä, jotka uskoivat Kristuksen olevan ainoa välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, jotka pitivät Raamattua ainoana elämän ohjeena ja jotka pyhittivät oikean lepopäivän. Myöhemmät sukupolvet eivät milloinkaan ymmärrä, kuinka suuressa kiitollisuudenvelassa maailma on näille ihmisille. Heidät leimattiin kerettiläisiksi, heidän vaikuttimiensa kimppuun hyökättiin, heidän luonnettaan parjattiin, heidän kirjoituksensa takavarikoitiin, tulkittiin väärin tai typisteltiin. He pysyivät kuitenkin lujina ja säilyttivät uskonsa puhtaana sekä jättivät sen pyhänä perintönä tuleville sukupolville. AO7 48.1

Jumalan kansan historia Rooman ylivallan pimeiltä ajoilta on kirjoitettuna taivaassa, mutta ihmisten muistiinpanoissa sillä on vähän tilaa. Heidän olemassaolostaan voi löytää harvoja muistiinpanoja, lukuunottamatta heidän vainoojainsa syytöksissä olevia. Rooman menettelytapoihin kuului poistaa kaikki merkit siitä, että poikettiin sen opeista ja määräyksistä. Kaiken harhaoppisuuden, koskipa se sitten ihmisiä tai kirjoituksia, se koetti hävittää. Epäilyn ilmaukset tai kyselyt paavillisten opinkappaleiden arvovallasta olivat riittävät syyt hengen menettämiseen, oli sitten kysymyksessä rikas tai köyhä, ylhäinen tai alhainen. Rooma koetti hävittää myös jokaisen kirjallisen ilmaisun julmuudestaan toisin ajattelevia kohtaan. Paavillisissa neuvotteluissa määrättiin sellaisia tietoja sisältävät kirjat ja kirjoitelmat poltettaviksi. Ennen kirjapainotaidon keksimistä oli kirjojen lukumäärä pieni ja niiden asu sellainen, että niitä oli vaikea säilyttää. Sen tähden Rooman kirkon oli helppo toteuttaa aikeensa. AO7 48.2

Ei mikään seurakunta Rooman tuomiovallan alueella saanut kauan häiritsemättä nauttia omantunnonvapautta. Niin pian kuin paavin kirkko oli saanut vallan, se kohotti kätensä musertaakseen kaikki, jotka kieltäytyivät tunnustamasta sen herruutta, ja seurakunta toisensa jälkeen alistui sen vallan alle. AO7 48.3