Lunastuksen Historia

Luku 16—Israelin pelastus orjuudesta

Israelin lapset olivat seuranneet Jumalan heille antamia ohjeita, ja kun kuoleman enkeli kulki talosta taloon egypti-läisten keskuudessa, he olivat kaikki valmiina matkalle ja odottivat kapinallisen kuninkaan ja hänen suurten miestensä käskevän heitä menemään. KuKi 93.1

“Ja puoliyön aikana tapahtui, että Herra surmasi kaikki Egyptin maan esikoiset, valtaistuimellaan istuvan faaraon esi-koisesta vankikuopassa olevan vangin esikoiseen asti, ynnä kaikki karjan esikoiset. Niin faarao nousi sinä yönä ja kaikki hänen palvelijansa ynnä kaikki egyptiläiset, ja kova valitus oli Egyptissä, sillä ei ollut yhtään taloa, jossa ei ollut kuollutta. Ja hän kutsutti yöllä Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: ‘Nouskaa ja menkää pois minun kansani joukosta, sekä te että israelilaiset: menkää ja palvelkaa Herraa, niinkuin olette puhuneet, ja menkää ja rukoilkaa minullekin siunausta.’ Ja egyptiläiset ahdistivat kansaa jouduttaaksensa heidän lähtöänsä maasta pois, sillä he ajattelivat: ‘Me kuolemme kaikki.’ Ja kansa otti taikinansa, ennen kuin se oli hapannut, ja kantoi taikinakaukalonsa vaippoihin käärittynä olkapäillään. Ja israelilaiset olivat tehneet Mooseksen sanan mukaan: he olivat pyytäneet egyptiläisiltä hopeaja kultakaluja sekä vaatteita. Ja Herra oli antanut kansan päästä egyptiläisten suosioon, niin että nämä suostuivat heidän pyyntöönsä; ja niin he veivät saalista egyptiläisiltä.” KuKi 93.2

Jumala ilmoitti tämän Aabrahamille noin neljäsataa vuotta ennen kuin se täyttyi: “Ja Herra sanoi Aabrahamille: ‘Niin tiedä totisesti, että sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa, ja heidän on niitä palveleminen, ja ne sortavat heitä neljäsataa vuotta. Mutta myös sen kansan, jota he palvelevat, minä tuomitsen, ja sitten he pääsevät lähtemään, mukanaan paljon tavaraa.’” 1 Moos. 15: 13, 14. KuKi 93.3

“Ja myös paljon sekakansaa meni heidän kanssansa, sekä lampaita ja raavaskarjaa suuret laumat.” Israelin lapset lähtivät Egyptistä mukanaan omaisuutensa, joka ei kuulunut faaraolle, sillä he eivät olleet koskaan myyneet itseään hänelle. Jaakob ja hänen poikansa toivat laumansa ja karjansa mukanaan Egyptiin. Israelin lapset olivat tulleet sangen monilukuisiksi, ja heidän laumansa ja karjansa olivat lisääntyneet suuresti. Jumala oli rangaissut egyptiläisiä lähettämällä heille vitsauksia ja saattoi heidät kiirehtimään hänen kansaansa pois Egyptistä kaiken sen kanssa, mitä he omistivat. KuKi 94.1

“Mutta kun faarao oli päästänyt kansan, ei Jumala johdattanut heitä sitä tietä, joka kulki filistealaisten maan kautta, vaikka se oli suorin, sillä Jumala ajatteli, että kansa ehkä katuisi nähdessänsä sodan syttyvän ja palaisi Egyptiin, vaan Jumala antoi kansan poiketa erämaan tietä myöten Kaisiamerta kohti. Ja taisteluun valmiina israelilaiset lähtivät Egyptin maasta. Ja Mooses otti mukaansa Joosefin luut, sillä tämä oli vannottanut israelilaisia ja sanonut: ‘Kun Jumala pitää huolen teistä, viekää silloin minun luuni täältä mukananne.’” KuKi 94.2