Lunastuksen Historia

131/231

Luku 32—Helluntai

Avatessansa opetuslastensa ymmärryksen käsittämään Häntä koskevia profetioita Jeesus vakuutti heille, että Hänelle oli annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, ja käski heidän mennä saarnaamaan evankeliumia kaikille luoduille. Opetuslapset, joissa heräsi yhtäkkiä uudelleen tuo vanha toivo, että Jeesus nousisi Daavidin valtaistuimelle Jerusalemiin, tiedustelivat: “Herra, tälläkö ajalla Sinä jäl-leen rakennat Israelin valtakunnan?” Apt. 1:6. Vapahtaja jätti heidän mielensä epävarmuuteen asiasta vastatessaan, ettei heidän asiansa ollut “tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut.” Apt. 1: 7. KuKi 188.1

Opetuslapset alkoivat toivoa, että Pyhän Hengen ihmeellinen laskeutuminen saisi juutalaiset kansana vastaanottamaan Jeesuksen. Vapahtaja pidättyi enemmistä selityksistä, sillä Hän tiesi, että kun Pyhä Henki saa tulla heihin kaikessa täyteydessään, Hän valaisisi heidän mielensä, ja he ymmärtäisivät täysin suoritettavanaan olevan työn ja ryhtyisivät jatkamaan sitä juuri siitä, mihin Hän oli sen jättänyt. KuKi 188.2

Opetuslapset kokoontuivat yläsaliin rukoilemaan yhdessä uskovien naisten, Marian, Jeesuksen äidin, ja Hänen veljiensä kanssa. Nämä veljet, jotka olivat olleet uskomattomia, olivat nyt lujia uskossaan nähtyään kaiken sen, mitä tapahtui Herran ristiinnaulitsemisen, ylösnousemuksen ja taivaaseenastumisen yhteydessä. Heitä oli koolla noin satakaksikymmentä. KuKi 188.3