Kodin Ihanteita

Luku 86—Elämä Eeden-kodissa

Eeden palautetaan. — Eedenin paratiisi jäi maailmaan vielä senkin jälkeen kun ihminen oli karkotettu sen viihtyisiltä poluilta. Langenneen ihmissuvun sallittiin pitkään katsella viattomuutensa kotia — vain vartioivat enkelit estivät heiltä pääsyn sinne. Kerubien vartioimalla paratiisin portilla näkyi jumalallinen kirkkaus. Sinne Aadam tuli poikiensa kanssa palvomaan Jumalaa. Siellä he lupa- sivat uudelleen noudattaa lakia, jonka rikkominen oli karkottanut heidät Eedenistä. Kun jumalattomuuden tulva peitti alleen koko maan ja ihmisten pahuus johti heidän tuhoonsa vedenpaisumuksessa, Eedenin istuttanut käsi poisti sen maan päältä. Mutta lopullisessa ennalleen asettamisessa, jolloin Jumala luo “uuden taivaan ja uuden maan” (Ilm. 21: 1), se palautetaan ihanammaksi kaunistettuna kuin se alussa olikaan. KI 511.1

Silloin ne, jotka ovat pitäneet Jumalan käskyt, saavat hengittää kuolematonta elinvoimaa elämän puun juurella. Ja halki päättymättömien aikakausien saavat synnittömien maailmojen asukkaat katsella tuota ihanaa puutarhaa esimerkkinä Jumalan täydellisestä luomistyöstä, jota synnin kirous ei ole koskettanut — esimerkkinä siitä, mitä koko maasta olisi tullut, jos ihminen vain olisi toteuttanut Luojan loistavan suunnitelman.¹ KI 511.2

Suuri lunastussuunnitelma saattaa maailman jälleen täysin Jumalan suosioon. Kaikki synnin kadottama palautetaan ennalleen. Ihmisen lisäksi myös maa lunastetaan, ja siitä tulee kuuliaisten ikuinen asuinsija. Kuusi tuhatta vuotta saatana on kamppaillut pitääkseen maata hallussaan. Nyt täyttyy se tarkoitus, joka Jumalalla alun perin oli maailmaa luodessaan. “Korkeimman pyhät saa- vat valtakunnan ja omistavat valtakunnan iankaikkisesti — iankaikkisesta iankaikkiseen”.² KI 511.3

’’Hänen omaisuutensa lunastus”. — Jumalan alkuperäinen suunnitelma maan luomisessa toteutuu, kun maasta tehdään lunastettujen ikuinen koti. “Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti” On tullut aika, jota pyhät miehet ovat kaivaten odottaneet siitä asti, kun leimuava miekka esti ensimmäistä ihmisparia palaamasta Eedeniin. On koittanut aika “hänen omaisuutensa lunastamiseksi”. Alunperin ihmisen valtakunnaksi annettu maa, jonka hän luovutti saatanan käsiin ja jota mahtava vihollinen niin kauan hallitsi, on saatu takaisin suuren lunastussuunnitelman avulla.³ KI 512.1

Kaiken minkä ensimmäinen Aadam menetti, toinen Aadam tulee palauttamaan. Profeetta sanoo: “Ja sinä Karjatorni tytär Siionin kukkula! Sinun luoksesi on tuleva, on saapuva entinen hallitus.” Ja Paavali viittaa hänen omaisuutensa lunastamiseen. KI 512.2

Jumala loi maan pyhien, onnellisten olentojen asuinsijaksi. Tämä tarkoitus tulee toteutumaan, kun maa Jumalan voiman uudistamana ja synnistä ja surusta vapaana tulee lunastettujen ikuiseksi kodiksi.⁴ KI 512.3

Aadam saa takaisin Eeden-kotinsa. — Eedenistä karkottamisen jälkeen Aadamin maallinen elämä oli täynnä surua. Jokainen kuihtuva lehti, jokainen teurasuhri, jokainen kaunista luontoa kohdannut onnettomuus ja jokainen ihmisen viattomuutta rumentava tahra oli uusi muistutus hänen synnistään. Hän kärsi hirveitä tunnontuskia, kun näki pahuuden lisääntyvän, ja hänen varoituksiinsa vastattiin syyttämällä häntä siitä, että hän itse oli syypää syntiin. Kärsivällisesti ja nöyrästi hän kantoi synnin rangaistusta lähes tuhat vuotta. Hän katui vilpittömästi syntiään, luotti luvatun Vapahtajan ansioihin ja kuoli ylösnousemuksen toivossa. Jumalan Poika sovitti ihmisen epäonnistumisen ja lankeemuksen, ja sovi tustyön perusteella Aadam asetetaan nyt jälleen entiseen herruuteensa. KI 512.4

Hurmaantuneena hän katselee puita, jotka kerran olivat hänen ilonaan, samoja puita, joista hän viattomuutensa onnellisina päivinä oli poiminut hedelmiä. Hän näkee viiniköynnöksiä, joita hänen omat kätensä ovat hoitaneet, ja kukkia, joita hän kerran mielellään vaali. Hän tajuaa näyn todellisuuden, hän käsittää, että tämä tosiaankin on ennalleen saatettu Eeden, nyt vieläkin viehättävämpänä kuin sinä aikana, jolloin hänet sieltä karkotettiin. Vapahtaja johtaa hänet elämän puun luo, ottaa siitä ihanan hedelmän ja kehottaa häntä syömään. Hän katsoo ympärilleen ja näkee suuren joukon sukunsa jäseniä seisomassa pelastettuina Jumalan paratiisissa. Silloin hän heittää välkkyvän kruununsa Jeesuksen jalkojen juureen, heittäytyy hänen rintaansa vasten ja syleilee sukunsa Lunastajaa. Hän näppäilee kultaista harppua, ja taivas kajahte- lee voittokuluista: “Arvollinen, arvollinen, arvollinen on Karitsa, joka oli teurastettu ja elää jälleen.” Koko Aadamin suuri perhe yhtyy lauluun ja heittäen kruununsa Vapahtajan jalkojen juureen kumartuu kunnioittaen palvomaan häntä. KI 513.1

Tämän jälleennäkemisen todistajina ovat enkelit, jotka Aadamin langetessa itkivät, ja iloitsivat, kun Jeesus kuolleista nousemisensa jälkeen astui ylös taivaaseen hankittuaan ylösnousemusoikeuden kaikille, jotka uskovat hänen nimeensä. Nyt he näkevät loppuun saatetun pelastus- työn ja yhtyvät pelastettujen ylistyslauluun. ⁵ KI 513.2

Asuinsijoja maan pyhiinvaeltajille. — Pelko siitä, että tuleva perintömme esitetään liian aineellisessa valossa, on johtanut monet hengellistämään kaikki ne totuudet, jotka saavat meidät pitämään sitä kotinamme. Kristus vakuutti opetuslapsilleen menevänsä valmistamaan heille sijaa Isänsä talossa. Ne, jotka hyväksyvät Jumalan sanan opetukset, eivät ole aivan tietämättömiä taivaallisen asunnon suhteen. — — Ihmiskieli ei pysty kuvaamaan vanhurskaiden palkintoa. Vain ne, jotka itse näkevät sen, tulevat sen tuntemaan. Yksikään rajallinen mieli ei pysty käsittämään Jumalan paratiisin kirkkautta. KI 513.3

Raamattu kutsuu pelastettujen perintöä maaksi. Siellä taivaallinen Paimen johtaa laumansa elävän veden lähteille. Elämän puu antaa hedelmänsä joka kuukausi, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi. Siellä on ehtymättömiä virtoja, kirkkaita kuin kristalli, ja niiden varsilla huojuvat puut luovat varjonsa poluille, jotka on valmistettu Herran lunastetuille. Avaria tasankoja reunustavat kauniit kukkulat, ja Jumalan vuorten korkeat huiput kohoavat korkealle. Näiltä rauhallisilta tasangoilta, näiden elävien virtojen varsilta Jumalan lapset, jotka niin kauan ovat olleet pyhiinvaeltajia ja matkamiehiä, löytävät kodin. ⁶ KI 514.1

Maanpiirin muukalaisille on olemassa koti. Vanhurskaille on varattu vaatteet sekä kirkkauden kruunu ja voiton lehvä. Kaikki, mikä Jumalan kaitselmuksessa on saattanut meidät ymmälle, selvitetään tulevassa maailmassa. Vaikeaselkoiset asiat saavat silloin selityksensä. Armon salaisuudet paljastetaan meille. Missä rajallinen mielemme havaitsi vain sekaannusta ja rikottuja lupauksia, siinä näemme täydelliseltä ja kauneinta sopusointua. Tulemme tietämään, että ääretön rakkaus salli ne koettelemukset, jotka tuntuivat vaikeimmilta. Kun tajuamme hänen hellän huolenpitonsa, joka saattaa kaiken vaikuttamaan meidän parhaaksemme, me riemuitsemme sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla. — KI 514.2

Olemme matkalla kotiin. Hän, joka rakasti meitä niin suuresti, että kuoli meidän tähtemme, on rakentanut meille kaupungin. Uusi Jerusalem on meidän lepopaikkamme. Jumalan kaupungissa ei ole murhetta. Enää ei kuulu vali- tushuutoa, ei murskaantuneiden toiveiden ja tukahdettu- jen tunteiden surulaulua. Pian alakuloisuuden vaippa vaihtuu hääpukuun. Pian saamme olla todistamassa Kuninkaamme kruunajaisia. Ne, joiden elämä on kätketty Kristuksen kanssa, ne, jotka täällä maan päällä ovat tais telleet hyvän uskontaistelun, loistavat Lunastajan kirkastamina Jumalan valtakunnassa.⁷ KI 514.3

Lunastettujen oikeudet. — Taivas on hyvä paikka. Ikävöin päästä sinne katselemaan rakasta Jeesustani, joka antoi elämänsä tähteni, ja tullakseni muutetuksi hänen kirkkaan kuvansa kaltaiseksi. Oi, kunpa taitaisin kielen, jolla saattaisin kuvailla tulevan kirkkauden ihanuutta! Janoan eläviä virtoja, jotka ilahduttavat Jumalan kaupungin. KI 515.1

Herra on suonut minun nähdä muita maailmoita. Minulle annettiin siivet, ja enkeli seurasi minua kaupungista paikkaan, joka oli valoisa ja viehättävä. Ruoho siellä oli elinvoimaisen vihreää, ja linnut livertelivät riemulaulu- jaan. Seudun asukkaat olivat erikokoisia. He olivat jaloja, majesteettisia ja rakastettavia. He olivat täydellisesti Jeesuksen kaltaisia, ja heidän kasvonsa säteilivät pyhää iloa kertoen siellä vallitsevasta vapaudesta ja onnesta. Kysyin eräältä, miksi he olivat paljon suloisempia kuin maan asukkaat. Vastaus kuului: “Olemme olleet täydellisesti kuuliaisia Jumalan käskyille emmekä ole langenneet tottelemattomuuden kautta, kuten maan asukkaat.” -- KI 515.2

Pyysin seurassani olevalta enkeliltä lupaa saada jäädä sinne. En voinut kestää ajatusta, että tulisin jälleen takaisin tähän pimeään maailmaan. Enkeli lausui: “Sinun täytyy palata takaisin, mutta jos pysyt uskollisena, sinulla on etuoikeus sadan neljänkymmenen neljän tuhannen muun kanssa vierailla kaikissa maailmoissa ja katsella Jumalan kätten tekoja.”⁸ KI 515.3

Taivaan ja maan perheet yhdessä. — “Silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.” Rakkautta ja myötätuntoa, jotka Jumala itse on sieluun istuttanut, voidaan siellä osoittaa mitä aidoimmalla ja suloisimmalla tavalla. Puhdas yhteiskunta pyhine olentoineen, sopusointuinen seurustelu pyhien enkelien ja kaikkien aikojen uskollisten kanssa, jotka ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä, ja ne pyhät siteet, jotka liittävät yhteen taivaissa ja maan päällä olevan perheen — -, kaikki nämä osaltaan lisäävät pelastettujen onnea.⁹ KI 515.4

Pelastettujen joukot eivät tunne mitään muuta lakia kuin taivaan lain. Kaikki ovat yhtä onnellista perhettä, joka uhkuu kiitosta ja ylistystä. Tämän kaiken yllä aamu- tähdet iloitsevat ja Jumalan pojat riemuitsevat, kun Jumala ja Kristus yhdessä julistavat: “Syntiä ei ole enää oleva, eikä kuolemaa ole enää oleva.”¹⁰ KI 516.1

Tuosta taivaallisesta riemujuhlasta kantautuu luoksemme maan päälle kaiku Kristuksen omista ihanista sanoista: “Minä menen ylös minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.” -- Taivaallinen perhe ja maan päällä oleva perhe ovat yhtä. Meidän tähtemme Herramme astui taivaisiin ja meidän tähtemme hän elää, “jonka tähden hän myös voi täydelli-sesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.”¹¹ KI 516.2

Lupaus on varma, vaikka sen toteutuminen näyttää myöhästyvän. — Olemme odottaneet Vapahtajamme paluuta kauan. Lupaus pysyy kuitenkin varmana. Pian pääsemme luvattuun kotiimme. Siellä Jeesus johtaa meidät Jumalan valtaistuimesta juoksevalle elämän veden virralle ja selittää meille ne synkät koettelemukset, joiden kautta hän johti meidät maan päällä tehdäkseen luon- teemme täydelliseksi. Siellä me katsomme peittämättömin silmin palautetun Eedenin ihanuuksia. Me laskemme Lunastajan jalkojen juureen kruunun, jonka hän on pannut päähämme, ja kultaisia harppujamme näppäillen me täytämme koko taivaan ylistyksellä hänelle, joka istuu valtaistuimella.¹² KI 516.3

Muistuttakoon maallisen kotimme kauneus meitä kris- tallivirrasta, vihreistä niityistä, huojuvista puista, loistavasta kaupungista ja valkovaatteisista laulajista, taivaal lisesta kodistamme — tuosta kauniista maailmasta, jota yksikään taiteilija ei pysty maalauksissaan esittämään eikä yksikään kuolevainen kieli kuvailemaan. “Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.”¹³ KI 516.4