Päivästä Päivään

71/366

IANKAIKKINEN VAPAHTAJA, 11. maaliskuuta

»Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa.» Ef. 1: 3,4. PP 85.1

Syntiinlankeemuksesta lähtien Herra on toteuttanut tahtoaan lunastussuunnitelman avulla, jolla hän pyrkii palauttamaan ihmisen alkuperäiseen täydellisyyteensä. Kristuksen kuolema ristillä on tehnyt Jumalalle mahdolliseksi vastaanottaa jokaisen katuvan sielun ja antaa hänelle anteeksi. 42 PP 85.2

Jumalallisen Kärsijän riippuessa ristillä enkeleitä kerääntyi hänen ympärilleen, ja kun he katselivat häntä ja kuulivat hänen huutonsa, he kysyivät tavattoman liikuttuneina: “Eikö Herra pelastakaan häntä?” Silloin kuultiin sanat: “Herra on vannonut eikä sitä kadu. Isä ja Poika ovat sitoutuneet täyt-tämään iankaikkisen liiton ehdot. Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” Ei Kristus siinä ollut yksin suorittamassa suurta uhriaan, vaan se oli sen liiton täyttymystä, jonka hän ja Isä olivat tehneet keskenään jo ennen maailman perustamista. Toisiaan syleillen he olivat juhlallisesti sopineet siitä, että Kristus tulisi ihmissuvun takaajaksi, jos tämä joutuisi saatanan viisastelun eksyttämäksi. 43 PP 85.3

Ihmiskunnan pelastus on aina ollut taivaan neuvottelujen kohteena. Armon liitto solmittiin ennen maailman perustamista. Se on ollut olemassa ikuisuudesta asti ja sitä kutsutaan iankaikkiseksi liitoksi. Yhtä varmasti kuin ei koskaan ole ollut sellaista aikaa, jolloin Jumala ei olisi ollut olemassa, ei myöskään koskaan ole ollut sellaista hetkeä, jolloin hän ei ikuisessa mielessään olisi iloinnut armonsa ilmaisemisesta ihmiskunnalle. 44 PP 85.4

Mitä enemmän mietiskelemme tätä aihetta, sitä syvemmälle pääsemme, mutta silti on syvyyksiä, joita emme tavoita tutkiessamme Lunastajan kirkkautta. Se on elämän Ruhtinaan kirkkautta, eikä ihminen parhailla kyvyilläänkään voi sitä tavoittaa. Enkelitkin haluavat katsahtaa tähän salaperäiseen ja ihmeelliseen aiheeseen, ihmissuvun lunastukseen. 45 PP 85.5