Päivästä Päivään

YLPEYS KÄY LANKEEMUKSEN EDELLÄ, 3. maaliskuuta

»Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.» Sanani. 16: 18. PP 77.1

Saatana lankesi, koska hän kunnianhimossaan tahtoi olla Jumalan vertainen. Hän tahtoi päästä perille Jumalan aikeista ja tarkoituksista, joihin hän oman kykenemättömyytensä tähden ei voinut tunkeutua, koska hän luotuna olentona ei voinut käsittää Äärettömän viisautta. Juuri tämä kunnian-himoinen ylpeys johti hänet kapinaan, ja samalla tavoin hän koettaa syöstä ihmisetkin turmioon. ⁸ PP 77.2

Synti sai alkunsa itsekkyydestä. Lusifer, suojelevainen kerubi, halusi olla ensimmäinen taivaassa. Hän halusi hallita taivaan olentoja, kääntää heidät pois heidän Luojastaan ja saada heidät osoittamaan kunnioitusta hänelle itselleen. Siksi hän esitti Jumalan väärässä valossa, syyttäen häntä itsekorotuksen halusta. Hän yritti varustaa rakastavan Luojan omilla huonoilla ominaisuuksillaan. ⁹ PP 77.3

Jos Lusifer todella olisi halunnut olla Korkeimman vertainen, ei hän milloinkaan olisi jättänyt hänelle määrättyä paikkaa taivaassa, sillä Korkeimman Henki ilmenee epäitsekkäänä palveluksena. Lusifer halusi Jumalan valtaa mutta ei hänen luonnettaan. Hän tavoitteli itselleen korkeinta paikkaa, ja jokainen, joka toimii hänen vaikutuksensa alaisena, tekee samoin. ¹⁰ PP 77.4

Aina kun ylpeys ja kunnianhimo pääsevät valtaan, ne tur-melevat elämän, sillä ylpeys ei tunne tarvitsevansa mitään ja sulkee siten sydämen taivaan rajattomilta siunauksilta. ¹¹ PP 77.5

Sydämen ylpeys on pelottava luonteenpiirre. “Ylpeys [käy] lankeemuksen edellä.” Tämä pitää paikkansa niin perheessä ja seurakunnassa kuin kansakunnassakin. ¹² PP 77.6

Jumalan lasten tulisi olla alamaisia toinen toiselleen. Heidän tulisi neuvotella keskenään, jotta toisen riittävyys täydentäisi toisen vajavuutta. ¹³ PP 77.7

Jumala vihaa ylpeyttä, ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on. ¹⁴ PP 77.8

“Oppikaa minusta”, sanoi Kristus, “sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.” Matt. 11: 29. ¹⁵ PP 77.9