Päivästä Päivään

IHMISKUNNAN OPPIKIRJA, 4. tammikuuta

»Sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.» 2 Piet. 1: 21. PP 14.1

Jumala uskoi innoittamansa Sanan rajallisen ihmisen valmistettavaksi. Tämä Sana, järjestettynä Vanhan ja Uuden testamentin kirjoiksi, on jätetty opaskirjana perinnöksi langenneen maailman asukkaille, jottei yksikään, joka tutkistelee ja noudattaa sen ohjeita, eksyisi tieltä matkallaan taivaaseen. ¹⁵ PP 14.2

Raamattu esittää tekijäkseen Jumalan; kuitenkin ihmiskädet ovat sen kirjoittaneet, ja sen eri osien toisistaan poikkeavissa kirjoitustavoissa voimme nähdä kullekin kirjoittajalle luonteenomaisia piirteitä. Kaikki sen ilmoittamat totuudet ovat ‘syntyneet Jumalan Hengen vaikutuksesta’ (2 Tim. 3: 16); kuitenkin ne on ilmaistu ihmiskielellä. Pyhän Henkensä kautta iankaikkinen Jumala on antanut valonsa loistaa palvelijoittensa mieliin ja sydämiin. Unien, näkyjen ja vertauskuvien välityksellä hän on ilmaissut heille totuuksiaan, ja he itse ovat pukeneet vastaanottamansa ilmoituksen ihmiskielelle. ¹⁶ PP 14.3

Puhuessaan ihmisille Herra käyttää epätäydellistä puhetapaa, jotta maisten olentojen turmeltuneet aistit ja turtunut, maallinen käsityskyky voisivat käsittää hänen sanojaan. Näin Jumala osoittaa armollisuuttaan. Hän alentuu kohtaamaan ihmiset siellä missä he ovat. Raamattu, niin täydellinen kuin se onkin yksinkertaisuudessaan, ei vastaa Jumalan suuria aatteita, sillä koska ne ovat äärettömiä, niitä ei voida täydellisesti ilmaista rajallisin ajatusrakennelmin. Sen sijaan että Raamatun ilmaisut olisivat liioittelevia, kuten monet otaksuvat, kilpistyvät väkevätkin ilmaisut ajatuksen suurenmoisuuteen, vaikka kirjoittaja koettaisi kaikkein ilmeikkäimmällä kielenkäytöllään välittää lukijalle korkeamman kasvatuksen totuuksia. ¹⁷ PP 14.4

Jumala on tarkoittanut Raamatun koko ihmissuvun oppi-kirjaksi: lasten, nuorten ja täysiikäisten tutkittavaksi kaikkina aikoina. Hän antoi sanansa ihmisille oman itsensä ilmaisijaksi. Se on yhteyden välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä. ¹⁸ PP 14.5