Päivästä Päivään

35/366

PERSOONALLINEN JUMALA, 3. helmikuuta

»Jumala on näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hä-nen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oi-kealle puolelle korkeuksissa.» Hebr. p 1-3. PP 47.1

Jumala on Henki, mutta hän on myös persoonallinen Olento; sillä sellaisena hän on ilmaissut itsensä. 10 PP 47.2

Jumala on Pojassaan ilmaissut itsensä persoonallisena olentona. Jeesus tuli maailmaan persoonallisena Vapahtajana, Isänsä kirkkauden säteilynä ja “hänen olemuksensa kuvana”. Persoonallisena Vapahtajana hän esiintyy taivaan asunnoissa. 11 PP 47.3

Näin valtaistuimen jolla istuivat Isä ja Poika. Katselin Jeesuksen kasvoja ja ihailin hänen rakastettavaa persoonaansa. Isän persoonaa en voinut katsella, sillä kirkas valopilvi peitti hänet. Kysyin Jeesukselta, oliko hänen Isällään sellainen muoto kuin hänelläkin. Hän sanoi että hänellä oli, mutta etten voinut katsella sitä, sillä hän sanoi: “Jos kerrankin katsoisit hänen persoonansa kirkkautta, lakkaisit olemasta.”12 PP 47.4

Sellaisen opin, että Jumala on koko luonnon kyllästävä perusolemus, ovat omaksuneet monet, jotka tunnustavat uskovansa Raamattuun. Vaikka tämä oppi onkin verhottu kauniiseen muotoon, se on mitä vaarallisin harhakuva. Jos Jumala on koko luonnon kyllästävä sisin olemus, silloin hän asuu kaikissa ihmisissä, ja saavuttaakseen pyhyyden ihmisten tarvitsee ainoastaan kehittää itsessään tuota voimaa. Kun tällaisista opeista vedetään johdonmukainen johtopäätös, ne tekevät sovituksen tarpeettomaksi ja ihmisestä oman vapahtajansa. Henkilöt, jotka omaksuvat ne, ovat suuressa vaarassa eksyä lopulta pitämään koko Raamattua taruna. - PP 47.5

Me saamme tutkia sitä ilmestystä, jonka Jumala on antanut meille itsestään Sanassaan, ja sitä me voimme koettaa ymmärtää. Mutta kauemmaksi meidän ei ole lupa tunkeutua. Älköön kukaan ryhtykö rakentelemaan teorioja hänen luon-teestaan. Tässä asiassa on vaitiolo kaunopuheisuutta. Kaikki-tietävä on kaiken väittelyn yläpuolella. 13 PP 47.6