Päivästä Päivään

RAKENTAJIA, EI ALAS REPIVIÄ, 26. lokakuuta

»Sinun jälkeläisesi rakentavat jälleen ikivanhat rauniot, sinä kohotat perusmuurit, muinaisten polvien laskemat; ja sinun nimesi on oleva: ‘hälkeamain umpeenmuuraaja’ ja ‘teitten korjaaja maan asuttamiseksi’.» Jes. 58: 12. PP 332.1

Eikö Jumalalla ole mitään elävää seurakuntaa? Hänellä on kyllä seurakunta, mutta se on taisteleva seurakunta eikä voi-tosta riemuitseva seurakunta. Valitamme, että on vajavaisia jäseniä. Herran tuodessa seurakuntaan todella kääntyneitä tuo saatana samaan aikaan sen keskuuteen kääntymättömiä henkilöitä. Kristuksen kylväessä hyvää siementä saatana kylvää lustetta. Seurakunnan jäseniin kohdistuu jatkuvasti kaksi vastakkaista vaikutusta. Toinen niistä pyrkii puhdistamaan seurakuntaa ja toinen turmelemaan Jumalan kansaa. - PP 332.2

Vaikka seurakunnassa onkin epäkohtia ja tulee olemaan maailman loppuun asti, on seurakunta näinä viimeisinä päivinä oleva synnin saastuttaman ja turmeleman maailman valona. - PP 332.3

Maailmassa on vain yksi seurakunta, joka tänä aikana muuraa umpeen halkeamia, kohottaa perusmuuria ja rakentaa jälleen ikivanhat rauniot; ja jos kuka tahansa kiinnittää maailman ja toisten seurakuntien huomion tähän seurakuntaan julistaen sen olevan Babylon, niin hän toimii silloin yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, joka on veljien syyttäjä. Koko maailma on täynnä vihaa niitä kohtaan, jotka julistavat Jumalan lain vaatimusten sitovuutta, eikä Herralle uskollinen seurakunta joudu mihinkään tavalliseen taisteluun. Ne, joilla on vähänkin käsitystä tämän sodankäynnin merkityksestä, eivät hyökkää taistelevaa seurakuntaa vastaan, vaan kamppailevat kaikin voiminensa Jumalan kansan kanssa pahuuden liittoutumaa vastaan. PP 332.4

Ne eivät toimi Jumalan tahdon mukaisesti, jotka omin päin ryhtyvät julistamaan jotakin sanomaa ja väittävät olevansa Jumalan opettamia ja johtamia, pyrkien kuitenkin erityisesti repimään alas sitä, mitä Jumala on vuosikausia rakentanut. Tiedettäköön, että tällaiset ovat suuren pettäjän puolella. Älkää uskoko heitä. ⁹⁷ PP 332.5