Päivästä Päivään

264/366

“MINÄ PELASTAN SINUN LAPSESI”, 20. syyskuuta

»Sillä näin sanoo Herra: Vaikka vangit otettaisiinkin sankarilta ja saalis riistettäisiin väkevältä, niin minä kuitenkin taistelen sitä vastaan, joka’ sinua vastaan taistelee, ja minä pelastan sinun lapsesi.» Jes 49: 25. PP 294.1

Nuoret ovat sielunvihollisen erityisten hyökkäysten kohteena. 100 PP 294.2

Kaikkialla, minne vain käännymmekin, jatkuu taistelu herkeämättä. Pahuuden hyökyaalto pyyhkäisee mennessään suuret määrät nuoria. Jokaisen hartaan kristityn sydämestä kirpoaa kysymys: “Kuinka, oi kuinka voi sielujen vihollinen vaikuttaa nuorisoomme niin voimallisesti ja hillittömästi maassa, jossa on Raamattuja ja kristillistä opetusta?” Syy on ilmeinen. Vanhemmat laiminlyövät vakavan vastuunsa. 101 PP 294.3

Viljelemätön pelto tuottaa varmasti rikkaruohoja. Samoin käy lasten. Jos sydämen maaperä jää viljelemättä, kylvää sie-lunvihollinen sinne vihan ja kiivauden, itsekkyyden ja ylpeyden siemeniä, ja ne nousevat nopeasti oraalle ja tuottavat sadon, jonka vanhemmat korjaavat katkerasti katuen. Liian myöhään he havaitsevat hirvittävän erehdyksensä. 102 PP 294.4

Eräänä “viimeisten päivien” merkkinä on lasten tottelemattomuus vanhempiaan kohtaan. 103 PP 294.5

Vanhempien arvovaltaa vastaan kapinoimisen synti on nykymaailman kurjuuden ja rikosten perussyitä. 104 PP 294.6

Jeesus rakastaa lapsia ja nuoria. Hän iloitsee, kun näkee sielunvihollisen tulevan torjutuksi tämän yrittäessä saada heidät valtaansa. Moninaiset kiusaukset ahdistavat useita nuoria, mutta Vapahtaja suhtautuu heihin hellän myötätuntoisesti ja lähettää enkelinsä suojaamaan ja varjelemaan heitä. Hyvänä Paimenena hän on aina valmis etsimään eksynyttä, harhailevaa lammasta. 105 PP 294.7

Suhteessaan lapsiinsa vanhemmat ovat Jumalan paikalla ja joutuvat kerran tilille siitä, miten uskollisesti ovat hoitaneet saamansa tehtävän. 106 PP 294.8

[Kristityt vanhemmat], hoitakaa uskollisesti luottamustehtäväänne. Jumala on auttava teitä. Hänen opastaminaan kasvavat lapsenne oppien siunaamaan ja kunnioittamaan teitä niin tässä kuin tulevassakin elämässä. 107 PP 294.9