Päivästä Päivään

HALLITUSOHJIEN PITÄMINEN, 17. syyskuuta

»Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.» Ef. 6: 1. PP 291.1

Jumalan tahto on taivaan lakina. Koko Jumalan perhe oli pyhä ja onnellinen niin kauan, kuin tuota lakia noudatettiin elämän ohjeena. Mutta kun tuota jumalallista lakia rikottiin, syntyi pahansuopuutta, kateutta ja kiistaa, ja osa taivaan joukoista lankesi. Niin kauan kuin maisissa kodeissamme kunnioitetaan Jumalan lakia, pysyy perhe onnellisena. ⁸¹ PP 291.2

Ensimmäisiä läksyjä, mitä lapsen on opittava, on tottelemisen läksy. Ennen kuin hän on kyllin vanha harkitsemaan, hänet voi opettaa tottelemaan. ⁸² PP 291.3

Äiti on kodin kuningatar, ja lapset ovat hänen alamaisiaan. Hänen tulee hallita huonekuntaansa viisaasti, äitiytensä arvokkuudella. Kodissa tulee hänen vaikutuksensa olla voimakkainta. ⁸³ PP 291.4

Omapäisyyttä ei pitäisi koskaan jättää nuhtelematta. Lapsen tuleva hyvinvointi edellyttää ystävällistä ja rakastavaa, mutta lujaa kuria. On mahdoton kuvailla sitä pahaa, mikä on seurauksena siitä, että lapsi jätetään oman tahtonsa varaan. ⁸⁴ PP 291.5

Epävakaa hallinto, joka toisin ajoin pitää ohjaksia tiukalla ja välistä taas sallii sellaistakin, mikä on ollut kiellettyä, on lapselle turmiollista. ⁸⁵ PP 291.6

Yhdenmukaista lujuutta ja kiihkotonta valvontaa tarvitaan välttämättä joka perheen kasvatustyössä. Sano tyynesti, mitä tarkoitat, toimi harkitusti ja toteuta sanomasi poikkeamatta siitä mihinkään. ⁸⁶ PP 291.7

Vanhempien vaatimusten tulisi aina olla järkeviä, ja heidän pitäisi olla ystävällisiä, ei tyhmän hemmottelevasti, vaan viisaan ohjaavasti. Vanhempien tulee opettaa lapsiaan miellyttävästi torumatta tai moittimatta, koettaen sitoa rakkauden silkkiköysin pienokaistensa mielen puoleensa. ⁸⁷ PP 291.8

Arvovallan ja rakkauden yhteisvaikutuksella tulee mahdol-liseksi pitää perheen hallitusohjia lujasti ja ystävällisesti käsissä. Pitäen silmämääränä yksinomaan Jumalan kunniaa ja lastemme velvoituksia häntä kohtaan voimme välttyä veltostumasta ja sallimasta pahaa. ⁸⁸ PP 291.9