Alfa Ja Omega, vol. 4

Kristityn henkilökohtainen vaikutus

Johanneksen, Andreaan ja Simonin sekä Filippuksen ja Natanaelin kutsuminen oli kristillisen seurakunnan perustamisen alku. Johannes Kastaja ohjasi kaksi opetuslapsistaan Kristuksen luo. Sitten toinen näistä, Andreas, tapasi veljensä ja kutsui hänet Vapahtajan luo. Sen jälkeen kutsuttiin Filippus, ja hän meni etsimään Natanaelia. Näiden esimerkkien tulisi opettaa meille, miten tärkeätä on tehdä henkilökohtaista työtä, suoraan vedota sukulaisiimme, ystäviimme ja tuttaviimme. On henkilöitä, jotka koko elinikänsä ovat tunnustaneet tuntevansa Kristuksen eivätkä kuitenkaan koskaan ole tehneet yhtään henkilökohtaista yritystä saattaakseen edes yhden sielun Vapahtajan luo. He jättävät kaiken työn saarnaajalle. Hän saattaa olla hyvin taitava tehtävässään, mutta hän ei voi tehdä sitä, minkä Jumala on jättänyt seurakunnan jäsenten tehtäväksi. AO4 112.3

On monia, jotka tarvitsevat rakastavan kristityn sydämen apua. Monet perikatoon joutuneet olisi voitu pelastaa, jos heidän naapurinsa, tavalliset miehet ja naiset, olisivat tehneet henkilökohtaisia ponnistuksia heidän hyväkseen. Monet odottavat, että heitä lähestytään henkilökohtaisesti. Juuri siinä perheessä, ympäristössä, kaupungissa, jossa asumme, meillä on työ tehtävänä Kristuksen työntekijöinä. Jos olemme kristittyjä, on tämä työ oleva ilomme. Niin pian kuin joku kääntyy, hänessä herää halu tehdä toisille tiettäväksi, miten kalliin ystävän hän on Jeesuksesta saanut. Hän ei voi sulkea pelastavaa ja pyhittävää totuutta sydämeensä. AO4 112.4

Kaikista Jumalalle pyhittäytyneistä tulee valon levittäjiä. Jumala tekee heistä välikappaleita julistamaan toisille hänen armonsa rikkauksia. Hänen lupauksensa kuuluu: »Ja minä teen siunatuiksi heidät ja kaiken, mitä minun kuk- kulani ympärillä on, ja vuodatan sateen ajallansa - ne ovat siunauksen sateita » (Hes. 34: 26). AO4 112.5

Filippus sanoi Natanaelille: »Tule ja katso. »Hän ei pyytänyt häntä hyväksymään toisen todistusta vaan itse katsomaan Kristusta. Nyt kun Jeesus on noussut taivaaseen, hänen opetuslapsensa ovat hänen edustajiaan ihmisten keskuudessa, ja tehokkaimpia keinoja voittaa sieluja hänelle on ilmaista hänen luonnettaan jokapäiväisessä elämässä. Vaikutuksemme toisiin ei ole niinkään riippuvainen siitä, mitä sanomme, kuin siitä, mitä olemme. Ihmiset voivat väittää päätelmiämme vastaan ja hylätä ne, he voivat vastustaa vetoomuksiamme, mutta epäitsekkään rakkauden täyttämä elämä on todistus, jota vastaan he eivät voi sanoa. Periaatteellisella elämällä, jolle on luonteenomaista Kristuksen nöyryys, on vastustamaton vaikutus. AO4 113.1

Kristuksen opetukset ilmaisivat hänen sisäistä vakaumustaan ja kokemuksiaan, ja niistä, jotka oppivat hänestä, tulee Jumalan mielen mukaisia opettajia. Kun Jumalan sanaa puhuu henkilö, joka itse on tuon sanan kautta pyhittynyt, on sillä elämää antava voima, joka tekee sen kuulijoille mieluisaksi ja saa heidät vakuuttuneiksi sen elävästä todellisuudesta. Kun joku on omaksunut rakkauden kautta vaikuttavan uskon, se ilmenee hänen käytöksessään ja äänensävyssään. Hän tekee tiettäväksi, mitä hän itse on kuullut, nähnyt ja kokenut elämän sanasta, jotta toisillakin Kristuksen tuntemisen välityksellä olisi yhteys hänen kanssaan. Hänen todistuksensa, joka tulee alttarin hehkuvalla hiilellä kosketetuilta huulilta, on totuutta vastaanottavalle sydämelle ja vaikuttaa pyhittävästi luonteeseen. AO4 113.2

Jokainen, joka koettaa levittää valoa toisille, saa itse siunauksia. »Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu » (Sanani. 11: 25). Jumala olisi voinut saavuttaa tarkoituksensa ja pelastaa syntisiä ilman meidän apuammekin, mutta jotta luonteemme voisi kehittyä Kristuksen luonteen kaltaiseksi, meidän on otettava osaa hänen työhönsä. Päästäksemme kerran hänen iloonsa - iloon nähdä hänen uhrinsa välityksellä lunastettuja sieluja - meidän täytyy osallistua hänen työhönsä heidän vapauttamisekseen. AO4 113.3

Natanaelin ensimmäinen uskon ilmaus, joka oli niin täydellinen, vakava ja vilpitön, oli Jeesuksen korville kuin musiikkia. Ja hän »vastasi ja sanoi hänelle: ‘Sentähden, että minä sanoin sinulle: minä näin sinut viikunapuun alla, sinä uskot. Sinä saat nähdä suurempia, kuin nämä ovat.’ » Vapahtaja katsoi iloiten eteenpäin työhönsä, jolloin hän julistaisi ilosanomaa nöyrille, sitoisi särjettyjä sydämiä ja julistaisi saatanan vangeille vapautusta. Ajatellessaan ihmisille tuomiaan kallisarvoisia siunauksia Jeesus lisäsi: »Totisesti, totisesti minä sanon teille: te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle.» AO4 113.4

Tässä Kristus itse asiassa sanoo: Jordanin partaalla taivaat aukenivat, ja Henki laskeutui kyyhkysen muodossa päälleni. Tämä oli vain merkki siitä, että olen Jumalan Poika. Jos uskotte minuun sellaisena, niin uskonne tulee vahvistumaan. Saatte nähdä taivaat avoinna, eivätkä ne milloinkaan tule sulkeutumaan. Minä olen avannut ne teille. Jumalan enkelit nousevat ylös vieden tarvitsevien ja ahdistettujen rukouksia Isälle, ja laskeutuvat alas tuoden ihmislapsille siunausta ja toivoa, rohkaisua, apua ja elämää. AO4 113.5

Jumalan enkelit kulkevat lakkaamatta maasta taivaaseen ja taivaasta maahan. Kristus suoritti ihmetekonsa ahdistetuille ja kärsiville Jumalan voiman kautta enkelien palveluksen avulla. Ja Kristuksen kautta, hänen taivaallisten sanansaattajiensa välityksellä, tulevat meille kaikki Jumalan siunaukset. Ottaessaan päälleen ihmisluonnon Vapahtaja liitti kohtalonsa Aadamin langenneiden lasten kohtaloon, samalla kun hänellä jumaluutensa perusteella on pääsy Jumalan valtaistuimen luo. Ja näin Kristus on yhteyden välittäjänä ihmisten luota Jumalan luo ja Jumalan luota ihmisten luo. AO4 114.1