Alfa Ja Omega, vol. 4

Temppelivero

Kohta heidän saavuttuaan kaupunkiin tuli temppeliveron kantaja Pietarin luo ja kysyi: »Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa? » Tämä ei ollut tavallinen vero vaan maksu, jota jokaista juutalaista vaadittiin suorittamaan vuosittain temppelin ylläpitämiseksi. Tästä maksusta kieltäytymistä pidettiin uskottomuutena temppeliä kohtaan, mikä rabbiinien mielestä oli sangen raskas synti. Vapahtajan suhtautuminen rabbiinien säädöksiin ja hänen selvät nuhteensa perimätapojen noudattajille kelpasivat verukkeiksi syytöksille, että hän koetti kumota pyhäkköpalveluksen. Nyt hänen vihollisensa näkivät itsellään olevan tilaisuuden saattaa hänet epäilyksenalaiseksi. Temppeliveron kantaja rupesi auliisti heidän liittolaisekseen. AO4 373.3

Pietarin mielestä veronkantajan kysymys sisälsi epäilyttävän vihjauksen Kristuksen uskottomuudesta temppeliä kohtaan. Kiivaillen Mestarinsa kunnian puolesta hän vastasi nopeasti, kysymättä neuvoa Jeesukselta, että Jeesus maksaisi veron. AO4 374.1

Mutta Pietari käsitti vain osittain kysyjän tarkoituksen. Oli joitakin, jotka olivat vapaat veronmaksusta. Kun Mooseksen aikana leeviläiset erotettiin pyhäkköpalvelukseen, he eivät saaneet mitään perintöosaa kansan keskuudessa. »Leevi ei saanut osuutta eikä perintöosaa veljiensä rinnalla, sillä Herra on hänen perintöosansa » (5 Moos. 10: 9). Vielä Kristuksen päivinäkin pappeja ja leeviläisiä pidettiin vihkiytyneinä erityisesti temppelipalvelukseen, eikä heitä vaadittu suorittamaan vuotuista maksua sen ylläpitämiseksi. Myös profeetat oli vapautettu tästä maksusta. Vaatiessaan veroa Jeesukselta rabbiinit kielsivät hänen olevan profeetta tai opettaja ja kohtelivat häntä tavallisena ihmisenä. Hänen kieltäytymistään maksamasta veroa olisi pidetty uskottomuutena temppeliä kohtaan, kun taas toiselta puolen veron maksamista olisi voitu pitää sen väitteen hyväksymisenä, ettei hän ollut profeetta. AO4 374.2

Juuri vähän aikaisemmin Pietari oli tunnustanut Jeesuksen Jumalan Pojaksi, mutta nyt hän jätti käyttämättä tilaisuuden kuvata Mestarinsa luonnetta. Vastatessaan veronkantajalle, että Jeesus maksaisi temppeliveron, hän itse asiassa hyväksyi hänestä sen väärän käsityksen, jota papit ja hallitusmiehet koettivat saada leviämään. AO4 374.3

Kun Pietari tuli sisälle, Vapahtaja ei sanallakaan viitannut siihen, mitä oli tapahtunut, vaan kysyi: »Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko, vai vierailta? » Pietari vastasi: »Vierailta. »Niin Jeesus sanoi: »Lapset ovat siis vapaat. »Kun jonkin maan asukkailta kannetaan veroa heidän kuninkaansa ylläpitämiseksi, kuninkaan omat lapset ovat siitä vapaat. Samoin Israelia, Jumalan valittua kansaa, vaadittiin ylläpitämään jumalanpalvelusta, mutta Jeesuksella, Jumalan Pojalla, ei ollut tällaista velvollisuutta. Koska papit ja leeviläiset olivat siitä vapaat pyhäkköpalveluksensa tähden, kuinka paljon enemmän hän, jolle pyhäkkö oli hänen Isänsä huone? AO4 374.4

Jos Jeesus olisi vastaansanomatta maksanut veron, hän olisi todellisuudessa tunnustanut tuon väitteen oikeutuksen ja täten kieltänyt jumaluutensa. Mutta vaikka hän näki hyväksi suostua tähän vaatimukseen, hän kielsi väitteen, jolle se perustui. Hänen huolehtimisensa siitä, että vero tuli maksetuksi, on todistus hänen jumalallisesta luonteestaan. Se osoitti hänen olevan yhtä Jumalan kanssa, eikä hän siksi ollut veronalainen kuten valtakunnan muut alamaiset. AO4 374.5

»Mene», hän käski Pietaria, »ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi.» AO4 374.6

Vaikka hän olisikin verhonnut jumaluutensa inhimillisyyteen, hän tällä ihmetyöllä ilmaisi kirkkautensa. Oli selvää, että tässä oli hän, joka Daavidin välityksellä oli julistanut: »Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat. Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni. Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on » (Ps. 50:10-12). AO4 375.1

Vaikka Jeesus teki selväksi, ettei hän ollut velvollinen maksamaan veroa, hän ei ryhtynyt väittelemään juutalaisten kanssa asiasta, sillä he olisivat selittäneet hänen sanansa väärin ja kääntäneet ne häntä vastaan. Jotta hän ei antaisi aihetta loukkaantumiseen kieltäytymällä maksamasta veroa, hän teki sellaista, mitä häntä oikeuden mukaan ei olisi voitu vaatia tekemään. Tämä opetus oli hänen opetuslapsilleen hyvin suuriarvoinen. Pian tuli tapahtumaan huomattavia muutoksia heidän suhteessaan pyhäkköpalvelukseen, ja Kristus antoi heille sen opetuksen, etteivät he tarpeettomasti asettuisi vastustamaan voimassa olevaa järjestystä. Heidän oli mikäli mahdollista vältettävä antamasta tilaisuutta uskonsa väärin selittämiseen. Vaikka kristityt eivät saa uhrata ainoatakaan totuuden periaatetta, heidän on vältettävä riitaa, milloin se vain on mahdollista. AO4 375.2