Alfa Ja Omega, vol. 4

Esikoisten pyhittämisen symboliikka

Esikoisten pyhittäminen oli peräisin jo varhaisilta ajoilta. Jumala oli luvannut antaa taivaan esikoisen syntisten pelastamiseksi. Tämä lahja piti tunnustaa jokaisessa kodissa esikoispojan pyhittämisellä. Hänet oli pyhitettävä pappeuteen, Kristuksen edustajaksi ihmisten keskuudessa. AO4 33.4

Kun Israel vapautettiin Egyptistä, annettiin jälleen määräys esikoisten pyhittämisestä. Israelin lasten ollessa egyptiläisten orjina Herra käski Mooseksen mennä faraon, Egyptin kuninkaan, luo ja sanoa: »Näin sanoo Herra: ‘Israel on minun esikoispoikani: sentähden minä sanon sinulle: Päästä minun poikani palvelemaan minua. Mutta jos kieltäydyt päästämästä häntä, niin katso, minä tapan sinun esikoispoikasi’ » (2 Moos. 4: 22,23). AO4 33.5

Mooses ilmoitti sanomansa, mutta ylpeän kuninkaan vastaus kuului: »Kuka on Herra, jota minun pitäisi kuulla ja päästää Is- rael? Minä en tunne Herraa enkä päästä Israelia » (2 Moos. 5: 2). Herra toimi kansansa hyväksi merkein ja ihmein lähettäen faraolle kauheita rangaistustuomioita. Viimein surmanenkelin käskettiin tappaa sekä ihmisten että eläinten esikoiset Egyptissä. Jotta israelilaiset säästyisivät, heitä neuvottiin sivelemään ovenpieliinsä teurastetun karitsan verta. Jokainen talo oli merkittävä, niin että kun enkeli ryhtyisi surmantyöhönsä, hän kulkisi israelilaisten kotien ohi. AO4 33.6

Annettuaan tämän rangaistustuomion kohdata Egyptiä Herra sanoi Moosekselle: »Pyhitä minulle jokainen esikoinen, — sekä ihmisistä että karjasta; se on minun. » »Sinä päivänä, jona minä surmasin kaikki Egyptin maan esikoiset, minä pyhitin itselleni kaikki Israelin esikoiset, sekä ihmisten että karjan; minun omani ne ovat. Minä olen Herra » (2 Moos. 13: 2; 4 Moos. 3: 13). Kun pyhäkköpalvelus järjestettiin, Herra valitsi Leevin sukukunnan kaikkien Israelin esikoisten sijasta palvelemaan pyhäkössä. Mutta esikoisia oli yhä pidettävä Herralle kuuluvina, ja heidät oli ostettava takaisin lunnailla. AO4 34.1

Näin laki esikoisen asettamisesta Herran eteen oli erityisen merkityksellinen. Samalla kun se oli muisto siitä, miten ihmeellisesti Herra vapautti Israelin lapset, se kuvasi suurempaa vapautusta, jonka suorittaisi Jumalan ainosyntyinen Poika. Kuten ovenpieliin sivelty veri oli pelastanut Israelin esikoiset, niin Kristuksen verellä on voima pelastaa maailma. AO4 34.2