Alfa Ja Omega, vol. 3

34/273

Luku 9—»Elian hengessä ja voimassa»

Elian aikaa seuranneiden pitkien vuosisatojen aikana on kertomus hänen elämäntyöstään innoittanut ja rohkaissut niitä, jotka on kutsuttu puolustamaan oikeutta luopumuksen keskellä. Sillä on erityinen merkityksensä meille, »joille maailmanaikojen loppukausi on tullut» (1 Kor. 10: 11). Historia toistuu. Nykymaailmallakin on Ahabinsa ja Iisebelinsä. Meidän aikakautemme on epäjumalanpalvonnan aikaa yhtä todellisesti kuin oli Elian aikakin. Ehkei mitään ulkonaista alttaria ole näkyvissä sen enempää kuin jumalankuvaakaan silmän katseltavaksi, mutta silti tuhannet seuraavat tämän maailman jumalia - rikkautta, mainetta, huveja ja hiveleviä taruja, jotka sallivat ihmisen seurata uudestisyntymättömän sydämensä mielihaluja. Suurilla joukoilla on väärä käsitys Jumalasta ja hänen ominaisuuksistaan, ja ihmiset palvelevat väärää jumalaa yhtä todellisesti kuin aikoinaan palvottiin Baalia. Jopa monet kristityiksi tunnustautuvat ovat mukautuneet vaikutuksiin, jotka jyrkästi vastustavat Jumalaa ja hänen totuuttaan. Näin he joutuvat loitontumaan jumalallisesta ja korottamaan inhimillistä. AO3 68.1