Alfa Ja Omega, vol. 2

77/200

Luku 22—Filistealaiset ryöstävät arkin

Eelin perhettä oli varoitettava vielä kerran. Jumala ei voinut pitää yhteyttä ylimmäiseen pappiin eikä hänen poikiinsa. Heidän syntinsä estivät paksun pilven tavoin hänen Pyhää Henkeään lähestymästä heitä. Mutta kaiken pahuu-den keskelläkin poikanen Samuel pysyi uskollisena Jumalalle, ja Korkeimman profeettana Samuel sai tehtäväkseen tuomion sanoman julistamisen Eelin perheelle. AO2 173.1

»Herran sana oli harvinainen siihen aikaan, eivätkä näyt olleet tavallisia. Siihen aikaan tapahtui kerran, kun Eeli, jonka silmiä alkoi hämärtää, niin ettei hän voinut nähdä, makasi sijallansa eikä Jumalan lamppu ollut vielä sammunut ja Samuel makasi Herran temppelissä, jossa Jumalan arkki oli, että Herra kutsui Samuelia.» Luullen Eelin huutaneen häntä Samuel riensi papin vuoteen luo ja sanoi: »Tässä olen, sinä kutsuit minua.» Mutta Eeli vastasi: »En minä kutsunut; pane jälleen maata.» Kolme kertaa Samuel kuuli kutsun, ja kolmesti hän meni papin luo. Silloin Eelille selvisi, että salaperäinen kutsu oli Jumalan ääni. Herra oli sivuuttanut valitun, jo hiuksiltaan harmaantuneen palvelijansa, ja puhutellut lasta. Tämä oli jo sinänsä katkera mutta ansaittu nuhde Eelille ja hänen perheelleen. AO2 173.2

Mutta Eelin mielessä ei tämän johdosta herännyt mitään katkeruutta. Hän neuvoi Samuelia vastaamaan, jos häntä vielä kutsuttaisiin: »Puhu, Herra; palvelijasi kuulee.» Vielä kerran ääni kuului, ja lapsi vastasi: »Puhu, palvelijasi kuulee.» Hän oli niin peloissaan ajatellessaan suuren Jumalan puhuvan hänelle, ettei voinut tarkoin muistaa, mitä Eeli käski hänen sanoa. AO2 173.3