Alfa Ja Omega, vol. 6

47/317

Luku 11—Evankeliumi Samariassa

Stefanuksen kuoleman jälkeen Jerusalemissa asuvia uskovaisia vastaan nousi niin ankara vaino, että he »kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian paikkakuntia». Saulus »raateli seurakuntaa, kulki talosta taloon ja raastoi ulos miehiä ja naisia ja panetti heidät vankeuteen”. Tässä raa’assa työssä osoittamastaan kiihkosta hän kirjoitti myöhemmin: »Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen, Nasaretilaisen, nimeä vastaan, ja niin minä teinkin Jerusalemissa. Paljon pyhiä minä suljin vankiloihin - Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta, ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan, että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka.»Se, ettei Stefanus ollut ainoa surmansa saanut, on pääteltävissä Sauluksen omista sanoista: »Ja kun heitä tapettiin, annoin minä ääneni sen puolesta» (Ap.t. 26: 9-11). AO6 74.1