Alfa Ja Omega, vol. 6

Luku 37—Paavalin viimeinen matka Jerusalemiin

Paavali toivoi hartaasti ehtivänsä Jerusalemiin ennen pääsiäistä, koska hän saisi täten tilaisuuden tavata niitä, jotka tulisivat juhlille kaikkialta maailmasta. Hän elätti alati toivoa olla jollakin tavoin välikappaleena epäuskoisten maanmiestensä ennakkoluuloisuuden hävittämisessä, niin että he saattaisivat vastaanottaa evankeliumin kallisarvoisen valon. Hän halusi niin ikään tavata Jerusalemin seurakunnan jäsenet ja toimittaa heille lahjat, joita pakanaseurakunnat lähettivät Juudeassa asuville köyhille veljilleen. Ja tällä vierailullaan hän toivoi saavansa aikaan lujemman yhteyden uskoon kääntyneiden juutalaisten ja pakanoiden välille. AO6 268.1

Lopetettuaan työnsä Korintissa hän päätti purjehtia suoraan erääseen Palestiinan rannikolla sijaitsevaan satamaan. Järjestelyt oli suoritettu ja hän oli jo astumassa laivaan, kun hänelle ilmoitettiin, että juutalaiset olivat suunnitelleet juonen hänen henkensä menoksi. Aikaisemmin he olivat epäonnistuneet yrityksissään tehdä lopun apostolin työstä. AO6 268.2

Evankeliumin julistusta kohdannut menestys herätti uudelleen juutalaisten suuttumuksen. Joka taholta tuli tietoja uuden opin leviämisestä, opin, joka vapautti juutalaiset seremonialain menoista ja antoi pakanoille yhtäläiset oikeudet juutalaisten kanssa Aabrahamin lapsina. Saarnatessaan Korintissa Paavali esitti samoja väitteitä, joita hän tähdensi hyvin voimallisesti kirjeissään. Hänen painokasta toteamustaan: »Ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta» (Kol. 3: 11) hänen vihollisensa pitivät jumalanpilkkana ja päättivät, että hänet oli vaiennettava. AO6 268.3